Kiipeily (seinä-, jää-, kallio-, vuorikiipeily)

[gaf]

gaf: kestävyyden muoto, mitä kaipaat on toisto- ja määräkestävyys. se kehittyy vaan, kun kiipeet paljon. bouldereitakin siis. ei ylitiukkaa projektointia kuin harvoin. pääasiassa reittejä, mitkä menee alle viidellä yrkällä.

Ei ole oikotietä ja lahjattoman lahjat rakennetaan tuhansilla treenitunneilla. Jostain syystä mulla on sama homma melkein kaikissa lajeissa :D
Tuohon omien kykyjen yliarviointiin (=ylitiukkaa) sorrun kyllä aika usein, kun ei ole vielä ihan selvää käsitystä siitä, mikä on mahdollista. Sikäli kun treenaaminen on kivaa, niin sitä on kyllä aikaa hioa paremmaksi ja säähän vielä neuvot kaiken lisäks :D

 

[jto]

ehdottomasti punttia vahvistaan hartiaseutua...kin, jos siellä on löysyyttä. mutta kunnolla, ei pelkkää satujumppaa. seinillä tehtävät lukotukset on tosi hyviä lajivoimajuttuja myös. samoin erilaiset variaatiokiipeilyt bouldereilla. syö kunnolla illalla ja aamulla, niin jaksat treenin hyvin. sen jälkeen sitten evästä nassuun lisää. magnesium ei sen kummemmin lisää palautumista, mutta kuuluu siihen peruspakettiin kivennäisiä ja vitamiineja. jos tuntuu kramppailevan usein, sit lisäät ja kalium tietenki mukana.

pitkät jaksot ilman boulderointia on hieman perusteettomia ja jenkeissä on useissa paikoissa vallalla edelleen liian jyrkkä kausijako tyyliin pelkkää peruskestoo eli suht iisiä kelailua hyvin pitkinä sarjoina. voimatasot laskee nopeemmin ku lehmän häntä ja joillekin voi olla tosi vaikeeta saada niitä uudelleen sieltä ylös. voimakestävyys, mitä niillä projekteilla kaivataan pohjaa pääasiassa...voimaan, yllätys peruskestollakin on paikkansa, muttei ylenmäärin. sitä pitäs muutenki tehdä melko järjettömiä määriä, että esim. hiussuonistossa saatas kasvua aikaan. esim. 4x30min per treeni.

treeni ei koskaan juuri etene lineaarisesti enkasta toiseen varsinkin kun tehdään suuria määriä. se vaan pitää hyväksyä ja keskittyä siihen kehitykseen pidemmillä aikaväleillä. onko sulla tavoitteet millasilla reiteillä ja missä siellä?

gaf: neuvon ehdottomasti. ennakkoluulottomasti vaan reittien kimppuun ja jos ne ei vaihdu usein, laitat joka ainoon itelles ylös ja vaikeusjärjestykseen. tää on aluks vähä hankalaa, mutta rakentuu kyllä pikkuhiljaa. sit vaan määrää lisää siellä submax-alueella, eli reiteillä, mitkä menee 3-5 yrkällä. vanhat jos menee ekalla, yrität kiivetä myös alas tai heti perään uudelleen ns. kakkosina. eli lisäät niihinkin vaikeutta hieman koko ajan. tällai kun laajalla reittiskaalalla etenet, huomaat, että se taso kyl nousee pikkuhiljaa ja entiset vaikeet menee treenin lopussakin parilla yrkällä.

 

[untalented]

Turisas, mulla oli saman näköset kädet n. 2 kk ajan. Sitten ne vaan rupes kestämään, eikä ole enää hajoilleet. Sormen päät on kyllä jotenkin tunnottomat kun ipadiä näppäilee, mutta siihenkin tottuu . Hoidin käsiä niinku jto sanoi, hionta+rasvaus ja seuraavana päivänä teipattuna seinälle. Käytin boulder keskuksen shopista saatavaa voidetta, mutta bebanthen on varmasti yhtä hyvää. Itse aloitin lajin ulkona ja sisäseinälle siirryin vasta kelien pakottamana. Ulkona kädet eivät hajonneet juuri lainkaan verrattuna sisäseinän muoviotteisiin. Ulkona kiipesin vain köydellä, mutta sisällä siirryin boulderointiin, joten rasitus muuttui muutenkin ehkä hieman intensiivisemmäksi.

 

[jto]

lämpötila merkkaa kans paljon ja tietenkin lähinnä ulkona. paras kitka ja nahkojenlin kestävyys on siellä viiden asteen nurkilla.

 

[gaf]

gaf: neuvon ehdottomasti. ennakkoluulottomasti vaan reittien kimppuun ja jos ne ei vaihdu usein, laitat joka ainoon itelles ylös ja vaikeusjärjestykseen. tää on aluks vähä hankalaa, mutta rakentuu kyllä pikkuhiljaa. sit vaan määrää lisää siellä submax-alueella, eli reiteillä, mitkä menee 3-5 yrkällä. vanhat jos menee ekalla, yrität kiivetä myös alas tai heti perään uudelleen ns. kakkosina. eli lisäät niihinkin vaikeutta hieman koko ajan. tällai kun laajalla reittiskaalalla etenet, huomaat, että se taso kyl nousee pikkuhiljaa ja entiset vaikeet menee treenin lopussakin parilla yrkällä.

Reitit oli juuri vaihtunu, joten ne varmaan pysyy jonkin aikaa. Kiipeilykertoja yritän nostaa 2-3 per viikko, joten alkaa noi reititkin tulemaan tutummiksi ja sitä myöten vaikeusjärjestyskin selkiää.
Tuun sunnuntaina muuten kurssille, oman kurssin viimosen osan aikana makailin flunssassa rajan takana :D

 

[Ayana]

Tää kysymys menee jto:lle ja vaan semisti kiipeilykategoriaan.

Olen jostain teksteistäsi lukenut, blogista tai vanhasta kiipeilylehdestä, että periaatteessa kiipeilijän ei tarvitse harjoittaa ns. kiipeilyn antagonisteja, niitä varsinaisesti ole, koska kiipeily on kuitenkin koko kropan treeniä. Määrällisesti tosin kiipeilyssä varmaan painottuu hieman enemmän tuo selkäpuolen lihaksisto?

Kiipeily on edelleen se mun "päälaji", mutta olen päättänyt harjoitella omalla painolla myös erilaisia taitoja, kuten press käsilläseisonta (suorin käsin), manna, planche (oisko lankku suomeksi?) ja muscle up. Treeni menee: lämppä sisältäen dynaamista liikkuvuusharjoitetta, taitotreenit: 1) press käsilläseisonta - menee hyvin ylös, pito ja alas pääsen puoleen väliin, kunnes kropan hallinta menee tässä kohtaa, 2) L-sit, V-sit, manna -progressio - tämän lasken taitoihin, sillä oman testaukseni mukaan voiman puolesta pystyisin parempaan mitä nyt pystyn, mutta liikkuvuutta pitää harjoittaa lisää ja tekniikkaa opetella. Tämän jälkeen treenaan planchea ja sitten teen leukoja ja dippejä, koska mulla ei ole tällä hetkellä kummoista mahdollisuutta harjoitella itse muscle upia, enkä ole pystynyt myöskään testaamaan missä mä meen tossa progressiossa (sen verran olen sosiaalisesti rajoittunut, etten halua reenaa tätä boulderhallin renkailla ). Kysymys on siis siinä, että tällain koostettuna harjoite on yhden liikkeen enemmän push-painotteinen, mutta haittaako se, kun kuitenkin kiipeilee aktiivisesti? Vai onko syytä koostaa tämä harjoittelu tasapainoiseksi push - pull harjoitteiden suhteen eli lisätä vaikka käänteinen soutu? Tuon jälkeen teen vähän vielä corea ja varsinaiset liikkuvuusharjoitteet erikseen (lähinnä joogaa, mut myös venyttelyä). Mulla on ainoastaan kerran viikkoon hyvä mahdollisuus tehdä tämä treeni, mutta yritän ujuttaa toisenkin kerran viikkoon. Noita taitopuolen juttuja (käsilläseisonta ja manna-progressio) voin harjoitella helposti useammin, kun en tarvitse siihen ihan niin paljon lämppää, vaan enemmän teen sitä tekniikkaa.

Ja sitten sellainen mieltä askaruttava kysymys: näetkö että tuollaisella harjoitteella olisi myös siirtovaikutusta kiipeilyyn? Teetkö itse kiipeilyn lisäksi mitään oheistreeniä ja jos teet, niin millaista?

 

[jto]

toki se voimantuotto painottuu osittain selän puolelle, mutta kyllä keskikroppa, rinta, hartiat ja ojentajat sekä lantion seutu ja varsinkin takareidet jaloista on kovasti töissä. antagonisteja on käytännössä vain sormien (ei ranteen) ojentajat.

lopetapas se sosiaalinen rajoittuneisuutes. ei hallille mennä esitteleen taitoja, vaan kehittään niitä. erilaiset osatoistot on tosi hyviä noissa kaikissa. kevennettyinä tai hieman avustettuina jne.

mä en ite tee käytännössä mitään muuta kiipeilyy tukevaa treeniä. punttia ja juoksua voisin tehdä alkutalvesta enemmän toki. mun lavanlähentäjät ja takahartiat kaipaa aina lisää voimaa tosi jyrkillä reiteillä. kaiken voiman kuitenkin pystyy hankkimaan myös seinällä.

 

[Ayana]

Eikäkö mulle tulee just sellanen olo, että keulisin jollain höpöhöpötaidoilla. En haluu keulia

Olen ihan samaa mieltä, et hallille mennään kehittää taitoja. Missäs muuallakaan, ja yrittämättä, ne kehittyis.

Mut siis tuskin tuon reenin epätasapaino on haitaksi ja voinhan sit vähän muuttaa ohjelmaa, jos ei tunnu hyvältä.

Tattista vastauksesta

 

[jto]

mistä ihmeestä tollaset keulimiskuvitelmat ihmisille tulee??? typerää, se ei haittaa ku omia treenejä.

 

[gaf]

mistä ihmeestä tollaset keulimiskuvitelmat ihmisille tulee??? typerää, se ei haittaa ku omia treenejä.

Se on se suomalaisten perisynti, turha vaatimattomuus. Mulla tosin ei oo ongelmaa treenata ykl treeniä ja sitten myös jossain vaiheessa suorittaakin, edes täällä neuvosto-salilla, vaikka tiedän, että kukaan muu kävijöistä ei tuota taida vetää. Ei omia suorituksia tosiaan tarvi hävetä! Ja muut käytännössä ei miellä tuota keulimiseks, pl. ehkä ne, jotka aloittaa treenaamisen aina kerran vuodessa ja myös lopettaa sen.

 

[Inska]

Tällä hetkellä on jotenkin vaikea kuvitella että nuo ostamani kengät on oikeankokoiset. Mielummin ostan ensi kerralla liian isot kengät, kun näillä taidoilla ihan sama muutenkin. Kuuluuko sen jalan olla oikeasti siellä kengässä samassa asennossa, kun ilman kengät puristat varpaat maksimikippuraan? Koska oma jalka on tuossa asennossa varmaan 3 numeroa normaalia pienempi, eikä siinä auta numeron venymiset. Toivon että olen väärässä. Olisi ollut tietenkin kiva mainita kenkiä ostettaessa (kun sanoin olevani täysi aloittelija) että niitä ei voi pitää kiipeillessä jalassa 12 ensimmäistä kertaa. Katoin eilen muiden kenkiä ja kenellekään ei ollut varpaat siellä noin kippurassa mitä mulla. Pidän sen 12 kertaa noita jalassa ja jos eivät asetu niin palautan ne. Kyllä myyjänkin pitää osata myydä oikeaa kokoa, varsinkin aloittelijalle. Eilen lähti tunto varpaista, joten kenkä lienee vähän muutakin kuin "vähän epämukava jalassa".

 

[täsmä]

Jto on ainakin mestari survomaan pienet kengät isoohin jalkoohinsa. Itellä on normi kenkä 42-43 ja kiipeelykenkä 40,5.. Jotkut mallit menee myös koko 40, mutta esim Lasportivan python oli todella kivulias koolla 40,5. Autan jton vastaamista ja kysyn että mitkä kengät sinulla on ?

 

[Ayana]

No mitä näitä nyt suomalaisille opetetaan: parempi pyy pivossa kun kymmenen oksalla jne. Vaatimattomuutta ja ujoutta, sosiaalista rajoittuneisuutta kutakuinkin, sieltä se kumpuaa. Tosin harva mut tavatessaan uskoo, että mä olen ujo :D Tässä voidaan varmaan kohta todeta, ettei naisia voi ymmärtää!

Olet ihan oikeassa jto, että sosiaalinen rajoittuneisuus haittaa reeniä. Ja elämää.

Ei mun muuten tarvii kevennettyjä osatoistoja, on jo lisäpainot käytössä! :D

Osallistun nyt muuten aj:n pt-ryhmään, jotta saisin vähän ulkopuolista näkökulmaa mun tekemisiin ja sparrausta. Ryhmään myös siksi, että pystyn samalla ylittää noita mun rajoitteita. Olen viimeaikoina keskittynyt agressiivisesti heikkouksien työstöön, kiivenny enemmän möhköillä ja slouppereilla, pitkiä vetoja. Oli kiva eilen lähteä liidaamaan ekaa työstöä reitille, jossa mulle helppoja pieniä otteita, tuntui niin helpolta, sturtsasinkin komeasti lopusta, kun nousi pumppua ja tuli reitinlukuvirhettä. Mut ei oo 6c+ tuntunu koskaan noin helpolta Kiva vaihteeksi keräillä työn hedelmiäkin.

Olen lähdössä viikoksi ilman ukkoa boulderoimaan Albarraciniin yksinäni, joskin sieltä varmaan luulis löytyvän paljon kiipeilyseuraa Ekaa kertaa ihan yksin maailmalla! Harvoin sitä maailmalla on muuten saanu oikeasti yksin olla kallioilla, vaikka niitäkin paikkoja on joskus löytyny.

 

[Ayana]

Mä voisin kanssa tohon kenkäjuttuun kommentoida:

Jalat oikea 37, vasen 37,5:
Laspo Pythonit 35 (olis ehkä voinu olla 35,5, kun vasen tekee aika tiukkaa)
Laspo Miura VS 36 (en oikeastaan enää käytä näitä)
Five Ten Blackwingsit 39 (vain ulkokäytössä)
Five Ten Siren 37 (pitkillä reiteillä ja släbeillä)

Luin jostain, että kengät alkaa mukautuu jalkaan, kun on kiivennyt noin 10 kp:ta. Mulla ainakin Pythonit oli tosi kireet alussa ja on ne vieläkin.

Kiipesin ekan vuoden ihan p*skoilla ja liian isoilla tai huonon mallisilla kengillä, en suosittele. Jos Inska opit väärän jalkatekniikan huonojen kenkien takia heti alussa, niin veikkaan, että tekniikan korjaaminen on paljon hankalampaa kuin se, että oppis heti oikean tekniikan. Näin se menee muillakin elämän osa-alueilla, miksei kiipeilyssä.

 

[Toni B.]

Mulla on La Sportiva Miura VS koko 43 ja normikengät on 44. Epämukavat nuo on jalassa ja otankin ne monesti välillä pois. Liian isothan nuo mulle on varmaan monen mielestä. :D

 

[jto]

inska: jos sulla on katukenkää numeroo pienempi scarpa, ei pitäs olla ongelmia. jos varpaat on suorassa ja heiluu miten sattuu, on kenkä selkeesti liian suuri. aloittelija tai ei. se opettaa väärää jalkojen käyttöö otteilla ja se on iso virhe se.

kenkiä ei pidetä koko ajan jalassa, vaan ne kannattaa napsia pois välillä. nahkakenkä muotoutuu nopeemmin, jos sen kastelee ja kotona nouset varpaille niillä ja hieman nopeutat tota muotoutumista. se kengän sisäänajo kuuluu asiaan, ei ole vika vaan ominaisuus. kun jalkaotteet alkavat olemaan hieman haastavampia, siitä kengästä toivoo usein vielä tiukempaa.

kuitenkaan mihinkään 90-lukulaiseen muovipussin avulla kengät jalkaan -hommaan ei kannata mennä tietenkään. jos kenkä on melkosen epämukava lattialla, mutta sillä voi nousta varpaille ilman kuolemaa, on tiukkuus hyvä. aloittelijalle myös. mihinkään aamutossumaiseen ei missään nimessä kannata opetella. jalat on hyvin tärkee osa kiipeilyä ja kenkien tulee olla hyvät.

ayana: albarracin kuulostaa upeelta! kyl sieltä seuraa löytyy. ite meen varmaan ens vuonna, ellen suuntaa etelä-afrikkaan. tänä kevään sveitsiin.

 

[Inska]

^ Kiitoksia vastauksesta. Tarkoittaako tuo muuten sitä, että sitten kun kenkä on muotoutunut sillä pitäisi pystyä nousemaan varpaileen? Nyt ihan mahdoton ajatus, kuten myös kävely, edes kantapäillä. Menen nuo jalassa tänään lämpimään kylpyyn ja venyttelen siellä.

 

[jto]

kyl pitäs ihan uusina ostovaiheessakin jo pystyy nouseen ees hieman varpailleen. ei se ihan ilman kipua tai selkeetä epämukavuutta onnistu, mutta onnistuu jotenkin. kuitenkin toi, että se on vaan hieman pienempi kuin sun katukenkä, kertoo, että ne on oikeen kokoset hyvin suurella todennäkösyydellä.

mun jalkaterä on 28cm, mitattuna kantapää pöydällä ja siitä sit ylös. mun scarpat on 42,5 ja missään nimessä en isompia haluaisi. jos on aina muissa lajeissa ja katukengissä tottunut siihen, että varpaat ei kengän kärkeen ees ota ja voi iloisesti siel popossa liikuskella, kiipeilyssä on tilanne ehdottomasti toinen. kaikkien varpaiden tulee olla edes hieman koukussa, että saadaan paras voimantuotto otteille.

uskosin, että tää on sulle pääasiassa ns. kulttuurishokki ja vaatii tottumista vaan. kiipeilykengät ei oo mukavat, mutta niin se vaan menee. niitä ei käytetä kuten lenkkareita. semmoset kengät, joilla voi hengailla monen tunnin treenin ottamatta niitä pois jaloista, on enempi aamutossut.

kyllä mulla on monet kengät alussa olleet semmosia, etten saa niitä jalkaan ees ollenkaan helpolla. sitten pikkuhiljaa kun itteensä ja niitä siedättelee, niistä tulee hyvät. yleensä kengät, jotka saa jalkaan tosi helpolla, asettuu tohon aamutossu-kategoriaan ja niiden käyttö tulee olemaan korkeintaan jotain höntsäilyä. mulla on reilu 20 paria kenkiä ja ne nyt on tässä lajissa kulutuskamaa. monet ostaa samaa kenkää paria kolmea eri kokoakin eri tarkoituksiin.

 

[Narp]

ehdottomasti punttia vahvistaan hartiaseutua...kin, jos siellä on löysyyttä. mutta kunnolla, ei pelkkää satujumppaa. seinillä tehtävät lukotukset on tosi hyviä lajivoimajuttuja myös. samoin erilaiset variaatiokiipeilyt bouldereilla. syö kunnolla illalla ja aamulla, niin jaksat treenin hyvin. sen jälkeen sitten evästä nassuun lisää. magnesium ei sen kummemmin lisää palautumista, mutta kuuluu siihen peruspakettiin kivennäisiä ja vitamiineja. jos tuntuu kramppailevan usein, sit lisäät ja kalium tietenki mukana.

pitkät jaksot ilman boulderointia on hieman perusteettomia ja jenkeissä on useissa paikoissa vallalla edelleen liian jyrkkä kausijako tyyliin pelkkää peruskestoo eli suht iisiä kelailua hyvin pitkinä sarjoina. voimatasot laskee nopeemmin ku lehmän häntä ja joillekin voi olla tosi vaikeeta saada niitä uudelleen sieltä ylös. voimakestävyys, mitä niillä projekteilla kaivataan pohjaa pääasiassa...voimaan, yllätys peruskestollakin on paikkansa, muttei ylenmäärin. sitä pitäs muutenki tehdä melko järjettömiä määriä, että esim. hiussuonistossa saatas kasvua aikaan. esim. 4x30min per treeni.

treeni ei koskaan juuri etene lineaarisesti enkasta toiseen varsinkin kun tehdään suuria määriä. se vaan pitää hyväksyä ja keskittyä siihen kehitykseen pidemmillä aikaväleillä. onko sulla tavoitteet millasilla reiteillä ja missä siellä?

Kiitos taas jto. Voisin vielä tarkentaa millasia treenejä tässä on ollut. 4xviikossa, about 3h kerrallaan. Esim:

30 min lämmittely
30 min circuit (esim. 6A, niin monta lähetystä kun kerkee 30 min, vaikeutta voi vaihdella) TAI 60 min stamina pyramid (esim 10 helppoo, 8 helpohkoa, 6 semivaikeeta/helppoa, 2 vaikeempaa ja sit takasin päin 6, 8, 10) TAI 60 min vaikeita muuveja, eli 1-2 vaikeinta mahollista lähetystä
45 min endurance pyramid eli 2 settiä seuraavaa: 5x 15 asteisella 25 muuvia, 5x25 asteisella hänkillä 25 muuvia. 30 s palautukset muuvien jälkeen ja takasin seinälle. Setin jälkeen siis 5 min lepo ja toka samanlainen setti perään.
30 min ARC eli helppoo liikkumista seinältä poistumatta 30 min, jos pumppaa niin helpompaa muuvittelua heti
15 min olkapää/vatsa jumppaa
15 min venyttelyt

Joka kerta ei oo siis ihan samanlainen mutta ARC on ollu joka kerralla. Nyt pidän muutaman päivän (3 ainakin, aika puhki ja jatkuva särky käsivarsissa) täyslevon ja sitten alkaa projektointikausi ja määrät vähenee 3xviikossa. Tää on siis ollu pelkästään boulderointia.

Olisko sulla suosituksia noihin olkapääjumppiin? Jos ei ne kiertäjäkalvosinvemputukset oo tarpeeks tehokkaita. Tai ylipäänsä paljonko niihin kannattaa panostaa?

Tarkennuksena vielä tuohon mun sijaintiin - oon Kanadassa, itäpuolella. Mun tavotteet on pysyä ehjänä ja harrastaa monipuolista kiipeilyä, entistä kovemmin. Enemmän kiinnostaa se köysittely ja erityisesti trädi mut greidejä jos pusken niin teen sen mieluiten sporttireiteillä. Kiipeily nyt vaan on niin kivaa miten tahansa sitä harrastaakaan

 

[jto]

ok eli nyt oot tehny peruskestoo ja anaerobista kestoo. sen jälkeen sit voimaa boulderoinnin muodossa? aika kumma järjestys, sillä voima on pohjaa rakentava ominaisuus, mutta hapottelut ei. tietenki riippuu, onko tulossa joku köysireissu tms ennen boulderhommia.

olkapääjumpissa kiertäjäkalvosinjutut on ratkaisevia, mutta niissäkin tulis tehdä myös hieman raskaampia kuin semmosia 30 toiston iisejä vemputuksia. takahartiat ja lavanlähentäjät on tärkeet ja niitä tietenkin voit treenata leveillä lukoilla ja muuveilla ite seinällä. ideana rakentaa niin laaja liikkumiskontrolli kuin mahdollista. puntillakin noita voit tehdä, mutta onnistuu lajinomasestikin. lukothan ei koskaan oo käsijuttuja, vaan koko kehon hallintaa. kiipeily on 100% tekniikkaa ja kiipeilyvoimaa tuotetaan vain kiivetessä. ei campuksilla tai sormilaudoissa jne.

bouldergreidin nostaminen on aika tärkeetä. sen voi perustella esim. tällai. kiipeet maksimiboulderina vaikka 7B. kuvitteellinen anaerobinen taso treenattuna ois 4x7A putkeen. jos nostat bouldermaksimin 7Ceehen ja noi intervallit 4x7Beehen, on kehitys reiteillä ilmiselvää ja ehdotonta. alkuvaiheen sinä ei missään nimessä pystyis siihen koska 7B on se maksimitaso.

anaerobinen treeni nostaa kyllä ko. tasoja, mutta se tarvii alleen mahdollisimman korkeet voimatasot ja jos voima ei häiriinny, peruskeston eli jenkeissä puhutaan just ARCingista. siinäkin tietenkin ensisijaisena se liikkumisen treenaaminen ja huonojen maneerien poisto, mutta myös greidin nosto samalla suhteellisella tasolla.