Keskittymisvaikeudet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Vargas
  • Aloitettu Aloitettu
Mitä tulee perinnöllisyyteen ja älylliseen suorituskykyyn, niin justiinsa oli Scientific Americanissa iso artikkeli, jossa todettiin uusimpien älykkyystutkimusten tai henkistä suorituskykyä mittaavien tutkimusten (miksikä sitä nyt kutsuukaan) melkein kaikkien osoittavan, että kuka tahansa pystyy opettelemaan karkeen arvion mukaan 10 vuodessa jonkun inhimillisen taidon ns. eksperttitasolle, eli esim. shakin suurmestaritasolle.

Mä oon pelaillut melkein päivittäin shakkia vuodenpäivät ja aion myös jatkossa
pelata.Niin 9 vuoden päästä näähään että kukas se onkaan seuraava Peter Andre!:thumbs:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Vaikka kovalla yrittämisellä voikin kompensoida älyn hitautta, niin ala-asteella toitotettu "Sinusta voi tulla ihan mitä tahansa, kunhan vain panostat siihen" ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi minusta ei voi tulla huippumatemaatikkoa, vaikka kuinka kuluttaisin yliopiston kirjaston penkkejä. Tämä ihan vaan sen takia, etten ole matemaattisesti mitenkään erityisen älykäs.

Kukaan ei varmaan väitä, että sinusta tulisi huippumatemaatikko, mutta varmasti pystyisit työllä ja vaivannäöllä kahlaamaan jonkun matemaattisen pääaineen maisterintutkinnon läpi. Ääripäät esimerkkinä toimivat aika huonosti, kun nyt puhutaan vissiin ihan keskinkertaisen tutkinnon suorittamisesta.

Osittainen offtopic: Jos puhutaan tuota sarjassamme "koulussa kuultua" niin enpä ole itse mistään kouluun liittyvästä niin katkera kuin siitä, että meillä koulussa OPETTAJAT ja opot sanoivat, että pojat on yleensä matemaattisesti lahjakkaita ja tytöt taas kielellisesti. Eli rivien välistä ohjailtiin sukupuolen mukaan valitsemaan suuntautumista, ja matemaattisesti lahjakkaita tyttöjä pidettiin "ahkerina" kun taas yhtä lahjakkaita poikia nimenomaan "luonnonlahjakkaina" ja heille annettiin paljon enemmän tukea. Niinpä minäkin sitten luotin siihen että kyllä nää kielet on se juttu, ja pärjäsinkin kieliopinnoissa hyvän itsetunnon ja uskomisen ansiosta ihan hyvin. En mitenkään loistavasti ja jotkut pojat pärjäsivät jopa paremmin. Myöhemmin, lukion jälkeen, ajauduin olosuhteiden pakosta hetkeksi aikaa matemaattisen pääaineen pariin, jossa siis lähdettiin siitä että lukion pitkä matikka on tehty. No, minulla ei ollut mutta sain SILTI ihan keskinkertaisia arvosanoja, kolmosia asteikolla 1-5. Samoja mitä muutkin. Ala ei muuten ollut mun juttu ja vähän muutenkin it-hypehypeä, harmi.

pointti: jos olisin alunperin uskonut, että minulla on ihan yhtä hyvät ellei paremmat lähtökohdat opiskella matematiikkaa kuin kieliä, niin olisin nyt varmaan vähän eri hommissa, käynyt lukiossa pitkän matikan, pitänyt myös matemaattisemmat jatkokoulutusmahdollisuudet relevanttina vaihtoehtona jne... Tämän takia on minusta aina vaarallista sanoa jollekin lähtökohtaisesti, että "sinusta ei ole tähän", varsinkin nuorelle ihmiselle, jonka ei minkään pakon edessä tai kunnianhimosta ole tarvinnut edes juuri ponnistella asian eteen. Ei mustakaan mitään huippumatemaatikkoa tulisi eikä edes kiinnosta, mutta kyllä sentään saisin ihan takuulla räpiköityä vaikka DI-tutkinnon läpi, jos alunperin olisin uskonut että saan lukion pitkät matikat tehtyä. Mutta meillä yläasteella ja lukion alussa sillä peloteltiin ja varsinkin tyttöjä kehotettiin rivien välistä enemmän tai vähemmän tökerösti keskittymään siihen missä ovat "luonnostaan" hyviä.
 
Kukaan ei varmaan väitä, että sinusta tulisi huippumatemaatikko, mutta varmasti pystyisit työllä ja vaivannäöllä kahlaamaan jonkun matemaattisen pääaineen maisterintutkinnon läpi. Ääripäät esimerkkinä toimivat aika huonosti, kun nyt puhutaan vissiin ihan keskinkertaisen tutkinnon suorittamisesta.
Myönsinkin jo aikaisemmin, että esimerkki oli kärjistetty. Voinemme kuitenkin hyväksyä sen, että ihmisten välillä on sellaisia älykkyyseroja, jotka tekevät mahdottomaksi kenen tahansa kehittyä huippumatemaatikoksi. Tämän perusteella on luonnollista olettaa, että ihmisten välillä on myös sellaisia älykkyyseroja, jotka tekevät mahdottomaksi edes työllä ja vaivannäöllä kahlata jonkun matemaattisen pääaineen maisterintutkinnon läpi.
 
Liittyypäs.

Kylläpäs jaksat väitellä. Kyllähän ne perintötekijät liittyy aiheeseen, mutta ei mun alkuperäiseen väitteeseen. Koko juttu kun alkoi siitä, kun joku ehdotti jollekin, että ongelmat johtuvat siitä, ettei ole tarpeeksi lahjakkuutta tai luonnostaan hyvä ja totesin siihen, että ahkeruudellakin pärjää lukemista vaativissa opinnoissa. Tarkoitin sillä siis sitä, että lukemista vaativissa opinnoissa voi pärjätä ilman sitä mystistä luonnonlahjakkuutta.

Ja siitä sitten kehittyi väittelyä, jolloin sinä sanoit yhtäkkiä näin:

Osku sanoi:
No mutta mä edelleenkin väitän että perintötekijät vaikuttavat oleellisesti koulumenestykseen yhtään väheksymättä ulkoisia tekiöitä.Tästä sulla on varmaan eriävä mielipide.

Johon sanoin, että alkuperäinen väitteeni ei liittynyt tähän asiaan. Niin kuin ei liittynytkään. En puhunut perintötekijöistä mitään (vaikka ne liittyvätkin aiheeseen).
 
Eipäs voi.

Eli olet sitä mieltä, että kaikki ihmiset, jotka pärjää koulussa on luonnonlahjakkuuksia?

Eli olet sitä mieltä, että minä olen joku seminero, kun pärjään yliopistossa ihan hyvin ilman, että näen melkeen mitään vaivaa "menestykseni" eteen?
 
No paljon tän informaatio arvo on? 1000?

Pyysin perusteluita. Näköjään liikaa vaadittu.

edit: :lol2: "eipäsjuupas, ja oot ihan tyhmä kun et leiki mun kanssa ja ole samaa mieltä (ja vielä osaat perustella mielipiteesi)"

edit2: Voi p*rse, menin sitten provosoitumaan tällaiseen ala-arvoiseen väittelyyn. :jahas:
 
Kyllähän se pitää paikkansa että aina sillontällöin jostain vaativistakin oppilaitoksista valmistuu porukkaa jotka vaikuttais olevan todella tyhmiä.


Eli en pidä sua hippa minään seminerona vaan jonain yllämainitun kaltasena.
 
Eli en pidä sua hippa minään seminerona vaan jonain yllämainitun kaltasena.

Siinäkään tapauksessa sun väitteesi ei toimi. Väität, että opintomenestykseen tarvitaan luonnonlahjakkuutta eikä menestys ilman sitä ole mahdollista. Silti olet sitä mieltä, että tyhmät (tarkoittanet lahjatonta) voivat päästä yliopistoon ja valmistua sieltä.

Ei oikein toimi.

EDIT: korjattu kieltä.
 
Kylläpäs jaksat väitellä. Kyllähän ne perintötekijät liittyy aiheeseen, mutta ei mun alkuperäiseen väitteeseen. Koko juttu kun alkoi siitä, kun joku ehdotti jollekin, että ongelmat johtuvat siitä, ettei ole tarpeeksi lahjakkuutta tai luonnostaan hyvä ja totesin siihen, että ahkeruudellakin pärjää lukemista vaativissa opinnoissa. Tarkoitin sillä siis sitä, että lukemista vaativissa opinnoissa voi pärjätä ilman sitä mystistä luonnonlahjakkuutta.

Itseasiassa mun alkuperäinen veikkaus, tai yksivaihtoehto miksi keskittyminen voisi olla vaikeaa koski sitä, että opiskeltava ala/tietty suuntautuminen/aineet voisi olla sellainen ettei lahjakkuus (tai millä sitä nyt sitte kutsutaankin) riitä 'normaalillla' opiskeluun käytettävällä ajalla vitosen suorituksiin. Normaalilla tarkoitan sitä aikaa minkä voi kohtuullisesti käyttää jos aikoo vaikka 6:ssa vuodessa valmistua jos opiskelee täysipäiväisesti. Joidenkin vaan pitää tehdä enemmän duunia opiskeluissa pärjätäkseen ja se ei nyt varmaan mikään uusi asia ole.
Ja tämän takia voisi tuntua ettei opiskelussa pärjää jos arvosanat ovat ykkösiä tai kakkosia, vaikka asian on omasta mielestään sisäistänyt hyvin ja on luettu pitkään. Näin taidettiin edellä jossain mainita. Tämä taas laskisi motivaatiota opiskeluun ja keskiyttyminen voisi olisi vaikeaa. Kyseessähän on saattanut olla vain jotain tiettyjä aineita/kursseja jotka eivät ole sitä vahvinta osaamista.
Se on sitten eri asia onko niillä arvosanailla niin paljoa väliä, enkä ole missään vaiheessa väittänyt etteikö opiskelua saisi loppuun, niissä ei voisi menestyä tai ei kannattaisi jatkaa opiskeluja. Jos yrittää parhaansa, niin tuskin voi paljoa enempää asialle tehdä.

Kuten edellä on jo todettu, niin pelkkä muisti tai ahkeruus ei kaikilla riitä hyvin arvosanoin valmistumiseen keskimääräisessä valmistumisajassa. Ihmisen rajallinen elinaika huomioiden sillä on suht suuri merkitys. Ei varmaan ole erityisen mielekästä opiskella 20:tä vuotta että saa sillä ahkeruudella vihdoin hyvät paperit. Sen takia väitin alunperin että lahjakkuudella, soveltamistaidolla, älykkyydellä, jne. on paljon merkitystä opiskelussa ja niissä menestymisessä. Aivan kuten muillakin siihen vaikuttavilla osatekijöillä.
 
Hippa ja Osku. Hankkikaa jotkin kivat harrastukset niin ei tarvitse lässyttää päivät pitkät tuollaista pashaa täällä. Ketään ei kiinnosta tuollainen juupasjooeipässäsanoitnäin-liirum laarum.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom