Kokeneempien neuvoja Cooperin parantamiseksi

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mehustin
  • Aloitettu Aloitettu
kai sä mittasit sykkeen täydessä levossa heti heräämisen jälkeen paikassa, jossa ei hirveästi mitään sähkölaitteita: voi nimittäin herkästi tulokset heittää jos vieressä pauhaa televisio ym., mutta kyllä toi sun leposykkeen nykytulos on ihan mahdollinen, jos todella olet alkanut kuntoilemaan kyseisellä aikavälillä

toivottavasti koneesta on hyötyä: ainakin luulis nostavan motivaatiota tolla hinnalla =)
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Sykemittari oli ainakin mulle todella kova motivoija, ei se juoksuharjottelu alkanu olla säännöllistä, ennen kuin hankin mittarin. Noista leposykkeistä sitten tiedä. Itse olen näköjään mitannu tämmösiä leposykkeitä: 25.6. 59, 27.8. 43! 30.9. 57, 2.2. 55 Tuo 43 oli ehkä jotenkin poikkeuksellisissa olosuhteissa tms. en muuten sitä voi käsittää. Itellä on polarin joku F4 mittari, porukat osti synttärilahjaks halvimman, mitä kaupasta löyty :rolleyes:

Mut tsemppiä treeneihin!
 
Tosiaan tuo leposyke ei ole kummassakaan tapauksessa mitattu täydellisessä levossa esim. heräämisen jälkeen. Vaan muutaman minuutin loikoiluna sohvalla. Todelliset leposykkeet ovat siis varmasti alemmat.

Postailen vielä myöhemmin tänään kunhan saan tarkemman leposykkeen sekä maksimisykkeen testattua.
 
Joo, ei muuta kuin sykemittari yöpöydälle, ja ennen nousemista mittaus. Itsekään en ole noita mittauksiani näin tehnyt, lukuunottamtta tuota 43, joka taisi olla joskus aamulla. Joskus olen tainnut samana päivänä tehdä lenkinkin ennen mittausta.

Tärkeinhän tuossa kuuluu olevan, että mittaus tehdään aina samalla tavalla, ja tosiaa luotettavin tulos tulee aamulla.
 
Noniin. Leposykkeeksi mittasin aamulla jälleen 54 joten ehkä se sitten on aika lähellä oikeaa. Maksimisykkeestä en oikeen saanut selvää lenkillä, kun oli lähetin hieman liian löysällä ja antoi sekanaista tulosta, mutta olen käyttänyt mittarin laskennallista arvoa 202.

Tänään juoksin 13 kilometriä mäkisessä maastossa aikaan 1:45. Kesällä sama matka meni 1:30, mutta luonnollisesti keli oli parempi (vaikka kyllä satoi kaatamalla noin vartin). Tänään noin 7km matkalla eli kaikilla kävelytieosuuksilla oli 10cm lunta, joka teki juoksusta erittäin raskasta. Sykemittariin oli asetettu sykerajoiksi 131-172 (65-85%) ja yläraja ylittyi kyllä aika useasti sekä hangessa, että ylämäissä. Mäet oli käytänössä pakko kävellä, ettei mittari olisi huutanut. En sitten tiedä olenko kesällä vetänyt matkan liian kovaa, mutta silloin jaksoi juosta hyvin koko matkan.

Tämänpäiväistä juoksua rassasi myös lämpötila, sillä plussakelissä on rasittava juosta, kun pitää kuitenkin varoa ettei vilustu.

Kunhan pääsen sunnuntaina vetämään 8km peruskestävyyslenkin näen ovatko sykkeet siihenkin sitten liian kovat vai oliko tämänpäiväinen jotain muuta. Kuitenkin kannattaisi vissiin pysytellä peruskestävyysharjoittelussa välillä 65-85% ja vasta vauhtikestävyydessä vetää siitä yli. Viikon pitkään lenkkiin suositellaan monissa yleisesti 60-70% sykettä, mikä kyllä ainakin tänään tarkoitti reipasta kävelyä tai kävelyvauhtista hölkkää. Olenkohan oikeesti ihan noin paskassa kunnossa? :(

Ja vielä sellainen, että onko kellään kokemusta noiden sykemittareiden kalorikulutuslaskureista? Kun tosiaan tuolla vajaalle kaksituntiselle huviretkelle laite laski 1344 kcal kulutuksen. Taitaa olla aika paljon yläkanttiin, mutta kuinkahan paljon, se olisi kiva tietää.
 
