Yleisesti
Oikea tapa ei ole mennä äärimmäisyyksiin. Tuntuu että usealla on ajatus ja mentaliteetti, että joko täyttä paskaa (kuten pizza) tai todella tiukkaa. Siihen väliin ei mahdu mitään muuta. Vieroksuvaako on sinusta se, että kyseenalaistan äärimmäisyyksiin menon? Mielestäni se on itelleen valehtelua jos väittää että siihen väliin ei fiksuja vaihtoehtoja muka löytyis. Mutta onko se hauskaa kun joutuu laskeskella gramman tarkkuudella ettei vahingossakaan ole liikaa hh/pro/rasvaa? Mä ymmärrän jos on perioidi, esim. 10-20vkoa tämmöstä mutta että elämäntapana?
Kerran kun opettelee sopii myös siihen, miten voi ilman iteltään rajottavia ruoka-aineita syyä, ilman että tarvitsee''pelätä'' tai rankata itelleen ''toi on hyvä ruoka, toi on paha ruoka''. Mielestäni elämänlaatua kohentavaakin. Saa syyä sitä pihviä samallalailla kun niitä oreokeksejä, voi käydä mäkissä ja voi syödä sitä smetanaa ja pähkinöitä pihvin kanssa. Mielestäni aika paljon terveempi tapa suhtautua. Eikä tarvii jokaisen gramman hh/pro/rasvan perään kattoo.
Tää on osittain mielipide ja kai tuossa totuuden perää on, kun iteltään rajottaa niin helvetisti asioita, ollaan otettu askel kohti syömishäiriötä. Toki jos sillä haluaa tuntea pitävänsä langat ja hallinnan omissa käsissä niin toki.
1)
Ei tässä ihan grammalleen mennä. Itse olen iskostanut ne tietyt ruoat pääkoppaan mitkä ovat luonnostaan vähähiilarisia ja niiden kylkeen voi joskus hullutella. Esim muutaman kerran viikossa syön oululaisen jälkiuuni palasen, siinä on VAIN 15g hiilaria, joskus syön jopa KAKSI! Se 30g ei mulla tuo minkäänlaisia oloja eli tuskin keto katkeaa, kun kuitenkin tulee urheiltuakin lähes päivittäin.
2)
Tämä ei ole minulle elämäntapa. Tämä on nyt kokeilujakso ja näemmä toimiva painonpudotukseen minulle. Tuskin kaikille. Kun tästä pääsee taas kuosiin, niin kana/kala riisi + kasvikset luultavasti taas kehissä.
3)
Äärinmäisyyksiin meno ei ole minulle keto dietin ilmiö vaan minussa asuva mörkö. Olen jo lapsesta lähtien "syönyt suruuni" ja palkinnut itseäni onnistuneista elämän tai työelämän suorituksista.
Eihän se järkevää ole ja sehän näkyy aina ropassa. .. jonka jälkeen taas dietataan näillä äärimmäisillä keinoilla :D
En lähtisi ketoa haukkumaan omista hölmöilyistä.
Lisäksi normi arjessa koitan syödä clean keto maisesti vähän prosessoitua ja tuoretta. Koittaa vähän kattoa rasvojen laatuakin (avokaadoja, lohta, pähkinää ja oliiviöljyä menee kilo tolkulla).
Kuten jo aijemmin ole täällä todennut, että jos se painon pudotus (tai painossa pysyminen) vatiin sun mielestä äärimmäisyyksiin menoa, niin se on sitten tehtävä.
Jos se on se keino, että nälkä ja pää pysyy touhussa mukana.
Ylipaino on kaikkine suomalaisten perussairauksien takana ja jos se selätetään liikunnan lisäksi tällaisella ruokavaliolla, niin siinä ei pitäis olla kellään mitään pätemistä!
Tärkeintä on että se lopputulos on terve ja toimiva ihminen.
