Kauppakorkeakouluun 2006

[Hulkki]

haluaisin Hulkilta perusteluja sille, että miten esim. johtaminen on hyödytöntä bullshitiä. Jos tulkintasi perustuu peruskurssiin niin sitten ei kannata sanoa mitään. Johtamisen kursseista löytyy toki esim. organisaatiopsykologiaa, mutta onko riskienhallinta, projektijohtaminen tai strateginen johtaminen myös sitä bullshitiä.

Noita on tullut luettua tutalla useamman kurssin verran (strategia ja projektiliiketoiminta ovat kaksi suosittua pääainetta tutalla) ja aivan sen perusteella luokittelen tutaopinnot pitkälti turhaksi paskanjauhannaksi. Kauppakorkeassa on tullut vastaan samaa shittiä peruskurssien osalta kuin tutallakin, ja vieläpä hieman vähemmän vaativassa muodossa (ehkä jotain TuMaa lukuunottamatta).

Eli vaikka opiskelenkin sekä tutalla että kauppakorkeassa, ei minulla ole paisuteltuja harhaluuloja kyseisten opinahjojen tarjoaman koulutuksen arvosta. Niin moni kuvittelee että tutan tai kauppakorkean käyminen tekee heistä jotain hemmetin masters of the universe -jengiä, vaikka todellisuudessa KTM tai tuta-DI on aika arvoton titteli. Systeemi vain menee niin, että suurimman osan on hankittava ensin se titteli jotta voisi edes päästä oppimaan niitä oikeasti arvokkaita asioita ja taitoja oikeissa hommissa. Minkäs teet?

PS. Vaikka en uskokaan opintojeni jälkeen olevani yhtään sen pätevämpi mihinkään hommiin kuin aiemminkaan, ei se tarkoita etten kuitenkaan pitäisi kyseisissä kouluissa opiskelemisesta.

 

[lej]

Systeemi vain menee niin, että suurimman osan on hankittava ensin se titteli jotta voisi edes päästä oppimaan niitä oikeasti arvokkaita asioita ja taitoja oikeissa hommissa. Minkäs teet?

PS. Vaikka en uskokaan opintojeni jälkeen olevani yhtään sen pätevämpi mihinkään hommiin kuin aiemmin, ei se tarkoita etten kuitenkaan pitäisi kyseisissä kouluissa opiskelemisesta.

En mä ainakaan ole väittänyt tai edes luullut, että pelkän koulun käymisellä tulisi joksikin ekspertiksi, aika yksinkertaisista tehtävistä saa aloittaa. Toki koulutuksen antama pätevyys on vain aika muodollinen, mutta mä silti noin kriittisesti siihen suhtaudu, koska ilman sitä perustietoa, jonka saa, olisi aika vaikea lähteä mitään edes opettelemaan työelämässä.

Mutta mun mielestä juuri tuossa lauseessa, että on hankittava titteli, että voi päästä opettelemaan asioita oikeissa hommissa on myös se puoli, että ainakin sun perusoletus tuntuu olevan se, että sillä ei olisi mitään eroa miten sen tittelin hankkii. Sen voi kuitenkin hankkia oppimalla paljonkin, oppimalla paljon turhaa tai oppimatta edes sitä.

 

[Hulkki]

ainakin sun perusoletus tuntuu olevan se, että sillä ei olisi mitään eroa miten sen tittelin hankkii. Sen voi kuitenkin hankkia oppimalla paljonkin, oppimalla paljon turhaa tai oppimatta edes sitä.

Tottakai, ja koska tuotantotalouden / kauppatieteiden opiskelu on kuitenkin mielestäni hyvin mukavaa hommaa pyrinkin ottamaan sen vähän irti mitä siitä pakollisesta tittelinhankkimisprosessista vain voi saada. Eli opiskelen ihan mielelläni molemmissa kouluissa; en vain usko saamani koulutuksen arvon olevan kovinkaan korkea.

 

[flagellum dei]

Niin moni kuvittelee että tutan tai kauppakorkean käyminen tekee heistä jotain hemmetin masters of the universe -jengiä, vaikka todellisuudessa KTM tai tuta-DI on aika arvoton titteli.

Kauppakorkean osalta täysin samaa mieltä.

Aivan hellyyttäviä ne opiskelijat jotka ovat niiiin bisnesmiestä, niiiin bisnesmiestä :haart:

 

[Tuomas H.]

Kysynpä nyt täältäkin foorumilta, että olisiko kellään myydä pääsykoekirjoja?

Ne ovat siis tänä vuonna seuraavat:

Lämsä, Anna-Maija & Hautala, Taru
Organisaatiokäyttäytymisen perusteet
Edita Business, 2004, ISBN 951-37-4081-1

Tikkanen, Henrikki
Markkinoinnin johtamisen perusteet. Tehtävät, perusprosessit ja markkinointistrategia
Talentum Media Oy, Helsinki 2005, ISBN 952-14-0893-6

Kinnunen, Juha & Laitinen, Erkki K. & Laitinen, Teija & Leppiniemi, Jarmo & Puttonen, Vesa
Mitä on yrityksen taloushallinto?
KY-Palvelu Oy, Keuruu 2004, ISBN 952-99060-1-3

Pekkarinen, Jukka & Sutela, Pekka
Avain kansantaloustieteeseen
WSOY 2004, ISBN 951-0-29856-5

Kallio, Markku & Korhonen, Pekka & Salo, Seppo
Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä
Helsinki 2003, ISBN 952-91-6722-9
3. uudistettu painos

Multa löytyis kaikki paitsi tuo markkinoinnin kirja. Matikan kirja on käytännössä sama, mutta vanhempi painos, jonka ero on, että eurot ovat markkoja..
Ilmoittele jos on kiinnostusta, kirjoissa on aika paljon muisiinpanoja, mutta niin todennäköisesti kaikissa käytetyissä on.

 

[syclone]

Multa löytyis kaikki paitsi tuo markkinoinnin kirja. Matikan kirja on käytännössä sama, mutta vanhempi painos, jonka ero on, että eurot ovat markkoja..
Ilmoittele jos on kiinnostusta, kirjoissa on aika paljon muisiinpanoja, mutta niin todennäköisesti kaikissa käytetyissä on.

Pistähän osoittees ja pyyntös noista niin katotaan pääsetkö eroon.

 

[Tuomas H.]

Pistähän osoittees ja pyyntös noista niin katotaan pääsetkö eroon.

Onko osoitteesi vielä tuo vaasanleipomo jne..? Lähetin sinne postia, joten käy kurkkaamassa se niin ollaan yhteydessä tarkemmin

 

[Training20]

-

 

[Raejuusto]

Ärsyttää tollaset jotka vähän johonkin kurkistettuaan olettaa tietävänsä kaiken.
Kyllähän KKK:sta valmistuu myös niitä pää pilvissä olevia kavereita, mutta suurin osa opiskelijoista ottaa ensimmäisen työpaikan nöyrästi vastaan.

Aina maailmasta löytyy, mutta ei sen enempää KKK:sta kuin muualta.
Itse KKK:ssa opiskelevana haluan sanoa, että siellä opiskelu on tähän asti ollut todella haastavaa ja vienyt aikaa todella paljon. Jos vertaan sitä vaikkapa lukioon, yhteen tenttiin tarvitaan suunnilleen sama lukumäärä kuin ylioppilaskirjoitusten yhteen aineeseen. Puhumattakaan siitä, että tenttikirjat on yleensä englanninkielisiä.
Oletan, että tulevaisuudessa hommat tulee vielä entistä haastavimmiksi.

Älä hermostu. Itse voisin toisena teekkarina (ei-tutalaisena) hieman selvittää tuota vähättelyreaktiota talousaineita kohtaan, joka on täällä päin todella yleistä.

Täällä on sellainen kulttuuri että kaikki jotka opiskelevat tuotantotaloutta (jonka käsitetään olevan lähellä kauppatieteitä mutta joka todellisuudessa on jotain aivan muuta) ovat vitunmoisia pellejä jotka luulevat itsestään liikoja. Perus-konetekniikan tai sähköfysiikan opiskelija ei arvota tutalaisia ollenkaan, vaan on päättänyt jo ennen kuin kouluun tuli, että nämä ovat naurettavia wannabe-jumala pellejä. Todellisuudessa kuitenkin tutalla opiskelee se kaikista terävin kärki. Siellä opiskelevat ovat älykkäitä, lahjakkaita, sosiaalisia, todellisia alfauroksia ja -naaraita, ja he tulevat diplomi-insinöörikunnasta menestymään työelämässä kaikista parhaiten. He kuitenkin ovat omaksuneet roolinsa koulun kovassa vähättelykulttuurissa pelleinä jotka opiskelevat totaalista bullshittiä jolle ei ole missään mitään käyttöä. Tai sitten toinen, hieman raadollisempi selitys on se, että tutalaiset haluavat pönkittää itsetuntoaan vieläkin enemmän jauhamalla jokaiselle vastaantulijalle sitä ikuista virttä siitä miten kamalaa bullshittiä opiskelee, jotta voisi tuntea kuuluvansa samalle tasolle kuin tämä toinen (itse en näe itsetunnon pönkittämisessä mitään vikaa, itsetuntohan on todella hyödyllinen asia!).

Havaintoni mukaan pelkät kauppakorkeakoululaiset eivät tälläistä vähättelykulttuuria tunne, se on siis peräisin ainoastaan kovasta insinöörimaailmasta. Tässä vähättelyssä ei siis ole yhtään perää, todellisuudessa tutalla ja kauppakorkeakouluissa opiskeltavat asiat ovat haastavia ja hyödyllisiä, nehän tulevat sieltä missä niitä oikeasti tarvitaan eli "kentältä". Jos jotain tämä maa tarvitsee niin se on liiketoiminnallisen osaamisen hallitsevia yliopistosta tulevia ihmisiä.

Ei siis kannata lannistua jos joku ei arvosta sitä mitä sinä opiskelet, kannattaa keskittyä muutenkin kaikessa mitä haluaa elämässään tehdä ainoastaan siihen mitä on siitä itse mieltä. Vaikka keksisi lääkkeen syöpään tulee aina olemaan ihmisiä joiden mielestä olet naurettava pelle, joka jauhaa pelkkää bullshittiä.

 

[bleemus]

Jeejee nyt vois melkein sanoo "off-topic" mutta sanonpa asiani kuitenkin. Laitoin nimittäin äsken viimeiset "opiskelijaropot" postin tallelokeroon ja vaihdossa sain oikeuden käyttää heidän palvelujaan ja laittaa pääsykokeen ilmoittautumislomakkeen postilla kauppiksen opintotoimistoon. Eli pikku hiljaa se kevät (ja preppauskurssi) sekä pääsykokeet sieltä saapuvat. Ooijoi kun jännittää

Ps. Toki ei saa unohtaa keväisiä ja tomun tuoksuisia ajelukelejäkään!

 

[lIhaa]

Todellisuudessa kuitenkin tutalla opiskelee se kaikista terävin kärki. Siellä opiskelevat ovat älykkäitä, lahjakkaita, sosiaalisia, todellisia alfauroksia ja -naaraita, ja he tulevat diplomi-insinöörikunnasta menestymään työelämässä kaikista parhaiten.

Harmi, että lista on noin pitkä. Muuten olisin saanut tuosta uuden sigun.

Tässä vähättelyssä ei siis ole yhtään perää, todellisuudessa tutalla ja kauppakorkeakouluissa opiskeltavat asiat ovat haastavia ja hyödyllisiä, nehän tulevat sieltä missä niitä oikeasti tarvitaan eli "kentältä".

Yhdysvalloissa yritykset kritisoivat MBA-ohjelmia siitä, etteivät ne oikeasti anna opiskelijoille liike-elämässä tarvittavia valmiuksia. MBA-ohjelmia ja KTM- tai tuta-DI-tutkintoja ei voi suoraan verrata toisiinsa, mutta kyllä niitäkin voidaan hyvin perustein kritisoida samasta syystä. Kritiikin voi ilmaista sanomalla, että opetus ja opiskeltavat asiat ovat bullshittiä.

 

[Pacem]

Harmi, että lista on noin pitkä. Muuten olisin saanut tuosta uuden sigun.


Yhdysvalloissa yritykset kritisoivat MBA-ohjelmia siitä, etteivät ne oikeasti anna opiskelijoille liike-elämässä tarvittavia valmiuksia. MBA-ohjelmia ja KTM- tai tuta-DI-tutkintoja ei voi suoraan verrata toisiinsa, mutta kyllä niitäkin voidaan hyvin perustein kritisoida samasta syystä. Kritiikin voi ilmaista sanomalla, että opetus ja opiskeltavat asiat ovat bullshittiä.

Heh, ite en ingenjöörjonglöör maailman sen paremmin kuin kauppatieteiljöiden porukkaan tule valmistumaan, vaan opiskelen teoreettisessa yliopistomaailmassa. Musta vaan kuulostaa, että seuraavaksi joku alkaa hehkuttaa insinööri- ja tradenomitutkintoja, koska ne ovat niin käytännönläheisiä ja todella sitä mitä tarvitaan. :D

Ite oon huomannu jo nyt työelämässä, että työnantaja suhtautuu todella positiivisesti siihen, että opiskelen duunin ohessa (tai toisinpäin, miten vaan...), vaikkeivat yliopisto-opinnot liity juurikaan tekemääni työhön. Kuten aiemmin jo sanottua, työtä oppii tekemään vain sitä tekemällä ts. työ opettaa tekijänsä. Kyky täysin itsenäiseen työskentelyyn, hyvät tiedonhankintamenetelmät ja analyyttinen ajattelukyky ovat tärkeimmät asiat mitä korkeakoulututkinnot (ei, ammatikorkea ei edelleenkään ole korkeakoulu) pystyvät tarjoamaan ja joista ihan oikeasti on käytännön hyötyä työelämässä. Tämä on ainakin mun kokemus asiasta.

 

[Training20]

Musta vaan kuulostaa, että seuraavaksi joku alkaa hehkuttaa insinööri- ja tradenomitutkintoja, koska ne ovat niin käytännönläheisiä ja todella sitä mitä tarvitaan. :D

Itse asiassa näin on jo tapahtunut ja tapahtuu koko ajan.
Tradenomit arvostavat itsensä pilviin ja haukkuvat korkeakoulusta valmistuneita pelkiksi teoreetikoiksi.
Nythän on myös niin että englanniksi tradenomin titteli on on sama kuin KKK:sta valmistuneen, eli Master - tituleeraavat itseään kohta KTM:ksi.
Lisäksi suomessa jotkut AMK:t ovat muuttamassa nimensä englannin kielellä Universityiksi.

Korkeakoulumaailma ei ole käsittääkseni vielä mitenkään vastannut tähän.

Ja sitten vielä joku väittää että KKK:ssa opiskelee pää pilvissä -tyyppejä...se ei tällä hetkellä oikein ole mahdollista kun tradenomit puhuvat jatkuvasti siitä, kuinka heidän (puolet lyhyempi) tutkintonsa päihittää KTM:ät mennen tullen työelämässä.

