Kokeneempien neuvoja Cooperin parantamiseksi

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mehustin
  • Aloitettu Aloitettu
^^ ja miten on juoksutekniikka kunnossa: vaikka kunto olisi kova, niin huono ,valtavasti energiaa kuluttava, tekniikka jättää useimmilla tulokset huonoksi.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tuli vaan mieleen, että kuinka loppuun asti noi tulokset on vedetty? Itse olen jo muutamia kertoja juossut 3000-3100m, mutta joskus 2500m jälkeen on aina tullut mm. seuraavanlaisia tuntemuksia:
-happi loppuu
-vatsaa vääntää
-tuntuu, että paskat tulis housuun
-heikottaa, tekis mieli pysähtyä

Aikoinaan armeijassa ainakin toi viimenen kohta taisi olla sellanen, että olis pitäny keskeyttää. En sitten tiedä, kuinka "loppuun" asti tuo testi pitäisi oikeasti kiskaista.
 
Hei.

Kiitos taas vastauksista. Antille voin sanoa, että kyllä kaikki kestävyyskuntoa vaativa tekee yhtä pahaa. Sykemittaria minulla ei ole, mutta leposykkeeksi olen siskoni mittarilla mitannut kesällä 68. Maksimia en tiedä, mutta kohtuullista vauhtia alamäessä juosten sain mittariin huikeat 222, Polarin mittarilla tosiaan.

Ja tosiaan juoksutyylini on omasta mielestäni ihan hyvä, mutta oikeasti osaavan mielestä se voi olla aika hirveäkin. Sellainen töksähtelevä askellus on kyllä vähentynyt kun enemmän treenannut, mutta en osaa oikeasti yhtään sanoa juoksenko raskaasti vai kevyesti. Veikkaisin kuitenkin, että tekniikassakin on paljon parantamista, en vaan ole nähnyt kunnon ohjeita oikeen missään. Peruskestävyyslenkkien sykkeitä en tiedä, mutta noin 8km matkaan menee aikaa hiukan päälle 50 minuuttia, mikä ei ainakaan liian nopea pitäisi olla. Loppumatkasta kyllä aina tuntuu, että kovempaakin olisi jaksanut.

Kunnolla loppuun ei noista juoksusta ole vedetty oikein mitään, mutta minulle loppuun vetäminen tarkoittaa sitten sitä, että maataan kuolemassa kentän laidassa. Ongelmana on se, ettei 10km säteellä ole juoksurataa, jossa voisi pitää tasaista kierrosaikaa ja juosta hyvällä alustalla. Talvella suoritukseen vaikuttaa pakkanen, teiden liukkaus sekä periaatteessa kuinka paljon autoja liikkuu, kun meidän lähellä on säästelty myös kävelyteissä.

Muita kuntotestejä en ole tehnyt. Maksimisykekin pitäisi testata joskus valvotuissa olosuhteissa. Jos kaikki menee hyvin, niin muutan kesän aikana Tampereelle, missä ainakin uskoisin olevan paremmat lenkkimahdollisuudet. Tosin kesä itsessäänkin tekee paljon, koska talvella juokseminen on aika tuskaista.
 
Kiitos taas vastauksista. Antille voin sanoa, että kyllä kaikki kestävyyskuntoa vaativa tekee yhtä pahaa. Sykemittaria minulla ei ole, mutta leposykkeeksi olen siskoni mittarilla mitannut kesällä 68. Maksimia en tiedä, mutta kohtuullista vauhtia alamäessä juosten sain mittariin huikeat 222, Polarin mittarilla tosiaan.

Leposykkeen perusteella kyseessä ei taida muusta olla kyse kuin peruskunnon tasosta. Kyllä se kunto nousee kun vain lenkillä käyt.

Peruskestävyyslenkkien sykkeitä en tiedä, mutta noin 8km matkaan menee aikaa hiukan päälle 50 minuuttia, mikä ei ainakaan liian nopea pitäisi olla. Loppumatkasta kyllä aina tuntuu, että kovempaakin olisi jaksanut.

