Ketoosidieetti

Eikös se hiilihydraatti pilkota erilaisiksi asioiksi ja siitä siirtyy verenkiertoon, lihaksiin, maksaan ym? osa varmaan muuttuu nesteeksi osa happena pihalle? eli se 1g hh ei paina kauaa 1g ku se pilkotaan ja lähetellään sinne sun tänne. Sitten se glukoosigramma käytetään lihasten energiaksi, poltetaan pois ja hengitetään pihalle?
Kokonaismassa pysyy samana; ks oheinen kuva.
 

Liitteet

  • glukoosi.jpg
    glukoosi.jpg
    70,1 KB · Katsottu: 47
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Rautalangasta tuo eka laskelma.

Kuten kuvasta voidaan nähdä, yleisen triglyseridin molekyylikaava on C55H104O6. Sen hapettuessa eli palaessa siihen yhtyy 78 x happi (O2), ja lopputuotteet ovat 55 x hiilidioksidi (CO2) ja 52 x vesi (H2O).

Huomaa, että massa sisään (3356 g) ja massa ulos (3356 g) ovat identtiset; tämän takaa massan säilymisenlaki, jonka mukaan ainetta ei synny eikä häviä mutta se voi muuttaa muotoaan. Eli KAIKISSA kemiallisissa reaktioissa lopputuotteiden yhteenlaskettu massa on AINA yhtä suuri kuin lähtöaineiden yhteenlaskettu massa.

Täten kehonmassa ja rasvamassa vaihtelevat massatasapainon mukaisesti, eivät energiatasapainon mukaisesti. Energia on lämpöä eikä se voi muodostaa massaa.
 
"Yksinkertaistettu selitys: sanotaan, että henkilö A on syönyt 10 g hiilihydraattia (40 kcal) ja henkilö B 4,4 g rasvaa (40 kcal). Molemmat tekevät 40 kcal edestä työtä (työtä ei tehdä kehon massalla, vaan käyttämällä energiaa), jolloin henkilö A käyttää työn tekemiseen 10 g hiilihydraattia ja henkilö B 4,4 g rasvaa. Täten massa on pysynyt molempien kohdalla samana."

Negative. Energiatasapainoteoria pitäisi paikkansa vain, jos kaikkien energiaravintoaineiden energiatiheys olisi sama. Mainitussa esimerkissä toinen henkilö olisi kuluttanut massaa 10 g, kun taas toinen n. 4,4 g. Tästä huolimatta lämpö ulos (Calories Out) on sama. Täten energiatasapainoteoria on yksiselitteisesti virheellinen. Uudelleen kouluttatumisen voi (halutessaan) aloittaa täältä: https://www.mbm-group.org/
Negative. Kirjoitat paljon, sanot vähän etkä lue lainkaan. Sinä jatkuvasti huomioit vain valitsemiasi osia viesteistäni, millä luot kuvan, että numerot eivät mukamas täsmäisi. Esimerkissäni ensimmäisen henkilön massa sisään ja ulos oli 10 grammaa ja toisella molemmat 4,4 grammaa eli massan muutosta ei tapahtunut kumassakaan tapauksessa, koska henkilöt olivat energiatasapainossa (ja tämän seurauksena massatasapainossa).

Lisäksi teidän mallinne ei ole yksiselitteisesti virheellinen, koska selityksiä mallinne virheellisyydelle on monia. Mielenkiinnolla odotan edelleen (ja todennäköisesti pitkään) mallinne vertaisarvioitua julkaisua. Eikös niiden pitänyt jo ilmestyä?
 
Sinä jatkuvasti huomioit vain valitsemiasi osia viesteistäni, millä luot kuvan, että numerot eivät mukamas täsmäisi. Esimerkissäni ensimmäisen henkilön massa sisään ja ulos oli 10 grammaa ja toisella molemmat 4,4 grammaa eli massan muutosta ei tapahtunut kumassakaan tapauksessa, koska henkilöt olivat energiatasapainossa (ja tämän seurauksena massatasapainossa)
Et edelleenkään tajua, mistä puhut. :) He eivät olleet massatasapainossa (10 g vs. 4,4 g).
 
