- Liittynyt
- 27.4.2003
- Viestejä
- 417
Näihin kuuluisiin TRANSFAIR-tutkimuksiin näytetään viittaavan täällä melko usein, which is nice. Samalla tuntuu kuitenkin olevan hyvin epäselvää, minkälainen tutkimus oli kyseessä ja kuinka se järjestettiin, puhumattakaan sen järjestelyiden tasosta. Sou, copypastean tähän nyt eräältä toiselta liikunta-alan forumilta ravitsemustutkija Patrik Borgin analyysin kyseisistä tutkimuksista:
"TRANSFAIR 1999
1. transrasvojen kokonaissaanti miehillä 2,3 g/vrk ja naisilla 1,9. Miehissä vähiten saanut 10 % sai 1,1 g/vrk ja eniten saanut 10 % sai 3,7 g/vrk. Naisissa vastaavat luvut 0,9 ja 2,9.
2. ylivoimaisesti yleisin transrasvahappo kaikkien maiden ruokavalioissa oli C18:1t, jota vastasi reilusti yli puolesta kaikkien transrasvahappojen saannista.
3. suurimmat suomalaisten transrasvojen lähteet ruokalajeittain: oils and fats (24 %), meat and meat producst (23 %), milk and milk products 15 %, voi 10 %, juusto 7 %. Lukuisille lopuille jäi alle 3 % osuuksia kokonaissaannista. Noissa luvuissa ei ollut eroteltuna kovetettuja rasvoja ja luontaisia transeja, mutta suurin kovetettujen transien lähde oli tuo eka ryhmä, jonka osalta tulee muistaa, että tutkimuksen toteutus oli 90-luvun puolivälissä, jolloin transien poisto leipämargariineista vasta alkoi. Teollisuusmargariinien transit tuossa tutkimuksessa näkyy käsittääkseni leivonnaisryhmän yms. saanneissa.
TRANSFAIR 2000
1. Ne, joilla kokonaistransrasvahappojen saanti oli suurinta, ei ollut erilaisia lipiditasoja (HDL, LDL, LDL/HDL) kuin niillä, joilla se oli vähäisempää.
2. Yksittäistä transrasvahapoista C14:1t ja C22:1t olivat yhteydessä epäedullisiin lipidimuutoksiin (kaikki yllä mainitut mittarit), muut transit eivät. Koska näiden transien suhteellinen osuus kokonaistransien määrästä oli varsin pieni (n. 5 %) niin ei ihme ettei kokonaistranseilla näyttänyt olevan riskiä.
Muissa tutkimuksissa on nähty, että yleisin transrasvahappo c18:1t olisi lipidivaikutukseltaan epäedullinen mutta tässä tutkimuksessa sitä ei todettu.
Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että saannit ovat keskimäärin vähäisiä ja huomio pitäisi kiinnittää myös tyydyttyneen rasvan saanteihin, joka tutkimusaineistoissa oli suositeltua suurempaa.
Jokainen saa vetää omat johtopäätöksensä mutta tulokset olivat siis nuo.
Transrasvat analysoitiin kaupan hyllyiltä haetuista tuotteista - mukana oli myös tuotteita teollisuuden raaka-aineista ja olisin ihmeissäni, jos siellä ei ollut teollisuusmargariineja. Tuotteet valittiin siten, että ne edustavat yli 95 % suomalaisten rasvanlähteistä.
Tämän jälkeen tuotteista analysoitu tieto transrasvasta upotettiin mukaan 3 vuorokauden ruokapäiväkirjoista saatuun ruuankäyttödataan. Näin sitten saatiin arvio transrasvan saannista.
Kyllä tuo on ollut minusta erittäin tyylikäs tutkimus. Kaikissa tutkimuksissa on aukkoja ja jos niitä haluaa spekuloida, niin ensimmäisenä tulee mieleen aliraportointi joka kohdistuu yleensä herkkuihin eli mm. kekseihin ja leivonnaisiin joissa kovetettuja kasvirasvoja on. Aliraportointia on aina jonkin verran, mutta tuossa tutkimuksessa heidän omien analyysien ja energiansaantilukemien perusteella aika vähän - joka tapauksessa tuosta voi olettaa hienoista transrasvan saannin aliarviota.
Lisäksi tuotteet on kerätty jo liki vuosikymmen taaksepäin mutta jos jokin suuntaus on ollut, niin se on ollut kovetettujen kasvirasvojen vähenemiseen niiden huonon maineen vuoksi - se puolestaan tarkoittaisi, että tutkimusyliarvioi saantia. Muitakin ongelmia voi olla analysoitujen tuotteiden edustavuudessa jne mutta sellaista se aina on tutkimuksissa. Kun noi vedetään yhteen, niin eiköhän tulos kohtuullisesti osu tähän päivään.
Kriitikko kiinnittäisi myöskin huomiota siihen, että useimmissa maissa mukana tutkimusryhmässä on teollisuuden edustaja. Se on saattanut olla tarpeellista tutkimuksen toteuttamiselle, mutta aina se jättää sen pohdinnan onko se vaikuttanut tuloksiin. Minä kuitenkin satun luottamaan ko. suomalaistutkijoihin.
Siellä oli kudosnäytteet. Transrasvan saantiarviolla ja niiden määrällä kudoksissa oli yhteys - ei voimakas, mutta riittävä antamaan kuvan että arviot ei nyt ainakaan ihan pielessä ole. "
Yeah. 'nuff said&done. ;)
"TRANSFAIR 1999
1. transrasvojen kokonaissaanti miehillä 2,3 g/vrk ja naisilla 1,9. Miehissä vähiten saanut 10 % sai 1,1 g/vrk ja eniten saanut 10 % sai 3,7 g/vrk. Naisissa vastaavat luvut 0,9 ja 2,9.
2. ylivoimaisesti yleisin transrasvahappo kaikkien maiden ruokavalioissa oli C18:1t, jota vastasi reilusti yli puolesta kaikkien transrasvahappojen saannista.
3. suurimmat suomalaisten transrasvojen lähteet ruokalajeittain: oils and fats (24 %), meat and meat producst (23 %), milk and milk products 15 %, voi 10 %, juusto 7 %. Lukuisille lopuille jäi alle 3 % osuuksia kokonaissaannista. Noissa luvuissa ei ollut eroteltuna kovetettuja rasvoja ja luontaisia transeja, mutta suurin kovetettujen transien lähde oli tuo eka ryhmä, jonka osalta tulee muistaa, että tutkimuksen toteutus oli 90-luvun puolivälissä, jolloin transien poisto leipämargariineista vasta alkoi. Teollisuusmargariinien transit tuossa tutkimuksessa näkyy käsittääkseni leivonnaisryhmän yms. saanneissa.
TRANSFAIR 2000
1. Ne, joilla kokonaistransrasvahappojen saanti oli suurinta, ei ollut erilaisia lipiditasoja (HDL, LDL, LDL/HDL) kuin niillä, joilla se oli vähäisempää.
2. Yksittäistä transrasvahapoista C14:1t ja C22:1t olivat yhteydessä epäedullisiin lipidimuutoksiin (kaikki yllä mainitut mittarit), muut transit eivät. Koska näiden transien suhteellinen osuus kokonaistransien määrästä oli varsin pieni (n. 5 %) niin ei ihme ettei kokonaistranseilla näyttänyt olevan riskiä.
Muissa tutkimuksissa on nähty, että yleisin transrasvahappo c18:1t olisi lipidivaikutukseltaan epäedullinen mutta tässä tutkimuksessa sitä ei todettu.
Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että saannit ovat keskimäärin vähäisiä ja huomio pitäisi kiinnittää myös tyydyttyneen rasvan saanteihin, joka tutkimusaineistoissa oli suositeltua suurempaa.
Jokainen saa vetää omat johtopäätöksensä mutta tulokset olivat siis nuo.
Transrasvat analysoitiin kaupan hyllyiltä haetuista tuotteista - mukana oli myös tuotteita teollisuuden raaka-aineista ja olisin ihmeissäni, jos siellä ei ollut teollisuusmargariineja. Tuotteet valittiin siten, että ne edustavat yli 95 % suomalaisten rasvanlähteistä.
Tämän jälkeen tuotteista analysoitu tieto transrasvasta upotettiin mukaan 3 vuorokauden ruokapäiväkirjoista saatuun ruuankäyttödataan. Näin sitten saatiin arvio transrasvan saannista.
Kyllä tuo on ollut minusta erittäin tyylikäs tutkimus. Kaikissa tutkimuksissa on aukkoja ja jos niitä haluaa spekuloida, niin ensimmäisenä tulee mieleen aliraportointi joka kohdistuu yleensä herkkuihin eli mm. kekseihin ja leivonnaisiin joissa kovetettuja kasvirasvoja on. Aliraportointia on aina jonkin verran, mutta tuossa tutkimuksessa heidän omien analyysien ja energiansaantilukemien perusteella aika vähän - joka tapauksessa tuosta voi olettaa hienoista transrasvan saannin aliarviota.
Lisäksi tuotteet on kerätty jo liki vuosikymmen taaksepäin mutta jos jokin suuntaus on ollut, niin se on ollut kovetettujen kasvirasvojen vähenemiseen niiden huonon maineen vuoksi - se puolestaan tarkoittaisi, että tutkimusyliarvioi saantia. Muitakin ongelmia voi olla analysoitujen tuotteiden edustavuudessa jne mutta sellaista se aina on tutkimuksissa. Kun noi vedetään yhteen, niin eiköhän tulos kohtuullisesti osu tähän päivään.
Kriitikko kiinnittäisi myöskin huomiota siihen, että useimmissa maissa mukana tutkimusryhmässä on teollisuuden edustaja. Se on saattanut olla tarpeellista tutkimuksen toteuttamiselle, mutta aina se jättää sen pohdinnan onko se vaikuttanut tuloksiin. Minä kuitenkin satun luottamaan ko. suomalaistutkijoihin.
Siellä oli kudosnäytteet. Transrasvan saantiarviolla ja niiden määrällä kudoksissa oli yhteys - ei voimakas, mutta riittävä antamaan kuvan että arviot ei nyt ainakaan ihan pielessä ole. "
Yeah. 'nuff said&done. ;)
Mutta tuon pläjäytyksen kaavio 9 on ihan katsomisen arvoinen ;) 