Lievästi hitaalta tuntuu. Ehdottaisin, että alat juoksemaan kerran viikossa näitä hitaita lenkkejä, mutta yritä venyttää lenkki n. 1,5 h mittaiseksi. Tällainen lenkki kannattanee ajoittaa siten, että seuraavana päivänä voisi pitää lepopäivän. Tuon pitkän lenkin lisäksi sitten viikolla kaksi 45-60 min kestävää lenkkiä, joilla pidät vauhdin alle 6 min/km. Kannattaa myös huolehtia, että saat ravinnosta tarpeeksi hiilihydraatteja ja yhtä tärkeää on ettet päästä painoa nousemaan. Testeihin ei tarvitse lihasten kokoa kasvattaa, tärkeintä on melkeinpä suhteellinen voima, joten perusbodailuruokavaliosta suosittelisin siirtymään enemmän hiilihydraattipainoiseen ravintoon. Pastaa, perunaa, täysjyväleipaa ym. kuituja.

Kunnolla loppuun ei noista juoksusta ole vedetty oikein mitään, mutta minulle loppuun vetäminen tarkoittaa sitten sitä, että maataan kuolemassa kentän laidassa. Ongelmana on se, ettei 10km säteellä ole juoksurataa, jossa voisi pitää tasaista kierrosaikaa ja juosta hyvällä alustalla. Talvella suoritukseen vaikuttaa pakkanen, teiden liukkaus sekä periaatteessa kuinka paljon autoja liikkuu, kun meidän lähellä on säästelty myös kävelyteissä.

Kiinnitä huomiota kehoosi ja tuntemuksiin, niin löydät helposti sopivan rasitustason lenkeille. Kovimmilla pakkasilla voi käyttää jopa kuntosalien juoksumattoja lenkkeilyyn.

Muita kuntotestejä en ole tehnyt. Maksimisykekin pitäisi testata joskus valvotuissa olosuhteissa. Jos kaikki menee hyvin, niin muutan kesän aikana Tampereelle, missä ainakin uskoisin olevan paremmat lenkkimahdollisuudet. Tosin kesä itsessäänkin tekee paljon, koska talvella juokseminen on aika tuskaista.

Maksimisyke ei paljoakaan kerro kunnosta, joten turha siitä on stressata. Kuten sanoin, niin äärimmäisessä tapauksessa juosta voi myös juoksumatoilla. Nyt kun peruskunto on kohtuu alhaisella tasolla, niin osan juoksulenkeistä voi hyvin korvata hiihdolla tai uinnilla. Uskon vakaasti, että myös noilla lajeilla peruskuntoa kasvattamalla parannat Cooper-tulostakin.
 
Tuo 222 alamäkeen ei voi pitää paikkaansa eli se on virhenäyttämä.
Maksimisykkeeseen on helppo tehdä juoksuun ylämäkitestinä. Lämmittelyt kunnolla ja ehkä perus juoksuakin pohjalle. Sitten vain rutistaa riittävän pitkää ylämäkeä ihan täysiä sen 1min verran ja kattoo siinä loppuvaiheessa sykkeen.

Sitten tosta leposykkeestä ja maksimisykkeestä voisi katsoa sopivan sykealueen juoksulenkkiin. Tuosta ei ole kokemusta mikä on se optimi syke parhaaseen kunnonkohotukseen, sen sanokoon joku viisaampi.

Eikö tuolla pitäisi sopiva juoksuvauhti löytyä.

Silti minulle tuli sellainen tuntuma Mehustimen kertomisista että kyllä pitäisi enemmän mennä. Ehkä harjoittelu voisi olla parempaa tai sitten se rutistus coopperissa kovempaa.

Itse en ole lenkkeilystä koskaan pitänyt joten tuohon en paljoa osaa neuvoa.

an
 
Nyt kun koulu on voiton puolella niin on tarkoitus venyttää kestävyyslenkki yli tunnin mittaiseksi ja tehdä se pari kertaa viikossa, jonka lisäksi pari nopeampitempoista lenkkiä.

Hiihtämään alan kunhan pakkaset ja flunssa vähän hellittää. Peruskunto kasvaa silläkin, ja kyllähän siinäkin on kovat pisteet jaossa sitten testeissä. Muutenkin hiihto on kokonaisvaltaisempaa kuin juoksu, koska se käy aika paljon myös käsiin ja keskivartaloon ainakin jonkin verran enemmän kuin juoksu.

Lihaksia ei tosiaan ole tarkoitus kasvattaa, mutta saada kokonaisvaltaisesti lihaskestävyyttä paremmaksi, ja lisäksi pienetkin ylimääräiset mahasta pois. 3-5 kiloa ei kauheasti ole, mutta jos se rasvoista lähtee kokonaan niin leuanveto kyllä helpottuu ihan mukavasti.

Tosiaan tuo kesällä mittaama maksimisykkeeni on vähän sellainen arvo, etten itsekään siihen usko, mutta mittari sen kuitenkin näytti.

Ymmärrän Antti pointtisi siinä, että paremmin pitäisi mennä. Olen kuitenkin harrastanut kohtuullsesti liikuntaa koko elämäni ja vetänyt erinomaisiakin tuloksia esim. 100m juoksussa. No, onneksi sentään tajusin tämän kestävyyskunnon puutten nyt, enkä vasta kymmenen vuoden päästä.
 
Tosiaan hyvässä mielessä tarkoitin noita kommentteja. Eli minusta asenne on se tärkein ja pitkäjänteisyys ja se näyttää olevan hienosti kohdallaan.

Nuo ihmettelyni perustuvat pitkälti siihen olettamukseen että olet urheillut ja et ole ylipainoinen. Toki jokainenhan meistä on erilainen että turha sinäänsä verrata toisiin ihmisiin tuloksia ja tehdä siitä liian pitkälle meneviä olettamuksia.

Miten muuten joku 100m menisi nyt? Itse en ole ikinä ollut mikään hirvittävän nopea. En edes muista mikä on paras 100m aikani mutta se on varmaan aina ollut keskivertoa hitaampi.

Hiihto on varmasti aivan hyvä kunnon kohottamisessa ja kyllä se monipuolisuus välillä on hyväksi ettei kyllästy.

Itselläni moni urheilu on liian anaerobista jossa mennään lähellä maksimisykkeitä ja ne ei minusta kohota paljoakaan aerobista puolta. Siksi pidän itselläni tuota peruskuntoa kaikista huonoimpana osa-alueena. Tosin en ole mikään nopeakaan, mutta ainahan tuota on joukkuelajeissa voinut sitkeydellä paikata.


Ei muuta kun tsemppiä.
 
Motivaatiolla ja sinnikyydellä mä ajattelinkin tästä selvitä, kun kerran rautaiseen kuntoon ei voi (vielä) luottaa.

100m menee varmaan alle kolmentoista tai ainakin hyvin lähelle. En tosiaan ole juossut sitäkään muuten kuin koulussa pakollisena, mutta joka kerta on tulokset parantuneet.

Ajattelin kesällä alkaa juoksemaan 400m radalla niin saisi hieman käsitykstä vauhdin tasaisuudesta ja muutenkin siitä, kuinka paljon nopeammin kierroksen pitäisi mennä. Kuitenkin 2600m tulokseen 400m aika on 1:37, kun 3000m on 1:24. Ero tuntuu paperilla ainakin niin pieneltä, että luulisi tuo nousevan, kun vääntää ja vääntää. Kovempiakin juoksutulosten nostoja on tehty vuodessa, niin miksen minä sitten pystyisi siihen.
 
Olen myös miettinyt kannattaisiko leuanveto- ja punnerrusmaksimeita nostettaessa alkaa käyttämään kreatiinia vaikka muutaman kuukauden ajan? Testeihin mennessä haluan tietenkin ylimääräisen nesteen pois kehostani, mutta eikös olisi järkevää treenata kreatiinin mahdollistamilla korkeammilla toistomäärillä, joista ainakin jonkin verran pysyisi kuurin jälkeenkin?
Kun on vuosi aikaa, niin ei kyllä minun mielestäni pitäisi olla mitään tarvetta kreatiinille. Muutenkin testit kysyvät enemmän lihasten kestävyyttä kuin paksuutta, eli ei siinä mitään suurta massaa tarvita. Ite alotin tällä viikolla veteleen tolla Navy Seals -ohjelmalla, joka painottaa nimenomaan lihaskestävyyttä. Lisäsin vielä selkiä oma-alotteisesti, kerran niitäkin testataan, toistomäärä sama kuin vatsoissa. Kyllä jos tota ohjelmaa vedät noi 18 viikkoa, nii johan alkaa ropiseen täysiä pisteitä lihaskuntotesteistä... Tietty vaattii pikkasen pohjallekin lihaskuntoa, mutta kyllä toi ekaviikko taitaa normaalikuntoselta mennä.

Sit joku tässä aiemmin sano juoksutreenistä, et tekis siinä erilaisia viikkoja, jotka painottus aina erilaisiin asioihin, kuten vauhtikestävyyteen, peruskestävyyteen ja pitkiin lenkkeihin. Tää oli mulle kyllä aivan uus juttu, et en oo koskaan tämmösestä kuullu, vaikka oonkin pikkasen juoksutreenistä lueskellu, koska elokuussa on maratoni tarkotus juosta alle 4 tuntiin. Kyllä ne treeniohjelmat, mitä mää olen lukenut, on noudattanu semmosta periaatetta, et 1 tai 2 vauhtikestävyyttä, 1 pitkä lenkki ja loput peruskuntolenkkejä joka viikko. Tottakai noita eri viikkojen intensiteettiä kannattaa vaihdella, esim. silleen, et 2/3 viikkoo joka viikko pikkasen pidemmät lenkit, minkä jälkeen yks kevyt viikko ja sit alotat taas vaikka 2. viikon ohjelmasta, jolloin intensiteetti on taas pikkasen kovempi. Ja tietysti nimenomaan coopertestiin treenatessa voi ehkä painottaa enemmän niitä vauhtikestävyysjuttui, mutta en tiedä tekisinkö siltikään 3 VK-reeniä yhellä viikolla. Ja sit kilometrien lisäämisessä kannattaa ainakin oman kokemuksen mukaan olla aika varovainen, koska itellä lopahti pariks kuukaudeks treenaaminen tossa lokakuussa, kun väsähti. Siinä vaiheessa oli jo tavallinen PK-lenkki venyny jonnekin 9 kilometriin, niin sitä ei vaan jaksanu enää. Tosiaan kannattaa harjotella pitkäjänteisesti, tommosessa parin kuukauden totaalisessa treenittömyydessä meni melkeinpä hukkaan 4 kuukauden työ, jonka olin sitä ennen tehny. Nyt oon treenailua taas alotellu aika varovasti joululta, mutta pari flunssaa on jo iskeny tähän väliin, niin ei oo ihan 100 % intensiteetillä päässy reenaaman.
 
Lihaskunto on silleen ihan hyvällä mallilla, että 38 punnerrusta menee suhteellisen vaivattomasti ja leukojakin menee nykyään 8-10, kun oikeen yrittää. 12 meni vuoden vaihteen tienoilla. Vatsoissa tarvitsee kehittyä hieman nopeammaksi, niitä kyllä jaksan tehdä helposti paljonkin. Selkälihasliikkeitä menee minuutissa joku 75, joten siinä ei ole ongelmaa. Kuitenkin tarkoitus on tasaisesti treenata käsiä, vatsaa ja selkää parempaan kuntoon, että menisi lihaskunto läpi täysillä pisteillä sitten helposti.

Nyt kun lukiokin loppui, niin voi olla että lopetan salilla käynnin kokonaan, kun ei ole enää ilmaista koulun salia missä käydä. Sitä paitsi testeissä haetaan nimenomaan sitä lihaskestävyyttä, mitä kyllä treenaa helposti kotona, ilman painojakin. En sitten tiedä kannattaisiko kuitenkin ensin hakea salilta vähän massaa käsiin ja rintalihaksiin ja sitten alkaa tekemään kestävyyttä, mutta jotenkin tuntuu järkevältä pitää paino alle seitsemän kymmenen, että juoksukin kulkee parhaalla mahdollisella tavalla.

Olisiko jollain jotain hyviä linkkejä juoksutekniikkaan liittyen? Videot ja kuvat olisivat erinomaisia, mutta varmasti myös sanallisista ohjeista on hyötyä.
 
En vaan oikein ymmärrä, että mikä sulla olis pointtina siinä massan hankkimisessa... Vaikka onhan aina tietysti ulkonäkökysymykset, mutta en tiedä sitten kuinka moni tyttö loppujen lopuksi tykkää kreatiinimuskeleista ;)
 
En mun mitää tyttöjä tarvi ettiä enää. :david:

Pointti oli vaan se, että kannattaisiko käsien lihaksia kasvattaa isommiks, että niiden kestävyyskuntoa voi sitten parantaa pidemmälle asti. Vaikka kyllä ne lihakset kasvaa siinä kotonakin punnertaessa, jos ei kasvamatta pääse sopiviin lukemiin. Mitään kreatiinimuskeleita mulle tuskin tulee, kun ei oo tähänkään asti näkynyt. Ruumiinrakenne on tosiaan sellanen normaali, enkä tarkoita normaalia Pakkotoisto.comin käyttäjää.
 
En vaan oikein ymmärrä, että mikä sulla olis pointtina siinä massan hankkimisessa... Vaikka onhan aina tietysti ulkonäkökysymykset, mutta en tiedä sitten kuinka moni tyttö loppujen lopuksi tykkää kreatiinimuskeleista ;)

:arvi:
 
Kiitos. Nuo onkin tullut luettua jo joskus aiemmin. Nyt katsastin taas läpi, ja ajattelin testailla juoksutekniikkaa noiden ohjeiden mukaan. Minun pitäisi todennäköisesti ottaa vieläkin enemmän ja lyhyempiä askeleita, mutta sitä täytyy kokeilla kello ranteessa.
 
Suosittelen spurttailua. Itse aikoinaan vedin juoksumatolla (60-70 minuutin sessioita) pienessä ylämäkikulmassa minuutin niin kovaa kuin jaksoin ja hölkkäsin perään n. 4 minuuttua. Juoksuvauhti nousi huimasti.

Tekniikasta sen verran, että suosittelen katsomaan Paula Radcliffen vatsan ja käsien seutua ja niiden hallintaa.
 
Intervalliharjoittelu on erinomaista. Itse nostin kuntoni viime kesänä tosiaan Cooperin tuloksesta ~2000m -> 2400m pelkällä intervalliharjoittelulla, jossa vuorottelin kävelyä ja kevyttä juoksua. Kunhan tulee lämpimämpi niin voi alkaa vetämään nopeampaa lenkkiä peruskestävyyden lisäksi. Intervallien parhaita puolia on juuri se, ettei se vaadi paljon aikaa. Nyt kun jaksaa juosta pitkiäkin matkoja voi intervallien vaikutukset näkyä vielä kovemmin, kun voi vuorotella jo hölkkää ja juoksua.
 
oletko ajatellut vetää/testata cooperin intervallina?

Voisi kokeilla, juuri spurtti-vähän hitaampi jaksotuksella, kuin tykittää koko matka samalla vauhdilla.. vaikka 8-9 min täysiä siihen väliin 4-3 min vähän hitaammin
 
Ei ole käynyt mielessä testata. Täytynee ehkä jossain vaiheessa. Edelleen flunssa vähän vaivaa, joten olen pitänyt taukoa juoksemisesta ihan suosiolla.
 
Tänään kävin ostamassa Polarin juoksutietokoneen mallia RS100. 110 euroa tuntuu suolaiselta nyt, mutta jos tulokset nousevat niin maksan mielelläni enemmänkin.

Lenkillä en ole sitä vielä käyttänyt, mutta leposykkeeksi mittasin alimmillaan 57. En sitten tiedä voiko se pitää paikkansa, kun pienin lukema viime kesänä oli 68 myöskin Polarin mittarilla. Kunto on toki varmasti kasvanut, mutta tuossa on jo aika iso ero. Täytyy mitata leposyke vielä uudestaan ja kokeilla maksimisykettä sitten huomenna. Huomiseen jää myös VO2maxin määrittäminen mittarin kanssa.

Kirjastosta lainaamani Samuli Vasalan kirjoittama Elixir -tv-ohjelman innoittama kirja Juoksu on muuten aika laadukasta luettavaa. Mukavaa perustietoa, vaikka siinä toistettiinkin samoja asioita ja taitto oli tehty huonosti. Voipi olla, että alan seuraamaan kirjan yhtä juoksuohjelmaa, kun se vaikuttaisi aika sopivalta minulle monellakin tapaa. Laitan sen jossain vaiheessa tänne, jos jotakuta kiinnostaa.
 
Viimeksi muokattu:

Suositut

Back
Ylös Bottom