Kiitti kommentista, Zerro. Massa ei siis ole tasapainossa, mihin energiatasapainoteoria kompastuu siltä seisomalta.

Esimerkki:

Henkilö syö alkuun päivässä 100 g proteiinia (100 g x 4 kcal/g = 400 kcal), 150 g hiilihydraattia (150 g x 4 kcal/g = 600 kcal) ja 50 g rasvaa (50 g x 9kcal/g = 450 kcal). Eli massan saanti päivässä 300 g ja kaloreiden kokonaissaanti 1 450 kcal.

Sitten tämä henkilö kuulee naapurin neitoselta, että tämä oli laihduttanut nopeasti vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, vaikka kalorimäärä oli pysynyt samana. Niinpä tämä henkilö muuttaa energiaravintoainejakauman seuraavanlaiseksi:

Proteiinia edelleen 100 g (100 x 4 kcal/g = 400 kcal) mutta nyt hiilihydraatteja vain 30 g (30 x 4 kcal/g =120 kcal) ja rasvaa sen verran, että saadaan tähän esimerkkiin sama kokonaiskalorimäärä eli n. 103 g (103 x 9 kcal/g = n. 930 kcal). Eli kaloreiden kokonaissaanti on siis edelleen 1 450 kcal mutta massan saanti on nyt tippunut tasolle 233 g (100 g + 30 g + 103 g = 233). Eli sen saanti päivässä on laskenut 67 g (300 g - 233 g = 67 g). Pitkässä juoksussa ero massan sisäänotossa on huomattava ja täten johtaa nopeaan laihtumiseen huolimatta samasta kalorisaannista.

KOTILÄKSY: Hiilihydraattigramma on siis selvästi lihottavampi kuin rasvagramma per kalori. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että rasvassa on reilut kaksi kertaa enemmän kaloreita (9 kcal/g vs. n. 4 kcal/g), joten voit syödä enemmän kaloreita pienemmällä massan sisäänotolla.
 
Kiitti kommentista, Zerro. Massa ei siis ole tasapainossa, mihin energiatasapainoteoria kompastuu siltä seisomalta.

Esimerkki:

Henkilö syö alkuun päivässä 100 g proteiinia (100 g x 4 kcal/g = 400 kcal), 150 g hiilihydraattia (150 g x 4 kcal/g = 600 kcal) ja 50 g rasvaa (50 g x 9kcal/g = 450 kcal). Eli massan saanti päivässä 300 g ja kaloreiden kokonaissaanti 1 450 kcal.

Sitten tämä henkilö kuulee naapurin neitoselta, että tämä oli laihduttanut nopeasti vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, vaikka kalorimäärä oli pysynyt samana. Niinpä tämä henkilö muuttaa energiaravintoainejakauman seuraavanlaiseksi:

Proteiinia edelleen 100 g (100 x 4 kcal/g = 400 kcal) mutta nyt hiilihydraatteja vain 30 g (30 x 4 kcal/g =120 kcal) ja rasvaa sen verran, että saadaan tähän esimerkkiin sama kokonaiskalorimäärä eli n. 103 g (103 x 9 kcal/g = n. 930 kcal). Eli kaloreiden kokonaissaanti on siis edelleen 1 450 kcal mutta massan saanti on nyt tippunut tasolle 233 g (100 g + 30 g + 103 g = 233). Eli sen saanti päivässä on laskenut 67 g (300 g - 233 g = 67 g). Pitkässä juoksussa ero massan sisäänotossa on huomattava ja täten johtaa nopeaan laihtumiseen huolimatta samasta kalorisaannista.

KOTILÄKSY: Hiilihydraattigramma on siis selvästi lihottavampi kuin rasvagramma per kalori. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että rasvassa on reilut kaksi kertaa enemmän kaloreita (9 kcal/g vs. n. 4 kcal/g), joten voit syödä enemmän kaloreita pienemmällä massan sisäänotolla.
Mites tässä yhtälössä se nesteiden heittely, tuskin sitä kiistät että iso osa pudotetusta painosta alussa, kun vaihdetaan runsasHH -> vähäHH on nestettä.
 
Just tommonen ylimielisyys alta-vastaajan asemassa....
Mistä altavastaajan asemasta nyt puhutaan? Haluatko tietää kuka aikoi (jos hirveiltä kiireiltään kerkeää) tänä yönä osallistua MBM-videopalikseen? :) Jos näin onnekkaasti sattuu tapahtumaan niin siinä paliksessa on paikalla koko planeetan "ykkösyltävastaaja". :) Ei ole tämän videon kaveri mutta hyvä puhe!


View: https://www.youtube.com/watch?v=tbnzAVRZ9Xc
 
Viimeksi muokattu:
Kiitti kommentista, Zerro. Massa ei siis ole tasapainossa, mihin energiatasapainoteoria kompastuu siltä seisomalta.

Esimerkki:

Henkilö syö alkuun päivässä 100 g proteiinia (100 g x 4 kcal/g = 400 kcal), 150 g hiilihydraattia (150 g x 4 kcal/g = 600 kcal) ja 50 g rasvaa (50 g x 9kcal/g = 450 kcal). Eli massan saanti päivässä 300 g ja kaloreiden kokonaissaanti 1 450 kcal.

Sitten tämä henkilö kuulee naapurin neitoselta, että tämä oli laihduttanut nopeasti vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, vaikka kalorimäärä oli pysynyt samana. Niinpä tämä henkilö muuttaa energiaravintoainejakauman seuraavanlaiseksi:

Proteiinia edelleen 100 g (100 x 4 kcal/g = 400 kcal) mutta nyt hiilihydraatteja vain 30 g (30 x 4 kcal/g =120 kcal) ja rasvaa sen verran, että saadaan tähän esimerkkiin sama kokonaiskalorimäärä eli n. 103 g (103 x 9 kcal/g = n. 930 kcal). Eli kaloreiden kokonaissaanti on siis edelleen 1 450 kcal mutta massan saanti on nyt tippunut tasolle 233 g (100 g + 30 g + 103 g = 233). Eli sen saanti päivässä on laskenut 67 g (300 g - 233 g = 67 g). Pitkässä juoksussa ero massan sisäänotossa on huomattava ja täten johtaa nopeaan laihtumiseen huolimatta samasta kalorisaannista.

KOTILÄKSY: Hiilihydraattigramma on siis selvästi lihottavampi kuin rasvagramma per kalori. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että rasvassa on reilut kaksi kertaa enemmän kaloreita (9 kcal/g vs. n. 4 kcal/g), joten voit syödä enemmän kaloreita pienemmällä massan sisäänotolla.
Kiitos mielenkiinnostasi, ketoguru.

Et esimerkissäsi ota mitään kantaa kaloreiden kulutukseen. Edelleenkin ihmiskeho vaatii kaikkiin toimintoihinsa energiaa, ei massaa. Siksi massa, joka sisältää energiaa yhden yksikön painoyksikköä kohden, kuluu kaksi kertaa nopeammin kuin massa, joka sisältää energiaa kaksi yksikköä painoyksikköä kohden. Eli, jos käytämme energian tuotantoon ainoastaan rasvaa, tarvitsee energiaa kuluttaa huomattavasti enemmän, jotta rasvaa "palaisi" painossa mitattuna yhtä paljon kuin hiilihydraattia.

Kotiläksyssäsi toistat saman ajatusvirheen: ajattelet vain energian ja massan sisääntuloa. Mikä se semmoinen tasapaino on, jossa vain toinen vaakakupeista on täynnä?
 
Kiitos mielenkiinnostasi, ketoguru.

Et esimerkissäsi ota mitään kantaa kaloreiden kulutukseen. Edelleenkin ihmiskeho vaatii kaikkiin toimintoihinsa energiaa, ei massaa. Siksi massa, joka sisältää energiaa yhden yksikön painoyksikköä kohden, kuluu kaksi kertaa nopeammin kuin massa, joka sisältää energiaa kaksi yksikköä painoyksikköä kohden. Eli, jos käytämme energian tuotantoon ainoastaan rasvaa, tarvitsee energiaa kuluttaa huomattavasti enemmän, jotta rasvaa "palaisi" painossa mitattuna yhtä paljon kuin hiilihydraattia.

Kotiläksyssäsi toistat saman ajatusvirheen: ajattelet vain energian ja massan sisääntuloa. Mikä se semmoinen tasapaino on, jossa vain toinen vaakakupeista on täynnä?
Avoimen järjestelmän, kuten ihmiskehon, on mahdollista olla massatasapainossa, vaikka järjestelmässä on jatkuva energiaepätasapaino. Eli energiatase voi olla positiivinen (ΔE> 0) tai negatiivinen (ΔE <0) mutta energiavirran aikana mahdollisesti tapahtuvan massatasapainomuutoksen ei tarvitse termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön mukaan heijastaa energiatasapainon suuntaa. Ymmärsitkö nyt pointtini? Eli kehonmassan ja rasvamassan muutosten kannalta relevantti fysiikan laki on massan säilymislaki, ei energian säilymislaki. Ks. esim. https://www.nature.com/scitable/knowledge/library/the-conservation-of-mass-17395478/
 
Avoimen järjestelmän, kuten ihmiskehon, on mahdollista olla massatasapainossa, vaikka järjestelmässä on jatkuva energiaepätasapaino. Eli energiatase voi olla positiivinen (ΔE> 0) tai negatiivinen (ΔE <0) mutta energiavirran aikana mahdollisesti tapahtuvan massatasapainomuutoksen ei tarvitse termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön mukaan heijastaa energiatasapainon suuntaa. Ymmärsitkö nyt pointtini? Eli kehonmassan ja rasvamassan muutosten kannalta relevantti fysiikan laki on massan säilymislaki, ei energian säilymislaki. Ks. esim. https://www.nature.com/scitable/knowledge/library/the-conservation-of-mass-17395478/
Ymmärrän pointtisi, mutta en ns. osta sitä. Väistämättä ihmiskehon tulee jossain vaiheessa asettua energiatasapainoon, jos haluaa pysyä elävien kirjoissa. Väitteesi mukaan, ihmiskeho voisi olla jatkuvassa (ikuisessa?) energiavajeessa ilman, että kehonpaino laskee. Ymmärrätkö kuinka absurdi tuo ajatus on, koska olemme varmaan siitä samaa mieltä, että ihmiskehon toiminnot tosiaan vaativat sitä energiaa? Tai siis, uskotko sinä edes sitä faktaa, että kehon toiminnot vaativat energiaa?
 
Ehkä vaan kaikki odotellaan sitä mullistavaa sovellusta jonka kanssa tämän teorian voi todeta paremmaksi kuin vanhan kunnon kalorien ynnäilyn. Siihen asti kaikki tämä on turhaa väittelyä, ihan molemmin puolin. Tämän loputtoman kehän voisi muutenkin tehdä jo omaksi langakseen, tänne sekaan hukkuu heti kaikki ketoon liittyvä.
 
Ymmärrän pointtisi, mutta en ns. osta sitä. Väistämättä ihmiskehon tulee jossain vaiheessa asettua energiatasapainoon, jos haluaa pysyä elävien kirjoissa. Väitteesi mukaan, ihmiskeho voisi olla jatkuvassa (ikuisessa?) energiavajeessa ilman, että kehonpaino laskee. Ymmärrätkö kuinka absurdi tuo ajatus on, koska olemme varmaan siitä samaa mieltä, että ihmiskehon toiminnot tosiaan vaativat sitä energiaa? Tai siis, uskotko sinä edes sitä faktaa, että kehon toiminnot vaativat energiaa?
Kiitti kommentista mutta et ymmärtänyt pointtia. Kun syöt "energiaa", syöt samalla massaa. Ja se massa on se ravinnon ominaisuus, joka nostaa massaa. Energia ei luo massaa.
 
Ehkä vaan kaikki odotellaan sitä mullistavaa sovellusta jonka kanssa tämän teorian voi todeta paremmaksi kuin vanhan kunnon kalorien ynnäilyn.
Sen osoittaa jo kaikki meidän syöttökoesimulaatiot mutta tuo kännysovellus olisi tosiaan kätevä, sillä MBM-algoritmit ovat hyvin monimutkaisia. 1 h ja 4 min niin videopalis aiheen tiimoilta. Toivottavasti saadaan hommia vihdoin etenemään.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom