Kiipeily (seinä-, jää-, kallio-, vuorikiipeily)

[Jami2003]

Tuota K2 kuvaa kun katsoo niin tuntuu kyllä että jos ruotsalainen olisi päässyt huipulle hengissä niin viimeistään henki olisi lähtenyt sitä alas laskiessa.

 

[Spica]

Onko jotain keinoa välttää lähes poikkeuksetta tulevat kipeät kädet (lähinnä forkut) pariksi päiväksi aina kiipeilyn jälkeen? Jos käyn esim. maanantaina kiipeämässä, tuntuu että tiistaina ja keskiviikkona on edelleen kädet tukossa ja venytys forkuissa sattuu. Torstai yleensä on jo sellainen päivä, että vaikak hieman sattuu venytys vielä, onnistuu kiipeäminekin taas melko hyvin.

Kiipeättekö itse "kipeillä" käsillä vai odotatteko, että ei tunnu enää?

 

[jto]

"tukko" on eri asia kuin treenikipu eli DOMS. jos forkuissa on normaalia treenikipua, anna mennä vaan. sen kivun poistuminen ei tarkota, että sitten vasta olis palauduttu. kiipee kuitenkin erilaisia otetyyppejä käyttäen ja eri kaltevuuksisia reittejä.

 

[spouli]

jto ja muut. Miten tulis reenata salilla kiipeilyä varten? Saleja ois kaks kertaa viikkoon ja kiipeilyä 3-6. Hyvä salitausta on mutta alotin kiipeilyn vasta vähä aikaa sitte. Mitä liikkeitä ja miten? Oon jaksottanu kiipeilyreenit 2-4 viikon maksimivoima-, voimakestävyys- ja kestävyysjaksoihin.

-spouli

 

[spouli]

EDIT: Ainoa tavoite on tulla paremmaksi kiipeilijäksi. Motivaattorina toimii kiipeilyreissu Thaimaahan ja Laosiin tammikuussa.

 

[jto]

en kyllä kävis salilla ollenkaan jotain yleistä kestovoimahöntsäilyä lukuunottamatta. ihan ehdottomasti sun taustalla suosittelisin ainoan tavoitteesi pyhittämistä eli totaalista keskittymistä kiipeilyyn. siinäkin sun kannattaa keskittyä eniten taidollisiin ja teknisiin seikkoihin. mä kirjotin edelliseen kiipeily-lehteen artikkelin treenisisällöistä ja seuraavassa on jaksottamisesta enemmän. thaikut ja laos vaatii vielä enemmän spesifiä lähestymistä treenien osalta. jos sulla on aikaa ton verran, pystyt ihan hyvin valmistautumaan. se, miten oot sitten noiden kunkin jaksosi sisällöt funtsinut, on sitten eri asia. esim. miksi alotat maksimivoimalla?

 

[spouli]

Okei. Otetaas turhat salireenit pois. Pitänee tutustua jaksotusartikkeliin kuhan se kiipeilylehti ilmestyy ja pistää jaksotukset uusiks. Vai onko sulla nyt antaa jotain perusrunkoa? Minkälaista spesifiä treeniä tarvitsen tota reissua varten?

 

[jto]

edellisessä lehdessä oli sen artikkelin eka osa. eti se. saanee varmaan tapanilasta, camusta jne. laitas nyt vaikka eka ite, millaset sisällöt sä oot ajatellut noille kausilles ja miksi maksimivoima alottaa? takana pitkä perusvoimakausi?

 

[spouli]

Noitten kausien järjestystä en oo vielä päättäny. Vähän suunnitteilla tämä homma vielä. Kiipeilykaverilta oon saanu seuraavanlaista infoa.

1. Kestävyys: kiipeilyjä esim 2-3 kpl viikossa 2-3 viikon ajan. Kiipeilysessiossa tehään 20-60min kestäviä harjotuksia jossa ei tule pumppia forkkuihin(pullonkaula mulla).

2. Maksimivoima: esim. 3-5 treeniä viikossa 2-3 viikon ajan. Treenissä esim vaikeiden reittien työstöä 60min tai voidaan esimerkiksi työstää yksittäisiä muuveja, tai 2-3 muuvia ja lukotus. Hapotusta ei saisi muodostua.

3. Voimakestävyys: esim 2-3 kertaa viikossa 2-3 viikon ajan. Tässä tehään sarjoja. Sarjan kesto 1-5min sisältäen riittävän monta nousua. Yhdessä harjoituksessa tehdään 3-5 sarjaa. Tässä pyritään että sarjan lopussa kiipeilijän voimat on lopussa.

 

[jto]

ok. ei ne ihan noin mene, vaikka karkeasti ottaen kyllä. noiden eri ominaisuuksien harjoittelun suhteen sun kannattaa kyllä lukee se mun artikkeli ihan ehdottomasti. se valottaa aikalailla mitä minkäkin ominaisuuden kehittämisessä tulis ottaa huomioon. sulta esim. puuttuu tosta perusvoima kokonaan, mikä luo pohjan aika monelle jutulle. peruskestävyystreenejä tehdän myöskin paljon enemmän kuin 2-3 viikossa. myöskään kausijaon ei kannata olla liian tiukkarajainen. järjestys sen sijaan ratkaisee kaiken.

jos sulle tulee pumppi forkkuihin tiukoilla reiteillä, se on ihan normaalia. kun sä kehityt varsinkin kiipeilytekniikassa ja liikkumisen ekonomisuudessa sekä tietenkin noissa fyysisissä ominaisuuksissa, se hapollisuus vähenee... mutta vain sillä aiemmalla greiditasolla. aina ja iankaikkisesti ne vaikeet reitit sun suorituskyvyn rajoilla tulee olemaan vaikeita. tietenkin. ne tulee hapottaan aivan järjettömästi pahimmillaan/parhaimmillaan. mutta treenatessa ne aiemmin kovat greidit alkaa tuntuun helpoilta jne.

miten treenaat nyt? montako treeniä viikossa pystyt tekeen? en henkilökohtasia ohjelmia tänne ilmaseksi väsäile, koska se on aika iso homma.

 

[spouli]

Treenaan nyt kolme kertaa viikossa kiipeilyä sisäseinällä ja oon palautunu suht hyvin. Kiipeilyvuoroja on täällä kuus kertaa viikossa. Tulen lisäämään treenimääriä tammikuuta kohti. Oon ottanu vähän iisimmin tän alun ku mua on varoteltu paljon rasitusvammoista.
Mikä järjestys kausijaossa on paras?

 

[jto]

toi ei kerro vielä yhtään mitään sun treenaamisesta. millaset sisällöt kussakin treenissä on? miten ne vaihtelee? miten progressiivisuus ilmenee/toteutuu? rasitusvammoja tulee vaan jos tekee typeryyksiä, ei juuri muuten. missäpäin suomea treenaat ja missä paikoissa?

jos ajatellaan, että oot menossa nimenomaan onsight-reissulle, kaudet tulis mennä näin:
- peruskestävyys
- perusvoima
- maksimivoima
- voimakestävyys
- lihaskestävyys
mutta kuten sanoin, kausien rajojen ei kannata olla tiukat. esim. perusvoimaboulderointia tulis olla mukana lähes ympäri vuoden.

 

[Poulujukki]

Omia kokemuksia oheisharjoitteista kiipeilyyn liittyen; Nyt kiipeilly sen vajaan vuoden, aluksi 1-2krt/vk yläköysittelyä ja nyt viimeset pari kk 3krt viikkoon boulderia Konalan Keivillä ja yläköysittelyt on jääneet melkeen kokonaan pois ajan puutteen vuoksi. Tosin aina välillä tulee sellasia viikkoja et ei vaan ehdi ollenkaan seinälle työreissujen tms vuoksi, no pieni palauttelu on aina hyvästä.

Jos kiipee vaan, eikä tee muuta, tulee itelle ainakin sellanen jotenkin lussu olo. Puuttuu sellanen räjähtävyys ja tuntuu et ei saa tehoja irti eikä muuvit ei vaan lähde. Oon saanu noi fiilikset kokonaan pois kun käyn pari kertaa viikkoon salilla, toisella kerralla kunnon säkin naputtelu/potkut + jumppaa omalla kehonpainolla ja toisella salikerralla rinnallevetoja, dippejä, kahvakuulailua (turkkilaista ylösnousua, myllyjä, heilautuksia jne) ja syviä vatsoja ja muita kikkailuita (voimisteluliikeitä, käsilläkävelyitä jnejne.). Lisäksi viel joku kevyt juoksulenkki siihen johonkin saumaan, niin annas olla ku kroppa alkaa toimia ihan eri tavalla tuolla seinälläkin. Noi saliharjoitteet teen siis jollain 50-60% maksimipainoista, liikeet jotain 3-4 x 8-15 väliin.

Näin ainakin itsellä, et jotenkin kroppa kaipaa sellasta tosi terävää ja räjähtävää liikettä aika ajoin kiipeilyn vastapainoksi. ja kunnon hikoilua! Vielä kun jaksas venytellä...

 

[jto]

kyllähän boulderointi itessään on juurikin maksimi- ja räjähtävän voiman aluetta kiipeilyssä, joten vaikee kuvitella, miten ihmeessä se lussu olo tulee. puntilla tms. tehty nopeusvoima ei kyllä kiipeilyyn siirry, se on fakta. eri asia on sitten se ihan henkilökohtanen "fiilis", millä ei taas oo mitään sen erikoisempaa tekemistä lajin kuin hyvän olon kanssa. hienoo toki sekin. jos on ongelmia "liian staattisen" kiipeilytyylin kanssa, se on ihan analyysipohjanen ongelmakohta ja sitä kantsii funtsii, että kehitystä tulis. muutenkin kiipeilytreenien varioiminen on ihan ehdoton juttu, jos haluaa kehittyä. siis vaikka puhuttas pelkästään boulderoinnista.

 

[Poulujukki]

Joo, en meinannutkaan että toi voima sinänsä siirtyy tms. kroppa vaan kaipaa täysin erityyppistä jumppaa aina silloin tällöin. Ainakin mulla noi muut reenisessiot saa aikaan sellasen kokonaisvaltasesti jäntevämmän ja tasapainoisemman olon roppaan. En tiedä onko sitten enemmän henkistä fiilistä siinä seinällä ja tunne että nyt lähtee ja sitä kautta muuveissa on enemmän uskoa&yritystä&tappamisen meininkiä takana -> onnistuneita suorituksia. Tarkemmin ajatellen noista oheisreeneistä eniten on iloa ollut silloin jos on ollut taukoa viikko tai jotain edellisestä kiipeilystä, niin ehkä siinä tapauksessa saa heräteltyä itsensä taas ja tuntuu ainakin voimakkaammalta kun on lihakset vähän pumpissa;) Itsellä ei siis ole tavoitteena fysiikka vain ja ainoastaan kiipeilyä ajatellen. Täytyy haalia käsiin noi sun artikkelit kiipeilylehdestä.

 

[osku]

Pystyykö tota seinäkiipeily treenaamaan missään itekseen ilman valvojaa?

 

[Poulujukki]

http://www.boulderkeskus.com/ ja tosta ABC...

"Tarvitsenko varmistajan? Voinko kiivetä yksin?

Et tarvitse varmistajaa. "Varmistajan" virkaa toimittavat puolen metrin paksuiset vaahtomuovipatjat. Koska jalat eivät nouse juurikaan yli kolmen metrin, tippuminen tapahtuu yleensä maksimissaan kahden ja puolen metrin korkeudelta patjan reunalta mitattuna.
Voit kiivetä yksin, jos haluat. Voit myös huoletta tulla kiipeämään yksinkin, seuraa löytyy yleensä paikan päältä tulitpa melkein milloin vain."

Tsekkaile bouldermestat omalta paikkakunnaltasi. Köysihomissa tarvit sitten parin ja tarvittavat perustiedot jotka saat alkeiskurssin kautta. Ulkona voit toki myös boulderoida, mutta en nyt ihan ekaksi sitä sulle tosiaan suosittele. Tulee aluksi noita droppeja sen verta tiheään, että loukkaat vaan itsesi ihan turhaan tuolla kivikoissa.

 

[jto]

poulujukki: se "fiilis" vaikka oiskin puhtaan psyykkistä ilman mitään siirtovaikutuksia, on aika usein kumman vahvaa. siispä en sitä väheksy, kunhan toin vaan pari seikkaa esille. joka tapauksessa kaikenlainen muu treenailu on ihan hyvä lisä ja monipuolistaa touhua. onko niillä varsinaisesti sitten kiipeilyyn apua on eri juttu. eipä juurikaan, mutta ei kaikesta tarvi aina hyötyy ollakaan.

seuraavassa kiipeily-lehdessä on treenien jaksottamisesta lisää juttua. yks, mitä ihan joka tason kiipeilijän tulis ehdottomasti enemmän painottaa treeneissä, ois se kiipeilyn taloudellisuus eli tekniikan alle se varmaan yleiskielessä menee. ihan liikaa se "tappamisen meininki" näkyy sivusta karmeeta huitomisena ja huonona liikkumisena. kiipeily on omilla rajoilla ihan tarpeeks vaikeeta muutenkin, joten sitä voimaa ei kannata tuhlailla vääriin suuntiin

 

[osku]

http://www.boulderkeskus.com/ ja tosta ABC...

"Tarvitsenko varmistajan? Voinko kiivetä yksin?

Et tarvitse varmistajaa. "Varmistajan" virkaa toimittavat puolen metrin paksuiset vaahtomuovipatjat. Koska jalat eivät nouse juurikaan yli kolmen metrin, tippuminen tapahtuu yleensä maksimissaan kahden ja puolen metrin korkeudelta patjan reunalta mitattuna.
Voit kiivetä yksin, jos haluat. Voit myös huoletta tulla kiipeämään yksinkin, seuraa löytyy yleensä paikan päältä tulitpa melkein milloin vain."

Tsekkaile bouldermestat omalta paikkakunnaltasi. Köysihomissa tarvit sitten parin ja tarvittavat perustiedot jotka saat alkeiskurssin kautta. Ulkona voit toki myös boulderoida, mutta en nyt ihan ekaksi sitä sulle tosiaan suosittele. Tulee aluksi noita droppeja sen verta tiheään, että loukkaat vaan itsesi ihan turhaan tuolla kivikoissa.

Vittu tota ei tietenkään ole jyväskylässä.Mä en haluu käydä jotain jees jees hyvä meininki kurssia ja homoilla jonkun jorman kanssa.
Eli siis mä haluisin vaan jonnekin kiipeilemään.

 

[Sinivuokko]

No mee vittu Hutunkiin boulderoimaan. Kovat jätkät boulderoi, siihen ei mitään jormailukursseja tarvita.