Kyllä se munkin sykemittari tommosia kulutuksia laskee noilla sykkeillä luulen. Mistä olet muuten tuon 65-85% rajan ottanut? Jotenkin kuullostaa vähän korkealta mun mielestä, en tosin mikään juoksuekspertti ole. Ja nuo on nuo sykerajat kaikilla yksilöllisiä, eli laskennallinen saattaa mennä jollakulla melko pahasti metsään, mutta eipä sitä kauheesti muuta voi jos ei halua maksaa jotain 150 € jostain sykerajatestistä... Ja tuskinpa kovin moni haluaa. No aika hyvä mittari on ilmeisesti myös se, että "pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta", eli peruskuntolenkillä ja pitkällä lenkillä ei oikeastaan saisi kovin hengästyä... Tietysti kannattaa varmaan vähän koittaa vaihdella sykkeitä myös.

Itse olen juossut pk ja pitkät lenkit tähän mennessä sykkeillä 137 - 145, eli vähän tiukemmalla ja matalammalla alueella, laskennallinen maksimisyke on kaavasta riippuen siinä 203 paikkeilla, lyönnin pari korkeampaa olen hiihtäessä saanut. Välillä olen kyllä epäillyt, että onko liian matala tuo syke, varsinkin kun tosiaan melkoista hissuttelua monesti on, vauhti jopa 8 min kilometrillä, sitäkin hitaampaa on päästy... Tosin lokakuussa pääsin samoilla sykkeillä muistaakseni jonnekin 6 minuutin vauhtiin. Parin kuukauden juoksutauko ja lumi varmaan syynä hidastumiseen.
 
Toi 65-85% sykeraja on Polarin mittareiden suosittelema syke peruskestävyyden kohottamista varten, mutta omasta mielestäni aika korkea. Tuo 13km lenkin keskisyke oli 152, eli 75% maksimista, mikä on kyllä oikeesti aika paljon noin pitkälle lenkille. Siksi sitä ei jaksanutkaan tasaista vauhtia juosta, vaan kävelyä tuli väliin ja puuskutusta oli koko matka.

Tosiaan ku tähän asti oon vetäny talvella ton 8km lenkin 55min aikaan tarkoittaa se vajaan seitsemän minuutin kilometrivauhtia. Tämä tuntuu juostessa erittäin hitaalta, mutta syke on varmaan ~ 75% maksimista joten se on peruslenkille edelleen vähän liian kovaa, vai kuinka?

Se on varma, että talvella syke on korkeampi kuin kesällä, jos vauhti on sama. Lumi, jää, vaatekerrokset ja kylmä ilma ovat varmaankin suurimmat tekijät. Juuri sillä perusteella toivonkin, että kun huhtikuussa testaan Cooperin seuraavan kerran, niin menisi enemmän kuin 2600m, mihin siihenkin olisin ihan tyytyväinen. Tuntuu jotenkin siltä, ettei talvella ole tapahtunut kehitystä sitten yhtään.

Uudet Cooper-tavoitteeni ova mitoitettu kuitenkin sen mukaan, että olisi hyvin mahdollista saada samassa ajassa parempi kehitys.

Nyt tavoitteeni ovat tällaiset:
Huhtikuu 2600m
Kesäkuu 2750m
Elokuu 2850m
Lokakuu 2950m
Joulukuu 3000m

Kesällä on ainakin mahdollista saavuttaa parempia tuloksia kuin taulukossa. Minua auttaa varmasti myös se, että pääsen kesällä oletettavasti tekemään juoksulenkkejä myös 400m radalle, jossa voi tarkkailla vauhtia huomattavasti paremmin.

Silti jonkin asteinen epätoivo meinaa iskeä joka ilta, kun kunto ei tunnu kohenevan. Luotan kuitenkin siihen, että kun viimeisetkin ylioppilaskirjoitukset ovat reilun kahden viikon päästä ohitse, saa kuntoilu enemmän alaa ja aikaa.
 
...
Sykemittariin oli asetettu sykerajoiksi 131-172 (65-85%) ja yläraja ylittyi kyllä aika useasti sekä hangessa, että ylämäissä. Mäet oli käytänössä pakko kävellä, ettei mittari olisi huutanut. En sitten tiedä olenko kesällä vetänyt matkan liian kovaa, mutta silloin jaksoi juosta hyvin koko matkan.

Kunhan pääsen sunnuntaina vetämään 8km peruskestävyyslenkin näen ovatko sykkeet siihenkin sitten liian kovat vai oliko tämänpäiväinen jotain muuta. Kuitenkin kannattaisi vissiin pysytellä peruskestävyysharjoittelussa välillä 65-85% ja vasta vauhtikestävyydessä vetää siitä yli. Viikon pitkään lenkkiin suositellaan monissa yleisesti 60-70% sykettä, mikä kyllä ainakin tänään tarkoitti reipasta kävelyä tai kävelyvauhtista hölkkää. Olenkohan oikeesti ihan noin paskassa kunnossa? :(
...

Sykkeet taitaa olla ihan liian korkealla. Luota vaan siihen mittariisi, älä vauhtiisi. Jos mittari näyttää sykkeet 60% juokset sitten sitä, jos niin olet suunnitellut, ei niiden sauvakävelijöiden summuiden kanssa tarvise kilpaa juosta. 85% sykkeet peruskestävyyslenkeille ? Mulla on vauhtikestävyyslenkkejä alle ton. Paljon peruskestävyystreenejä pohjalle ja pari vauhtikestävyyttä niin kyllä se kunto kasvaa, mutta ei tonne 85%+ sykkeille kovin useasti tarvistse kohota. Kerran viikkoon yksi intervallitreeni, jossa mennään yli tuon 85%, mutta vain vähäksi ajaksi, riittää hyvin. Tuokaan ei ole mikään välttämättömyys. Nosta sitä peruskuntoo vaan nytten aluksi kunnolla ja sitten myöhemmin voit vaikka lisätä erilaisten vauhtikestävyystreenejen määrää. Ja ihan hyvin se kunto on kasvanut. Älä kiirehdi ja onnea treeneihin. Nääki on vaa omia kokemuksia, ett jos joku tulee tutkimustuloksia näyttämään ni usko sit niitä :thumbs:
 
Toissa päivänä vedin peruskestävyyslenkin samaisella 8km matkalla. Sykerajat olivat 60-70%, eli 121-141. Aikaa meni 1:10, mikä on siis noin 15min hitaammin kuin ilman mittaria juostuna. Koko matkaa ei pystynyt juoksemaan, että sai sykkeet pysymään alueella. Varsinkin jos nousua tuli yhtään, joutui kävelemiseen vaihtamaan nopeasti. Keskisyke lenkillä oli 67% eli 136 lyöntiä minuutissa. Millaiselta tälläinen kuulostaa?

Ajattelin itse, että laittaisi ensi kerralla rajat 60-75% kohdille, että saisi pysyttyä juoksuliikkeessä koko matkan, kun kauhean usein oli syke ylärajalla, vaikkei mittari vielä huutanutkaan. Luonnollisesti lähes aina mittarin huutaminen tarkoitti liian nopeaa, ei liian hidasta juoksua.

Lenkin jälkeen oli kyllä kerrankin sellainen fiilis, että jaksaisi jatkaa pidemmällekin. Tuntui oikeastaan ihan mukavalta, mikä ilmeisesti on hyvä merkki, vaikka olen aiemmin elänyt uskossa, että se on laiskottelun merkki.
 
Tänään taas peruskestävyyslenkkiä. 5,5km, 47:15 minuuttia. Keskisyke 72% (146). Kilometrivauhti on täysin naurettava, mutta ainakaan en joutunut kävelemään, vaan juoksin (jopa kävelyvauhtia hitaammin) koko matkan.

Onko tämä optimaalista? Hyvältä ainakin tuntuu, jaksaisi pidempäänkin eikä tee pahaa. Näinkö kevyellä juoksemisella saa hyvän kestävyyskunnon?
 
Mittaappas se juoksun maksimisyke jossakin sopivassa isossa ylämäessä. Eli lämmittele normaalia lenkkiä vähintään se 15min pohjalle (voit toki tehdä vaikka normaalin lenkin päätteeksi tai loppupuolella). Vedä sitten se jyrkkä ja/tai pitkä ylämäki täysillä ja katso sitten sykemittarin näyttämä tai jos se tallentaa maksimisykkeen. Aseta sitten ne lepo 54 ja max 2xx lukemat ja laske ne prosenttirajat niistä.
 
Joo. Maksimisyke on tarkoitus mitata, mutta täällä on turhan lyhyitä tai sitten perkeleen loivia mäkiä. Testaan sen kuitenkin jossain, kunhan ehdin. Viimeiset YO-kirjoitukset ovat ens ja seuraavalla viikolla. Sitten pääsee treenaamaan ilman rajoja.

Onko 60-70% sykkeellä painettu peruskestävyyslenkki sopiva, kun juostessa vauhti on pidettävä erittäin hiljaisena, ettei syke nouse rajusti 70% rajan yli. Viimeksi tosiaan 72% oli keskisyke ja kilometrivauhti jotain 8:30...
 
Mittaappas se juoksun maksimisyke jossakin sopivassa isossa ylämäessä.
Ei ole ylämäki hyvä paikka etsiä maksimisykettä. Siinä vauhtia rajoittavaksi voi tulla voima eikä hapenotto.

Yksi näppärä tapa on tehdä tasotesti: 6 x 1 km, ensimmäinen km kävellen, joka km:lle vauhtia lisää ja viimeinen täysillä. Tosin tämä vaatii aika hyvän pohjakunnon, että testi onnistuu ja maksimi löytyy.

Ja itse asiassa Cooper on aika hyvä tapa etsiä maksimia. Loppukirissä ollaan jo hyvin lähellä maksimia :)
 
Mittaappas se juoksun maksimisyke jossakin sopivassa isossa ylämäessä. Eli lämmittele normaalia lenkkiä vähintään se 15min pohjalle (voit toki tehdä vaikka normaalin lenkin päätteeksi tai loppupuolella). Vedä sitten se jyrkkä ja/tai pitkä ylämäki täysillä ja katso sitten sykemittarin näyttämä tai jos se tallentaa maksimisykkeen. Aseta sitten ne lepo 54 ja max 2xx lukemat ja laske ne prosenttirajat niistä.

Intissä mitattiin maksimisykettä sillä tavalla, että juostiin 400m rataa ympäri. Neljä minuuttia normaalia juoksua ja sitten aina minuutti täysiä. Olisikohan sitten kolmannen tai neljännen maksimirepäisyn jälkeen sykemittaus. Ainakin tuolla tavalla tuntui kaikki saavan sykkeen päälle 200:n ja omat tuntemukset olivat sellaiset, että sydän meinaa tulla paidan läpi ulos.
 
Lainaanpas tätä threadia omalle kysymykselle.

Eli cooperiin pitäs alkaa valmistautumaan ja aikaa itse suoritukseen on noin 7 kuukautta. Olen nyt tässä kolmisen viikkoa käynyt lenkillä kolme kertaa viikossa ja lenkit olleet hyvin lyhyitä noin 10min juoksua ja 20-60min kävelyä. Tämä siksi, että penikat vaivaavat todella pahasti niin olen totuttanut pikku hiljaa jalkojani tuohon juoksemiseen kovalla alustalla.

Taustasta sen verran, että erilaisia joukkuelajeja on tullut harrastettua parikymmentä vuotta, mutta varsinaista lenkkeilyä ei koskaan. Penikat eivät vaivaa esim ruoholla tai salissa juostessa, mutta kun asfaltilla lähtee juoksemaan niin kipeytyvät melko nopeasti. Lisäksi käyn salilla nelisen kertaa viikossa.

Mitenkäs tästä kannattaisi ruveta etenemään tuon cooperin suhteen? Tavoitteena on yli 3000 ja viimeksi kun olen cooperin juossut noin 5 vuotta sitten niin meni 2600.
 
Pitääpäs tähän ny vähä kommentoida ku tais jossai kohtaa olla puhetta Peruskestävyys harjoittelusta 85%teholla VO2maxista?
En ole mikään juoksija, lenkillä käynnit alotin vähän aikaa sit suunitelmallisesti joten kokemuksen puolesta en voi puhua... Se mitä nyt joutunut lukemaan täs opiskelujen puolesta kestävyysharjoittelun perusteista ni näin karkeesti eroteltuna Peruskestävyys toteutetaan 40-70% VO2maxista, tarkoituksena harjoitella alle Aerobisen kynnyksen ja sillä rajoilla, (Tällä kynnyksellä vereesi alkaa muodostua maitohappoa, mutta se kyetään vielä polttamaan pois).
Vauhtikestävyys toteutetaan 65-85%(huippu-urheiljoilla voi olla jopa 90%) VO2maxista, tarkoituksena harjoitella Anaerobisen kynnyksen rajoilla ja tämän alla, kummiskin AerK ja AnK välillä, (Anaerobinen kynnys on se sykeluku, jolla maitohappoa alkaa tulla lihaksiin niin nopeasti, että et enää kykene sitä poistamaan yhtä nopeasti ja uupumus on ennemmin tai myöhemmin edessä).
Maksimikestävyys toteutetaan 80-100% VO2maxista, ja muistaakseni Nopeuskestävyys toteutetaan 90-100%... nämä harjoitteet eroavat toisistaan monella tapaa... ja nämähä on vaa karkeesti heitetty... mitä oon lukenu... jokainen on oma yksilönsä. Sun ois hyvä tietää oma AerK ja AnK jotta pystyisit hyvin suunnittelemaan harjoitteesi... eli kun teet pitkiä lenkkejä (yli tunnin) ni syke olisi hyvä pitää Aerobisella kynnyksella tai alle.

On olemas kaavoja mil pystyy laskee suunnilleen millä alueella kynnykset sijaitsevat mut ei tietenkään välttämättä ole kovinkaan tarkkoja....
joskus törmäsin johonkin "Karvosen kaavaan".. netistä löytyy jostain...

Utopialle sanoisin että pitkät peruskestävyyslenkit totuttavat jalkojasi rasitukseen jonka takia sillä on hyvä lähteä liikenteeseen...
Parastahan olisi tehdä "vuosisuunitelma", joka sisältäisi peruskuntokauden, kilpailuun valmistavan kauden ja kilpailukauden (PK, KVK, KK)... ja tämä kilpailu kausi olisi lähellä tätä päämäärääsi 7kk päästä... painopisteet PK kaudella olisi peruskestävyydessä jolla luot pohjaa, KVK kaudella vauhtikestävyydessä, KK kaudella maksimikestävyydessä (nopeuskestävyydessä)... toki peruskestävyys treenit pysyy mukana joka kaudella, ylläpitävänä ja palauttavana (hyvin tärkeitä)... vauhtikestävyyskin pysyy joka kaudella, jos ei painotettavana harjoitteena ni ylläpitävänä... joopajoo nyt tulee tekstii ni ettei ajatus pysy ees mukana, se on mun ruokatunti nyt->
 
Joo taidat olla aivan oikeassa... (tai en tiedä tosta että se tyssäisi AnK kohdalla, enpä oo kuullu)... mutta tosiaan jossai vaihees saavutetaan kohta missä hapenkulutus ei enää nouse, vaikka kuormitusteho kasvaisikin...
Parempi siis ehkäpä puhua sykereservistä... tarkoitat varmasti sitä tuolla...
 
Vai tarkoitatko maksimisykkeestä? VO2max on maksimi hapenottokyky. Voin olla väärässäkin, mutta muistelisin, että hapenotto on maksimissa jo anaerobisella kynnyksellä.
Hapenotto ei ole maksimissa vielä anaerobisella kynnyksellä, vaan jonkin verran sen yläpuolella. Onkos tuon nimi nyt sitten maksimihapenotonkynnys vai mikä se oli... Tuosta vauhtia pystytään vielä hetkellisesti kasvattamaan, vaikka hapenotto ei enää lisäännykään.

Edit: Käsittääkseni cooperin testi juostaan aika lailla maksimihapenoton kynnyksellä. Hivenen anaerobisen kynnyksen alapuolella pystyy jo juoksemaan jotain tunnin verran, jos tosissaan koittaa.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom