Keskittymisvaikeudet

[osku]

Jaa, eiköhän Hippa tässä tarkoittanut juri sitä, että eri ihmiset tarvitsee eri tekniikan oppiakseen. Jollekin riittää kun lukee tekstiä, toisen pitää tehdä siitä oma versionsa, jossa siitä älyäsi mitään. Eräille oppi menee päähän vain luennoilla, toiset oppivat tekemällä tai keskustelemalla. Se vaan pitäisi kekkasta, mikä on se oma tapa oppia.

Entäs jos ei oikein opi millaan opiskelu tekniikalla?Voisko olla että kyseessä on henkilö jolla ei ole lahjoja opiskeluun?

 

[Taskuamatsoni]

Entäs jos ei oikein opi millaan opiskelu tekniikalla?Voisko olla että kyseessä on henkilö jolla ei ole lahjoja opiskeluun?

Voisiko olla kyseessä, että on laiska henkilö? Enpä usko, että kukaan on kaikkia tekniikoita kokeillut, ja se oma tekniikka usein löytyy vasta pitkän harjoittelun tuloksena.

 

[Inska]

En jaksa puhelimella enää kommentoida noita Hipan viestejä muuten kuin etten ole missään välissä sanonut etteikö Vargasilla olisi muka edellytyksiä pärjäta opiskeluissaan. Kertoohan jo opiskelupaikan saaminen ja jo suoritetut opinnot paljon. Se vaatii vaan ehkä enemmän duunia eikä kaikkea voi laittaa keskittymisvaikeuksin piikkiin. Tsemppiä, kyllä se siitä. Ei pidä luovutaa vaikka joskus tökkii

 

[osku]

Joo osku, jatka vaan tuota pilkunnussimista, en viitsi kommentoida tän enempää. Minulla ei esimerkiksi ole lahjakkuutta kirjoittaa v*tun tarkasti heti ekalta ajattelemalta mitä tarkoitan, mutta kun sinnikkäästi ja tavoitteellisesti sitä teen, se onnistuu. Vaatii liikaa aikaa ja vaivaa, joten käytän tuota "taitoa" vain asiallisissa työ-/koulujutuissa.

Mun on vaan hieman hankala käsittää miks muka synnynnäiset älyn lahjat tai niiden puutteet ei muka vaikuttaisi opiskelu menestykseen. ;)

 

[osku]

Voisiko olla kyseessä, että on laiska henkilö?

Voi olla,tai sitten kyseessä on henkilö joka ei ole kovinkaan lahjakas noin älyllisesti.

 

[Hippa]

Eli kaikilla ei ole samoja edellytyksiä menestyä opiskelussa mutta kaikki voi kuitenkin menestyä?
Eli nekin jolla ei ole edellytyksiä menestyä opiskelussa voi siinä menestyä.

No hei mut me kaikki ollaan ihan yhtä hyviä ja arvokkaita. :kippis1:

Juuri näin. Edellytys on sitä, millaiset lähtökohdat sulla on. Jollekin oppiminen on helpompaa kuin toiselle. Eli eri edellytykset.

Edellytyksiä voi kompensoida muilla keinoilla. Joku oppii kirjan ulkoa, kun lukee sen kerran (hyvät edellytykset oppimiseen). Toinen lukee kirjan useita kertoja läpi, mutta oppii sitten (huonot edellytykset oppimiseen, mutta ahkeruus kompensoi).

 

[Hippa]

Voi olla,tai sitten kyseessä on henkilö joka ei ole kovinkaan lahjakas noin älyllisesti.

Jos ihminen ei pysty oppia niin sitten puhutaan jo kehitysvammasta.

 

[Taskuamatsoni]

Voi olla,tai sitten kyseessä on henkilö joka ei ole kovinkaan lahjakas noin älyllisesti.

Tarkoitin tässä tietty normaaliälysiä ihmisiä. Pahoittelen verbaalista lahjattomuuttani. Olisihan tuo pitänyt sinne älytä ängetä väliin. Onhan se niin, että ihminen jonka ÄO on sillä tasolla, että pystyy juuri ja juuri oppimaan kirjoittamaan ja lukemaan (kyseinen luku on muuten muistaakseni n. 60, meillä oli matikan kirjoituksissa tehtävä, jossa tämä ilmeni. Kaikkea sitä jääkin päähän... ), ei kykene pelkän sinnikkyyden ja oppimistekniikan avulla oppimaan samalla tavalla kuin ÄO:lla 100 varustettu. Sorisorisori. Jäikö vielä aukkoja?

 

[Hippa]

Kertokaapas omista kokemuksistanne ja opiskelu/lukemistekniikoistanne? Kuinka pyritte sisäistämään asiat, teettekö muistiinpanoja, päässänne sumplitte? Kuinka "varmennatte", että varmasti on kaikki tarvittava päässä?

Mulla toimii parhaiten mindmappien tekeminen. Lukee ja tekee samalla mindmapin jokaisesta luvusta. On ihan perkeleen hidasta hommaa, joten jää usein tekemättä.

Oon yrittänyt harjoittaa lukunopeutta, jotta pystyn lukee kirjat nopeemmin läpi. Oon ihan hirveän hidas lukija :(

Pitäs ehkä kokeilla sun tekniikkaa Tiistaina ja torstaina olis tentit ja meikä on ihan pulassa niiden kaa.

 

[Taskuamatsoni]

Edellytyksiä voi kompensoida muilla keinoilla. Joku oppii kirjan ulkoa, kun lukee sen kerran (hyvät edellytykset oppimiseen). Toinen lukee kirjan useita kertoja läpi, mutta oppii sitten (huonot edellytykset oppimiseen, mutta ahkeruus kompensoi).

Tai sitten lukee kirjan vain kerran läpi, mutta juttelee siitä kaverin kanssa, tekee muistiinpanoja, lukee sen nauhurille ja kuuntelee siitä tms. Onhan näitä ja se lukeminen ei ole ainoa tapa oppia.

Lisätään nyt vielä tätä mun höpönlöpöä tähänkin... Lukeminen ja opiskelu on tärkeää, mutta kaikista tärkeintä minusta on vielä testata, että se oppi on todellakin mennyt päähän ja ne kaikki asiat ovat siellä päässä sitten. Kuinkahan moni tämänkin tekee? Kavereilta olen kysellyt, eikä kukaan tunnustanut.

 

[Hippa]

Tai sitten lukee kirjan vain kerran läpi, mutta juttelee siitä kaverin kanssa, tekee muistiinpanoja, lukee sen nauhurille ja kuuntelee siitä tms. Onhan näitä ja se lukeminen ei ole ainoa tapa oppia.

Lisätään nyt vielä tätä mun höpönlöpöä tähänkin... Lukeminen ja opiskelu on tärkeää, mutta kaikista tärkeintä minusta on vielä testata, että se oppi on todellakin mennyt päähän ja ne kaikki asiat ovat siellä päässä sitten. Kuinkahan moni tämänkin tekee? Kavereilta olen kysellyt, eikä kukaan tunnustanut.

Minäkään en tunnusta ;)

Niin siis tottakai niitä keinoja on tuhat. Halusin vaan pistää esimerkiksi kaksi eri tapaa oppia pelkästään lukemalla ja havainnollistaa sillä niitä eri edellytyksiä.

 

[Inska]

Mun ei kannata siis vielä heittää kaivoon mun haaveita matematiikan proffan virasta. Riittää kunhan olen ahkera

 

[Laiffah]

Tuskin suomesta löytyy montaakaan tutkintoa, jonka suorittamiseen tarvittaisiin erityisiä lahjoja. Käytännössä yksilön kyvyt kyllä sitten vaikuttavatkin melko rankasti opintomenestykseen ja siihen tarvittavaan työmäärään monilla aloilla. Tässä kannattaa kuitenkin huomata että kyvyksi voidaan laskea myös itsensä tunteminen sen verran hyvin, että tietää mitä tiettyjä tavoitteita varten tarvitaan ja miten niistä suoriudutaan. Niin kuin täällä on todettu, oppimistapoja on monia ja useimpien yksilöiden täytyy tehdä työtä itse tehtävien lisäksi opiskelutekniikan ja -kurin kanssa.

Väittäisin opintomenestyksen koostuvan lahjojen ja älyllisten ominaisuuksien, opiskelutekniikan sekä oman motivaation kombosta perinteisellä A*B*C=D kaavalla: jos yksikin osa-alue tökkii niin muilla joutuu kompensoimaan melko huomattavasti. Fakta on kuitenkin se että mm. yliopistotasolla on paljon sellaista porukkaa, jolla tuo "lahjat ja älylliset ominaisuudet" on sen verran heikoilla, että opintosuoritusten minimivaatimuksien saavuttaminen tuottaa jo melkoista tuskaa, ja kauhealla vauhdilla ei opintoja täten myöskään kerry. Onhan se toki sinänsä kunnioitettavaa että useimmat näistä jaksavat koko tutkinnon kahlata läpi, vaikka siinä vuosi jos toinenkin ylimääräistä vierähtää. Voidaan kuitenkin miettiä onko tässä nyt mitään tolkkua.

Ja itse aiheesta: kyllähän niitä keskittymisongelmia tahtoo yleensä olla. Riippuu aika paljon vireystilasta ja työstettävästä materiaalista. Joskus bussissa onnistuu lukeminen vallan mainiosti vaikka muut keskustelevat ympärillä, joskus taas hiljaisessa kirjastossa ei tule lukemisesta mitään. Yli kahta tuntia ei kykene lukemaan missään olosuhteissa ilman että tekstin ymmärrettävyys kärsii huomattavasti, joskin tämä lienee ihan normaalia eikä niinkään viittaa keskittymisongelmiin.

Ehkä suurin ratkaisu ongelmiin itselläni onkin hommien aloittaminen ajoissa. Jos kurssilla on luettavana tuhat sivua materiaalia, palautettava harjoituksia yms. mitä vaan etukäteen tiedossa olevaa sisältöä, aloitan hommat heti kun mahdollista. Parissa kuukaudessa ehtii lukemaan useammankin paksummankin kirjan vaikka lukee vain pienissä pätkissä, samalla muistiinpanoja tehden. Laskuharjoitukset suoritan ajallaan niiden ilmetessä kurssin aikana. Jos omissa tiedoissa on aukkoja kurssin sisällön kohteen, ne paikataan ensi tilassa. Tenttiviikon lähestyessä yleensä vain silmäilen kertaillen materiaalia ja omia muistiinpanoja, luen pakkista, ryystän kahvia sekä ennen kaikkea nukun hyvät yöunet. Toimii meikällä.

 

[jänkäkoira]

Heittäkääpäs opiskelijat/entiset opiskelijat lukunopeuksia vähän, eli monta sivua keskimäärin pystytte lukemaan tehokkaasti vaikka tunnissa?

edit.Itse en kehtaa. Luulen, että vetäisin varmaan pohjat hitaudessa. :D

 

[Hippa]

Heittäkääpäs opiskelijat/entiset opiskelijat lukunopeuksia vähän, eli monta sivua keskimäärin pystytte lukemaan tehokkaasti vaikka tunnissa?

edit.Itse en kehtaa. Luulen, että vetäisin varmaan pohjat hitaudessa. :D

Riippuu tietty kirjasta, mutta pohjanoteeraukseni on 10 sivua tunnissa. Ja tässä siis pelkästään lukemalla (en tehnyt mitään muistiinpanoja).

 

[Laiffah]

Heittäkääpäs opiskelijat/entiset opiskelijat lukunopeuksia vähän, eli monta sivua keskimäärin pystytte lukemaan tehokkaasti vaikka tunnissa?

Riippuu tosiaan rankasti materiaalista. Jotain artikkeleita pystyy lukemaan yli 100 sivua tunnissa jos tarkoituksena on vain poimia oleellinen sisältö. Kun on jotain hankalaa luonnontiedematskua jonka sisältö pitäisi ymmärtää saattaapi mennä helposti alle 10 sivuun/tunti muutamine muistiinpanoineen.

 

[yusuplus]

roinaa koneeseen: http://www.erowid.org/smarts/piracetam/

 

[Taskuamatsoni]

Tehokkaasti? Kyllä varmaan n. 30-40 sivua pystyn lukemaan, niin että tän jälkeen teen sitten sen oman tiivistelmäni, enemmän jos luen, niin ei päähän jää paljon mitään. Useimmiten tosin luen vain puolisen tuntia kerralla, sen jälkeen alkaa jo ote herpaantua.

 

[Pacem]

Itellä ihan samoja ongelmia kuin threadin aloittajalla. Tosin mulla vaikuttaa asiaan huomattavasti se, mitä tenttikirja käsittelee. Jos kirjan aihe "xxx:n teoria ja metodologia" niin on aika varma juttu, että lukeminen tökkii ja kirjaan suttaantuu monta viikkoa ennenkuin sen saa luettua. Jos taas aihe on sellainen, että voisin muutenkin lukea kirjan, niin saatan lukea 200-300 sivuisen kirjan päivässä tai parissa.

Parhaiten noiden "epäkiinnostavien" kirjojen kanssa menee tosiaan, jos aamulla ensin lukee muutaman tunnin, sitten painuu treenaamaan, lenkille tms. ja lukee seuraavan kerran vasta illemmalla. Tuolla tyylillä saa päivässä luettua tehokkaasti sen 30-40 sivua jotain teoria&metodologia scheissea.

 

[osku]

Väittäisin opintomenestyksen koostuvan lahjojen ja älyllisten ominaisuuksien, opiskelutekniikan sekä oman motivaation kombosta perinteisellä A*B*C=D kaavalla: jos yksikin osa-alue tökkii niin muilla joutuu kompensoimaan melko huomattavasti. Fakta on kuitenkin se että mm. yliopistotasolla on paljon sellaista porukkaa, jolla tuo "lahjat ja älylliset ominaisuudet" on sen verran heikoilla, että opintosuoritusten minimivaatimuksien saavuttaminen tuottaa jo melkoista tuskaa, ja kauhealla vauhdilla ei opintoja täten myöskään kerry. Onhan se toki sinänsä kunnioitettavaa että useimmat näistä jaksavat koko tutkinnon kahlata läpi, vaikka siinä vuosi jos toinenkin.

Komppaan tätä.