- Liittynyt
- 8.4.2021
- Viestejä
- 14 698
Onko tuo passi jotenkin kuitenkin siellä takapiruna? Eli onko porkkanoita ja uhkakuvia?
- Liittynyt
- 20.1.2010
- Viestejä
- 2 763
Vieläkö ne muuten on Itävallassa ajamassa sitä rokotepakkoa vaikka rajoitukset lähtee?
- Liittynyt
- 13.6.2003
- Viestejä
- 3 210
Koronakriitikkona tunnettu Nea Lundström, 23, noudatti ensin kaikkia rajoituksia – yhden kokemuksen jälkeen hän alkoi kyseenalaistaa koko yhteiskuntaa
Koronakriittiseltä Leveli-kanavalta tuttu Nea Lundström ei ole ottanut koronarokotetta. Tässä jutussa hän kertoo, mikä muutti hänen ajatteluaan koronasta.
yle.fi
Ylessä tollanen julkaistu. Ihan positiivista että meille jokin ääni annetaan mutta kyllähän tohon vähän uskottavampaa ihmistä oltaisiin voitu haastatella kuin 23-vuotiasta somehenkilöä. Esimerkkinä vaikka tuo Järjen Ääni ry.
- Liittynyt
- 17.1.2004
- Viestejä
- 426
Piti tarkistaa ja tosiaan, sehän oli kerran hyväksytty jo, mutta tällä hetkellä kukaan ei halua vastata tuleeko se oikeasti voimaan vai ei. Toivottavasti tiputtavat nyt senkin älyttömyyden listalta samalla, mutta tosiaan mitään virallista päätöstä en löytänyt asiasta vielä.
TS 18.2.22
THL TARKENTAA KORONAKUOLEMIEN TILASTOINTITAPAA LÄHIVIIKKOINA VASTAAMAAN PAREMMIN OMIKRONIN AIKAA. JATKOSSA TILASTOIDAAN NE KORONAKUOLEMAT, JOTKA LÄÄKÄRIT ILMOITTAVAT KUOLINTODISTUKSILLA. KUVA ON KORONATEHO-OSASTOLTA ROOMASTA ITALIASTA.
Joonas Kuikka
Turun Sanomat/LM
Suomalaisen koronatartunta on lievä, ja hän kuolee liikenneonnettomuudessa kuukauden kuluessa tartunnasta. Nykyisin tapaus kirjataan koronavirukseen liittyväksi kuolemaksi.
Tilastointitavan takia kenelläkään ei ole käsitystä, mitkä ovat todelliset koronakuolemaluvut Suomessa. Ne saattavat olla pienemmät kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ilmoittanut.
THL:n tiedot koronakuolemista tarkentuvat lähiviikkoina, THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler kertoo. Silloin saadaan aiempaa täsmällisempää tietoa siitä, kuinka suuri osa koronavirukseen kuolleina tilastoiduista on kuollut tautiin oikeasti.
– Täydentävä koronakuolematietokanta on tulossa. Pandemian ajalta on poimittu tietoa kuolintodistuksista. Saamme keskimäärin 3–4 viikon viiveellä lääkärien lähettämät kuolintodistukset, Goebeler sanoo.
Hän arvioi, että ensimmäinen versio uudesta tilastosta saadaan julkaistua arviolta kahden viikon kuluttua. Se sisältää deltamuunnoksen loppua ja omikronin alkua vuodenvaihteeseen ja aavistuksen alkuvuoden puolelle. Suurta tämän vuoden alun tartuntapiikkiä ei ensimmäinen julkaisu vielä kata.
– Alustava tieto on, että THL:n ja kuolinsyytodistusten luvut ovat aika lailla linjassa. Suurin osa 30 vuorokauden menetelmällä todetuista kuolemista on ollut oikeita koronaviruskuolemia, hän sanoo.
– Nyt vuodenvaihteen jälkeen tilanne on kuitenkin saattanut muuttua, kun omikron on levinnyt niin laajasti.
Goebelerin mukaan omikronin kuolleisuuden kokonaiskuva selkiytyy arviolta toukokuussa.
Koko pandemian ajan THL on käyttänyt kuolemien tilastoinnissa kahta rekisteriä, tartuntatautirekisterin laboratoriovarmennettuja koronavirustartuntoja ja Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmää.
Jos ihminen on kuollut näiden rekisterien tietojen mukaan 30 päivän kuluessa koronavirustartunnasta, THL kirjaa kuoleman koronavirukseen liittyväksi kuolemaksi. THL ei ole selvittänyt erikseen lääkärin kirjaamaa kuolinsyytä.
Toisaalta on käynyt niinkin päin, että joku koronan saanut potilas on kuollut tehohoidossa vasta 30 päivän jälkeen eikä ole aluksi kirjautunut koronaviruskuolemaksi.
Nämä tapaukset ovat Goebelerin mukaan harvinaisia, mutta niitäkin on ollut Suomessa osa koronakuolemista. Nämä näkyvät myös uudessa tarkastelussa.
Vanha koronavirukseen liittyvien kuolemien tilasto jatkaa uuden rinnalla todennäköisesti pandemian loppuun saakka, sillä se on vertailukelpoinen kansainvälisesti.
Vuodenvaihteen molemmin puolin koronakuolemia tuli yli sata viikossa, mikä on enemmän kuin kertaakaan Suomessa.
Laboratoriovarmistettuja koronatartuntoja oli tammikuun viikoilla 1–4 noin 220 000:lla eli neljällä prosentilla suomalaisista. Samalla aikavälillä koronavirukseen kuoli THL:n mukaan 428 ihmistä. Koronavirukseen liittyviä kuolemia oli näillä viikoilla noin 0,2 prosenttia tartunnan saaneisiin verrattuna.
Tautia on väestössä liikkeellä aiempaa enemmän.
Suomessa kuolee keskimäärin reilut tuhat ihmistä viikossa, talvella enemmänkin. Kun jopa neljällä prosentilla heistä on voinut olla koronatartunta kuukauden aikana, koronavirukseen liittyvät kuolemat ovat lisääntyneet rajusti jo pelkän tilastointitavan takia.
Näin käy silloinkin, vaikka omikron ei olisi aiheuttanut kuolemaa tai ollut sen pääsyy.
– Tanskalaiset ovat arvioineet, että heillä on vuoden alkuviikkojen 30 vuorokauden kuolemista kolmasosa koronaan liittymättömiä, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino .
Kuolleisuusluvut ovat siis yläkanttiin omikronin todelliseen tappavuuteen verrattuna, mutta tarkkaa määrää on mahdotonta sanoa. Tanskassa omikronepidemia on ollut hieman Suomea edellä, joten heillä on hieman enemmän tietoa.
Sairaaloissa näkyy laajasti se, että monilla potilailla omikron huomataan sivulöydöksenä, kun kaikki potilaat testataan. Se ei ole ollut sairaalaan tulon syy.
Tällaisia koronapotilaita oli torstaina THL:n mukaan erikoissairaanhoidossa 28 prosenttia eli yli joka neljäs.
Tarkimman tuloksen omikronin vaarallisuudesta antaakin tehohoidossa olevien koronapotilaiden seuranta. Torstaina tehohoidossa oli 30 potilasta. He ovat yleensä hengenvaarassa. Koronatehohoitopotilaistakin noin joka neljännellä tehohoidon syy ei ole omikron vaan esimerkiksi muu sairaus tai onnettomuus.
Tehohoidon tarve on huomattavasti vähentynyt vuodenvaihteesta, vaikka omikron on levinnyt rajusti koko väestöön. Suomen viikoittaiset tartuntamäärät ovat karkeasti kymmenkertaistuneet aiempiin tartuntahuippuihin verrattuna siitäkin huolimatta, ettei kaikkia edes testata.
Tilastokeskus on tilastoinut koronakuolemat THL:ää tarkemmin lääkärin ilmoittaman kuolinsyyn mukaan. Tulosten saanti on kuitenkin kestänyt. Vuoden 2020 kuolinsyyt se julkaisi joulukuussa 2021.
Vuonna 2020 koronavirus aiheutti Suomessa yhden sadasta kuolemasta. Koronakuolemia oli 558, kun kuolleita yhteensä oli 55 500. Lisäksi 72 henkilön kuolemaan korona oli vaikuttamassa muuna kuin peruskuolemansyynä. THL kirjasi noin 600 kuolemaa vuonna 2020.
Uusi kirjaustapa voi vähentää koronakuolemien määrää
Suomessa koronakuolemat on tilastoitu tavalla, joka ei erittele kuolinsyytä. Jatkossa THL ottaa käyttöön uuden aineiston.
THL TARKENTAA KORONAKUOLEMIEN TILASTOINTITAPAA LÄHIVIIKKOINA VASTAAMAAN PAREMMIN OMIKRONIN AIKAA. JATKOSSA TILASTOIDAAN NE KORONAKUOLEMAT, JOTKA LÄÄKÄRIT ILMOITTAVAT KUOLINTODISTUKSILLA. KUVA ON KORONATEHO-OSASTOLTA ROOMASTA ITALIASTA.
Joonas Kuikka
Turun Sanomat/LM
Suomalaisen koronatartunta on lievä, ja hän kuolee liikenneonnettomuudessa kuukauden kuluessa tartunnasta. Nykyisin tapaus kirjataan koronavirukseen liittyväksi kuolemaksi.
Tilastointitavan takia kenelläkään ei ole käsitystä, mitkä ovat todelliset koronakuolemaluvut Suomessa. Ne saattavat olla pienemmät kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ilmoittanut.
THL:n tiedot koronakuolemista tarkentuvat lähiviikkoina, THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler kertoo. Silloin saadaan aiempaa täsmällisempää tietoa siitä, kuinka suuri osa koronavirukseen kuolleina tilastoiduista on kuollut tautiin oikeasti.
– Täydentävä koronakuolematietokanta on tulossa. Pandemian ajalta on poimittu tietoa kuolintodistuksista. Saamme keskimäärin 3–4 viikon viiveellä lääkärien lähettämät kuolintodistukset, Goebeler sanoo.
Hän arvioi, että ensimmäinen versio uudesta tilastosta saadaan julkaistua arviolta kahden viikon kuluttua. Se sisältää deltamuunnoksen loppua ja omikronin alkua vuodenvaihteeseen ja aavistuksen alkuvuoden puolelle. Suurta tämän vuoden alun tartuntapiikkiä ei ensimmäinen julkaisu vielä kata.
– Alustava tieto on, että THL:n ja kuolinsyytodistusten luvut ovat aika lailla linjassa. Suurin osa 30 vuorokauden menetelmällä todetuista kuolemista on ollut oikeita koronaviruskuolemia, hän sanoo.
– Nyt vuodenvaihteen jälkeen tilanne on kuitenkin saattanut muuttua, kun omikron on levinnyt niin laajasti.
Goebelerin mukaan omikronin kuolleisuuden kokonaiskuva selkiytyy arviolta toukokuussa.
Koko pandemian ajan THL on käyttänyt kuolemien tilastoinnissa kahta rekisteriä, tartuntatautirekisterin laboratoriovarmennettuja koronavirustartuntoja ja Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmää.
Jos ihminen on kuollut näiden rekisterien tietojen mukaan 30 päivän kuluessa koronavirustartunnasta, THL kirjaa kuoleman koronavirukseen liittyväksi kuolemaksi. THL ei ole selvittänyt erikseen lääkärin kirjaamaa kuolinsyytä.
Toisaalta on käynyt niinkin päin, että joku koronan saanut potilas on kuollut tehohoidossa vasta 30 päivän jälkeen eikä ole aluksi kirjautunut koronaviruskuolemaksi.
Nämä tapaukset ovat Goebelerin mukaan harvinaisia, mutta niitäkin on ollut Suomessa osa koronakuolemista. Nämä näkyvät myös uudessa tarkastelussa.
Vanha koronavirukseen liittyvien kuolemien tilasto jatkaa uuden rinnalla todennäköisesti pandemian loppuun saakka, sillä se on vertailukelpoinen kansainvälisesti.
Vuodenvaihteen molemmin puolin koronakuolemia tuli yli sata viikossa, mikä on enemmän kuin kertaakaan Suomessa.
Laboratoriovarmistettuja koronatartuntoja oli tammikuun viikoilla 1–4 noin 220 000:lla eli neljällä prosentilla suomalaisista. Samalla aikavälillä koronavirukseen kuoli THL:n mukaan 428 ihmistä. Koronavirukseen liittyviä kuolemia oli näillä viikoilla noin 0,2 prosenttia tartunnan saaneisiin verrattuna.
Tautia on väestössä liikkeellä aiempaa enemmän.
Suomessa kuolee keskimäärin reilut tuhat ihmistä viikossa, talvella enemmänkin. Kun jopa neljällä prosentilla heistä on voinut olla koronatartunta kuukauden aikana, koronavirukseen liittyvät kuolemat ovat lisääntyneet rajusti jo pelkän tilastointitavan takia.
Näin käy silloinkin, vaikka omikron ei olisi aiheuttanut kuolemaa tai ollut sen pääsyy.
– Tanskalaiset ovat arvioineet, että heillä on vuoden alkuviikkojen 30 vuorokauden kuolemista kolmasosa koronaan liittymättömiä, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino .
Kuolleisuusluvut ovat siis yläkanttiin omikronin todelliseen tappavuuteen verrattuna, mutta tarkkaa määrää on mahdotonta sanoa. Tanskassa omikronepidemia on ollut hieman Suomea edellä, joten heillä on hieman enemmän tietoa.
Sairaaloissa näkyy laajasti se, että monilla potilailla omikron huomataan sivulöydöksenä, kun kaikki potilaat testataan. Se ei ole ollut sairaalaan tulon syy.
Tällaisia koronapotilaita oli torstaina THL:n mukaan erikoissairaanhoidossa 28 prosenttia eli yli joka neljäs.
Tarkimman tuloksen omikronin vaarallisuudesta antaakin tehohoidossa olevien koronapotilaiden seuranta. Torstaina tehohoidossa oli 30 potilasta. He ovat yleensä hengenvaarassa. Koronatehohoitopotilaistakin noin joka neljännellä tehohoidon syy ei ole omikron vaan esimerkiksi muu sairaus tai onnettomuus.
Tehohoidon tarve on huomattavasti vähentynyt vuodenvaihteesta, vaikka omikron on levinnyt rajusti koko väestöön. Suomen viikoittaiset tartuntamäärät ovat karkeasti kymmenkertaistuneet aiempiin tartuntahuippuihin verrattuna siitäkin huolimatta, ettei kaikkia edes testata.
Tilastokeskus on tilastoinut koronakuolemat THL:ää tarkemmin lääkärin ilmoittaman kuolinsyyn mukaan. Tulosten saanti on kuitenkin kestänyt. Vuoden 2020 kuolinsyyt se julkaisi joulukuussa 2021.
Vuonna 2020 koronavirus aiheutti Suomessa yhden sadasta kuolemasta. Koronakuolemia oli 558, kun kuolleita yhteensä oli 55 500. Lisäksi 72 henkilön kuolemaan korona oli vaikuttamassa muuna kuin peruskuolemansyynä. THL kirjasi noin 600 kuolemaa vuonna 2020.
- Liittynyt
- 13.6.2003
- Viestejä
- 3 210
/img-s3.ilcdn.fi/9041a049f0d933c37d7b0397c2cf3a7b4658122eeb470a31a7df57f2e3f74637.jpg)
Podcast: Epidemiologi Jussi Sane kyseenalaistaa maskien tehon koronatorjunnassa
Suomessa laajaa maskisuositusta ei otettu käyttöön heti koronaepidemian alussa. Sane ei tiedä, mikä lopulta käänsi kelkan.
www.iltalehti.fi
Ja iltalehdessä Sanen kyseenalaistava lausunto maskeista.
- Liittynyt
- 17.1.2004
- Viestejä
- 426
Porkkanoita on vähennetty, nyt siis pääsee esim. salille ilman passia, mutta pitää olla testi. 20.3. alkaen myös passin/rokotustodistuksen tarve pitäisi poistua lähes kokonaan, kryptisesti tosin mainittu että jossain se saattaa säilyä, mutta ravintolat yms. pitäisi olla avoinna kaikille normaalisti. Maskit jää 20.3. jälkeenkin sisätiloihin, prkl.
- Liittynyt
- 8.4.2021
- Viestejä
- 14 698
No ei kauheen hyvälle kyl kuulosta.
- Liittynyt
- 14.11.2006
- Viestejä
- 2 258
Se, mikä Projectissa on hauskaa, on että en ole vielä nähnyt kritiikkiä sitä kohtaan kuka heidän toimintansa rahoittaa. Enkä siis tiedä tähän vastausta. Mielenkiintoista olis nähdä kuka maksaa ja mitä.
Mutta kyllä pidän tuota noiden uutisointia luotettavampana kuin vaikka CNN:ää tai Pfizerin lehdistötilaisuuksia. Jos alkaisin vastaavaa toimintaa tekemään Suomessa niin totta kai siihen pitäisi tukijat ja rahoitus löytää. Ilman korvausta on paha tehdä töitä, vaikka tarkoitusperät olisi kuinka jaloja.
Youtubessahan noilla on myös piiitkä lista videioita, jossa käyvät läpi uutisointia itsestään, jota on jouduttu oikomaan, esim.
View: https://www.youtube.com/watch?v=-X2x5MK4aOg
- Liittynyt
- 1.12.2006
- Viestejä
- 16 550
TS 18.2.22
Uusi kirjaustapa voi vähentää koronakuolemien määrää
Suomessa koronakuolemat on tilastoitu tavalla, joka ei erittele kuolinsyytä. Jatkossa THL ottaa käyttöön uuden aineiston.
THL TARKENTAA KORONAKUOLEMIEN TILASTOINTITAPAA LÄHIVIIKKOINA VASTAAMAAN PAREMMIN OMIKRONIN AIKAA. JATKOSSA TILASTOIDAAN NE KORONAKUOLEMAT, JOTKA LÄÄKÄRIT ILMOITTAVAT KUOLINTODISTUKSILLA. KUVA ON KORONATEHO-OSASTOLTA ROOMASTA ITALIASTA.
Joonas Kuikka
Turun Sanomat/LM
Suomalaisen koronatartunta on lievä, ja hän kuolee liikenneonnettomuudessa kuukauden kuluessa tartunnasta. Nykyisin tapaus kirjataan koronavirukseen liittyväksi kuolemaksi.
Tilastointitavan takia kenelläkään ei ole käsitystä, mitkä ovat todelliset koronakuolemaluvut Suomessa. Ne saattavat olla pienemmät kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ilmoittanut.
THL:n tiedot koronakuolemista tarkentuvat lähiviikkoina, THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler kertoo. Silloin saadaan aiempaa täsmällisempää tietoa siitä, kuinka suuri osa koronavirukseen kuolleina tilastoiduista on kuollut tautiin oikeasti.
– Täydentävä koronakuolematietokanta on tulossa. Pandemian ajalta on poimittu tietoa kuolintodistuksista. Saamme keskimäärin 3–4 viikon viiveellä lääkärien lähettämät kuolintodistukset, Goebeler sanoo.
Hän arvioi, että ensimmäinen versio uudesta tilastosta saadaan julkaistua arviolta kahden viikon kuluttua. Se sisältää deltamuunnoksen loppua ja omikronin alkua vuodenvaihteeseen ja aavistuksen alkuvuoden puolelle. Suurta tämän vuoden alun tartuntapiikkiä ei ensimmäinen julkaisu vielä kata.
– Alustava tieto on, että THL:n ja kuolinsyytodistusten luvut ovat aika lailla linjassa. Suurin osa 30 vuorokauden menetelmällä todetuista kuolemista on ollut oikeita koronaviruskuolemia, hän sanoo.
– Nyt vuodenvaihteen jälkeen tilanne on kuitenkin saattanut muuttua, kun omikron on levinnyt niin laajasti.
Goebelerin mukaan omikronin kuolleisuuden kokonaiskuva selkiytyy arviolta toukokuussa.
Koko pandemian ajan THL on käyttänyt kuolemien tilastoinnissa kahta rekisteriä, tartuntatautirekisterin laboratoriovarmennettuja koronavirustartuntoja ja Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmää.
Jos ihminen on kuollut näiden rekisterien tietojen mukaan 30 päivän kuluessa koronavirustartunnasta, THL kirjaa kuoleman koronavirukseen liittyväksi kuolemaksi. THL ei ole selvittänyt erikseen lääkärin kirjaamaa kuolinsyytä.
Toisaalta on käynyt niinkin päin, että joku koronan saanut potilas on kuollut tehohoidossa vasta 30 päivän jälkeen eikä ole aluksi kirjautunut koronaviruskuolemaksi.
Nämä tapaukset ovat Goebelerin mukaan harvinaisia, mutta niitäkin on ollut Suomessa osa koronakuolemista. Nämä näkyvät myös uudessa tarkastelussa.
Vanha koronavirukseen liittyvien kuolemien tilasto jatkaa uuden rinnalla todennäköisesti pandemian loppuun saakka, sillä se on vertailukelpoinen kansainvälisesti.
Vuodenvaihteen molemmin puolin koronakuolemia tuli yli sata viikossa, mikä on enemmän kuin kertaakaan Suomessa.
Laboratoriovarmistettuja koronatartuntoja oli tammikuun viikoilla 1–4 noin 220 000:lla eli neljällä prosentilla suomalaisista. Samalla aikavälillä koronavirukseen kuoli THL:n mukaan 428 ihmistä. Koronavirukseen liittyviä kuolemia oli näillä viikoilla noin 0,2 prosenttia tartunnan saaneisiin verrattuna.
Tautia on väestössä liikkeellä aiempaa enemmän.
Suomessa kuolee keskimäärin reilut tuhat ihmistä viikossa, talvella enemmänkin. Kun jopa neljällä prosentilla heistä on voinut olla koronatartunta kuukauden aikana, koronavirukseen liittyvät kuolemat ovat lisääntyneet rajusti jo pelkän tilastointitavan takia.
Näin käy silloinkin, vaikka omikron ei olisi aiheuttanut kuolemaa tai ollut sen pääsyy.
– Tanskalaiset ovat arvioineet, että heillä on vuoden alkuviikkojen 30 vuorokauden kuolemista kolmasosa koronaan liittymättömiä, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino .
Kuolleisuusluvut ovat siis yläkanttiin omikronin todelliseen tappavuuteen verrattuna, mutta tarkkaa määrää on mahdotonta sanoa. Tanskassa omikronepidemia on ollut hieman Suomea edellä, joten heillä on hieman enemmän tietoa.
Sairaaloissa näkyy laajasti se, että monilla potilailla omikron huomataan sivulöydöksenä, kun kaikki potilaat testataan. Se ei ole ollut sairaalaan tulon syy.
Tällaisia koronapotilaita oli torstaina THL:n mukaan erikoissairaanhoidossa 28 prosenttia eli yli joka neljäs.
Tarkimman tuloksen omikronin vaarallisuudesta antaakin tehohoidossa olevien koronapotilaiden seuranta. Torstaina tehohoidossa oli 30 potilasta. He ovat yleensä hengenvaarassa. Koronatehohoitopotilaistakin noin joka neljännellä tehohoidon syy ei ole omikron vaan esimerkiksi muu sairaus tai onnettomuus.
Tehohoidon tarve on huomattavasti vähentynyt vuodenvaihteesta, vaikka omikron on levinnyt rajusti koko väestöön. Suomen viikoittaiset tartuntamäärät ovat karkeasti kymmenkertaistuneet aiempiin tartuntahuippuihin verrattuna siitäkin huolimatta, ettei kaikkia edes testata.
Tilastokeskus on tilastoinut koronakuolemat THL:ää tarkemmin lääkärin ilmoittaman kuolinsyyn mukaan. Tulosten saanti on kuitenkin kestänyt. Vuoden 2020 kuolinsyyt se julkaisi joulukuussa 2021.
Vuonna 2020 koronavirus aiheutti Suomessa yhden sadasta kuolemasta. Koronakuolemia oli 558, kun kuolleita yhteensä oli 55 500. Lisäksi 72 henkilön kuolemaan korona oli vaikuttamassa muuna kuin peruskuolemansyynä. THL kirjasi noin 600 kuolemaa vuonna 2020.
Tästä saa nyt vähän sellasta mielikuvaa, että nyt ehkä hyvällä säkällä yritetään alkaa siirtyy siihen normaaliin elämään ettei se korona olekkaan niin paha mitä viimeset 2 vuotta on paukutettu. Rajotukset pitäs poistua 2vk päästä ja samalla alkaa uudet tilastoinnit
- Liittynyt
- 17.8.2006
- Viestejä
- 15 243
- Ikä
- 34
Eurosurveillance | Risk reduction of severe outcomes in vaccinated COVID-19 cases: an analysis of surveillance data from Estonia, Ireland, Luxembourg and Slovakia, January to November 2021
Despite high COVID-19 vaccine coverage in the EU/EEA, there are increasing reports of SARS-CoV-2 infections and hospitalisations in vaccinated individuals. Using surveillance data from Estonia, Ireland, Luxembourg and Slovakia (January–November 2021), we estimated risk reduction of severe...
www.eurosurveillance.org
- Liittynyt
- 13.6.2003
- Viestejä
- 3 210
Mikä on sun näkemys; olisiko median tehtävä ollut jossain vaiheessa kyseenalaistaa tämä tilastointitapa? Olisiko se ollut hyvää journalismia?TS 18.2.22
Uusi kirjaustapa voi vähentää koronakuolemien määrää
Suomessa koronakuolemat on tilastoitu tavalla, joka ei erittele kuolinsyytä. Jatkossa THL ottaa käyttöön uuden aineiston.
THL TARKENTAA KORONAKUOLEMIEN TILASTOINTITAPAA LÄHIVIIKKOINA VASTAAMAAN PAREMMIN OMIKRONIN AIKAA. JATKOSSA TILASTOIDAAN NE KORONAKUOLEMAT, JOTKA LÄÄKÄRIT ILMOITTAVAT KUOLINTODISTUKSILLA. KUVA ON KORONATEHO-OSASTOLTA ROOMASTA ITALIASTA.
Joonas Kuikka
Turun Sanomat/LM
Suomalaisen koronatartunta on lievä, ja hän kuolee liikenneonnettomuudessa kuukauden kuluessa tartunnasta. Nykyisin tapaus kirjataan koronavirukseen liittyväksi kuolemaksi.
Tilastointitavan takia kenelläkään ei ole käsitystä, mitkä ovat todelliset koronakuolemaluvut Suomessa. Ne saattavat olla pienemmät kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ilmoittanut.
THL:n tiedot koronakuolemista tarkentuvat lähiviikkoina, THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler kertoo. Silloin saadaan aiempaa täsmällisempää tietoa siitä, kuinka suuri osa koronavirukseen kuolleina tilastoiduista on kuollut tautiin oikeasti.
– Täydentävä koronakuolematietokanta on tulossa. Pandemian ajalta on poimittu tietoa kuolintodistuksista. Saamme keskimäärin 3–4 viikon viiveellä lääkärien lähettämät kuolintodistukset, Goebeler sanoo.
Hän arvioi, että ensimmäinen versio uudesta tilastosta saadaan julkaistua arviolta kahden viikon kuluttua. Se sisältää deltamuunnoksen loppua ja omikronin alkua vuodenvaihteeseen ja aavistuksen alkuvuoden puolelle. Suurta tämän vuoden alun tartuntapiikkiä ei ensimmäinen julkaisu vielä kata.
– Alustava tieto on, että THL:n ja kuolinsyytodistusten luvut ovat aika lailla linjassa. Suurin osa 30 vuorokauden menetelmällä todetuista kuolemista on ollut oikeita koronaviruskuolemia, hän sanoo.
– Nyt vuodenvaihteen jälkeen tilanne on kuitenkin saattanut muuttua, kun omikron on levinnyt niin laajasti.
Goebelerin mukaan omikronin kuolleisuuden kokonaiskuva selkiytyy arviolta toukokuussa.
Koko pandemian ajan THL on käyttänyt kuolemien tilastoinnissa kahta rekisteriä, tartuntatautirekisterin laboratoriovarmennettuja koronavirustartuntoja ja Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmää.
Jos ihminen on kuollut näiden rekisterien tietojen mukaan 30 päivän kuluessa koronavirustartunnasta, THL kirjaa kuoleman koronavirukseen liittyväksi kuolemaksi. THL ei ole selvittänyt erikseen lääkärin kirjaamaa kuolinsyytä.
Toisaalta on käynyt niinkin päin, että joku koronan saanut potilas on kuollut tehohoidossa vasta 30 päivän jälkeen eikä ole aluksi kirjautunut koronaviruskuolemaksi.
Nämä tapaukset ovat Goebelerin mukaan harvinaisia, mutta niitäkin on ollut Suomessa osa koronakuolemista. Nämä näkyvät myös uudessa tarkastelussa.
Vanha koronavirukseen liittyvien kuolemien tilasto jatkaa uuden rinnalla todennäköisesti pandemian loppuun saakka, sillä se on vertailukelpoinen kansainvälisesti.
Vuodenvaihteen molemmin puolin koronakuolemia tuli yli sata viikossa, mikä on enemmän kuin kertaakaan Suomessa.
Laboratoriovarmistettuja koronatartuntoja oli tammikuun viikoilla 1–4 noin 220 000:lla eli neljällä prosentilla suomalaisista. Samalla aikavälillä koronavirukseen kuoli THL:n mukaan 428 ihmistä. Koronavirukseen liittyviä kuolemia oli näillä viikoilla noin 0,2 prosenttia tartunnan saaneisiin verrattuna.
Tautia on väestössä liikkeellä aiempaa enemmän.
Suomessa kuolee keskimäärin reilut tuhat ihmistä viikossa, talvella enemmänkin. Kun jopa neljällä prosentilla heistä on voinut olla koronatartunta kuukauden aikana, koronavirukseen liittyvät kuolemat ovat lisääntyneet rajusti jo pelkän tilastointitavan takia.
Näin käy silloinkin, vaikka omikron ei olisi aiheuttanut kuolemaa tai ollut sen pääsyy.
– Tanskalaiset ovat arvioineet, että heillä on vuoden alkuviikkojen 30 vuorokauden kuolemista kolmasosa koronaan liittymättömiä, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino .
Kuolleisuusluvut ovat siis yläkanttiin omikronin todelliseen tappavuuteen verrattuna, mutta tarkkaa määrää on mahdotonta sanoa. Tanskassa omikronepidemia on ollut hieman Suomea edellä, joten heillä on hieman enemmän tietoa.
Sairaaloissa näkyy laajasti se, että monilla potilailla omikron huomataan sivulöydöksenä, kun kaikki potilaat testataan. Se ei ole ollut sairaalaan tulon syy.
Tällaisia koronapotilaita oli torstaina THL:n mukaan erikoissairaanhoidossa 28 prosenttia eli yli joka neljäs.
Tarkimman tuloksen omikronin vaarallisuudesta antaakin tehohoidossa olevien koronapotilaiden seuranta. Torstaina tehohoidossa oli 30 potilasta. He ovat yleensä hengenvaarassa. Koronatehohoitopotilaistakin noin joka neljännellä tehohoidon syy ei ole omikron vaan esimerkiksi muu sairaus tai onnettomuus.
Tehohoidon tarve on huomattavasti vähentynyt vuodenvaihteesta, vaikka omikron on levinnyt rajusti koko väestöön. Suomen viikoittaiset tartuntamäärät ovat karkeasti kymmenkertaistuneet aiempiin tartuntahuippuihin verrattuna siitäkin huolimatta, ettei kaikkia edes testata.
Tilastokeskus on tilastoinut koronakuolemat THL:ää tarkemmin lääkärin ilmoittaman kuolinsyyn mukaan. Tulosten saanti on kuitenkin kestänyt. Vuoden 2020 kuolinsyyt se julkaisi joulukuussa 2021.
Vuonna 2020 koronavirus aiheutti Suomessa yhden sadasta kuolemasta. Koronakuolemia oli 558, kun kuolleita yhteensä oli 55 500. Lisäksi 72 henkilön kuolemaan korona oli vaikuttamassa muuna kuin peruskuolemansyynä. THL kirjasi noin 600 kuolemaa vuonna 2020.
- Liittynyt
- 17.1.2004
- Viestejä
- 426
Ei näin ylipäätään todellakaan, mutta tämän kurimuksen jälkeen tämäkin tuntuu jo hyvältä jos EDES näin käy.
- Liittynyt
- 29.5.2012
- Viestejä
- 4 395
Koronakriitikkona tunnettu Nea Lundström, 23, noudatti ensin kaikkia rajoituksia – yhden kokemuksen jälkeen hän alkoi kyseenalaistaa koko yhteiskuntaa
Koronakriittiseltä Leveli-kanavalta tuttu Nea Lundström ei ole ottanut koronarokotetta. Tässä jutussa hän kertoo, mikä muutti hänen ajatteluaan koronasta.
Ylessä tollanen julkaistu. Ihan positiivista että meille jokin ääni annetaan mutta kyllähän tohon vähän uskottavampaa ihmistä oltaisiin voitu haastatella kuin 23-vuotiasta somehenkilöä. Esimerkkinä vaikka tuo Järjen Ääni ry.
Minun mielestä tuossa yritettiin saada tyttö näyttämään idiootilta
"Kaikkien rokotteiden teho perustuu kuitenkin siihen, että rokotekattavuus on korkea"
Miten tuo vaikuttaa koronapiikkien kohdalla? Nehän eivät estä levittämästä. Jos itse otan piikin niin ei se suojaa sitä ylipainoista riskiryhmään kuuluvaa joka ei piikkiä halua ottaa. Ei näillä saa tartuntoja hillittyä ollenkaan, todellisuudessa näyttää lähes päinvastoin menevän.
Jutussa annettiin myös ymmärtää että maskien teho olisi hyvä, vaikka näyttää ei ole.
- Liittynyt
- 8.4.2021
- Viestejä
- 14 698
En kyllä allekirjoittaisi. Tässähän käynyt juuri se mitä koittavat eli porukka on nyt huojentunut vaikka keppiä edelleen perseessä metrikaupalla.
10 askelta suohon ja 5 taakse niin ihmiset ovat tyytyväisiä.
- Liittynyt
- 1.4.2007
- Viestejä
- 10 050
Onko matkustamisesta ulkomaille ja sieltä palaamisessa edelleen natsipassivaatimus vai onko ollut juttua, että siitäkin luovuttaisiin?
- Liittynyt
- 17.1.2004
- Viestejä
- 426
Ei ole ollut juttua, käsittämätöntä kyllä. Nyt esim. kun palaa "riskimaasta" niin tulee 5/10pv karanteeni ja sen voi ohittaa jos on piikit (TAI negatiivisella testillä) otettuna... logiikka?
- Liittynyt
- 17.1.2004
- Viestejä
- 426
Olet täysin oikeassa tässä, mietin eilen juuri kuinka käsittämätöntä on että tällaisestä asiasta voi olla tyytyväinen, mutta näin se helposti menee kun tarpeeksi potkitaan perseelle ensin.
- Liittynyt
- 14.11.2006
- Viestejä
- 2 258
"Our data showed that the occurrence of severe outcomes is less likely among fully vaccinated COVID-19 cases. However, the risk of severe outcomes remains driven by age and is particularly high for older age groups despite vaccination status."Eurosurveillance | Risk reduction of severe outcomes in vaccinated COVID-19 cases: an analysis of surveillance data from Estonia, Ireland, Luxembourg and Slovakia, January to November 2021
Despite high COVID-19 vaccine coverage in the EU/EEA, there are increasing reports of SARS-CoV-2 infections and hospitalisations in vaccinated individuals. Using surveillance data from Estonia, Ireland, Luxembourg and Slovakia (January–November 2021), we estimated risk reduction of severe...
katso liitettä 239276
katso liitettä 239277
Mikä on sun veikkaus, kuinka paljon tuohon vaikuttaa se, että rokottamattomien ryhmässä on jonkin verran ihmisiä, joita ei huonon terveydentilan vuoksi voitu rokottaa?
Ite näkisin että varsinkin omikronin aikana kyseessä ei ole ihan merkityksetön porukka.
- Liittynyt
- 13.6.2003
- Viestejä
- 3 210
Tekniikan Maailma
Kova on lääke. Toimii ahdistukseenkin.