Vaan miten käy työnhaun koittaessa ja koulutusta vastaaviin tehtäviin siirryttäessä? Muistaakseni Kauppalehti kirjoitti etusivun otsikolla tällä viikolla, että EK on pettynyt AMK:n opiskelun tasoon, niiden koulutusohjelmista pääsee huolestuttavan helpolla läpi....että sellaista.

 

[Ronn Moss]

Itse asiassa näin on jo tapahtunut ja tapahtuu koko ajan.
Tradenomit arvostavat itsensä pilviin ja haukkuvat korkeakoulusta valmistuneita pelkiksi teoreetikoiksi.
Nythän on myös niin että englanniksi tradenomin titteli on on sama kuin KKK:sta valmistuneen, eli Master - tituleeraavat itseään kohta KTM:ksi.
Lisäksi suomessa jotkut AMK:t ovat muuttamassa nimensä englannin kielellä Universityiksi.

Korkeakoulumaailma ei ole käsittääkseni vielä mitenkään vastannut tähän.

Ja sitten vielä joku väittää että KKK:ssa opiskelee pää pilvissä -tyyppejä...se ei tällä hetkellä oikein ole mahdollista kun tradenomit puhuvat jatkuvasti siitä, kuinka heidän (puolet lyhyempi) tutkintonsa päihittää KTM:ät mennen tullen työelämässä.

Ammattikorkeakoulut haluaisivat käyttää käännöstä <i>University of Applied Sciences</i>, jolle yliopistot näyttävät aika suoraa keskisormea ja vaativat pysymään nykyisessä <i>Polytechic</i>. Ongelmana on juuri käsittääkseni se, että tämä polytechic ei ole maailmalla tunnettu käsite ja voi viitata 2.asteen tutkintoon (amikseen) eikä paljon kohistuun korkeakoulu -tutkintoon (joka Suomen lainsäädännön mukaan amk-tutkinto on).

 

[lej]

Yhdysvalloissa yritykset kritisoivat MBA-ohjelmia siitä, etteivät ne oikeasti anna opiskelijoille liike-elämässä tarvittavia valmiuksia. MBA-ohjelmia ja KTM- tai tuta-DI-tutkintoja ei voi suoraan verrata toisiinsa, mutta kyllä niitäkin voidaan hyvin perustein kritisoida samasta syystä. Kritiikin voi ilmaista sanomalla, että opetus ja opiskeltavat asiat ovat bullshittiä.

Kuten sanoit, ei voida suoraan verrata toisiinsa. Miksi siis vielä lisäksi vertaat USA:ta ja Suomea toisiinsa.

Jos asiaa katsotaan siltä kannalta, että Suomessa kuitenkin ekonomien työttömyys on yhä todella alhainen ja vsatavalmistuneetkin löytyävät työpaikan suhteellisen nopeasti eikä palkkaus juuri jää jälkeen DI:stä, niin voiko se koulutus nyt niin huono olla? Vai palkkaavatko yirtykset Suomessa turhaa porukkaa, ja myöhemmin laittavat niitä tj:ksi asti? PAkko sen koulutuksen on jotain eväitä tarjota.

Kauppakorkeassa on opintojen alussa on toki niitä, jotka luulevat, että sitä palkkaa tulee heti 4000 €/kk, mutta kyllä nekin sen viimeistään siinä oppivat, kun parina kesää ovat kesätöissä ja muutenkin näkevät miten asiat oikeasti ovat.

Mutta mä haluaisin edelleen kuulla, että mikä on sitä bullshittiä. Muutama konkreettinen esimerkki. Älkää nyt ruvetko kuljetusaloiksi, kun samat tyypit kykenivät kuitenkin noissa pressajutuissa perustelemaan kantansa.

Mä myönsin jo aikaisemmin, että turhaa tietoa löytyy, mm talousosiologiaa tai alkupään kursseissa esim. johtamisessa, jos valitsee väärin. Hyödyllisyydesta ei varmaan ole kiistaa esim. kansantaloustieteen tai laskentatoimen osalta. (Vai pidatko sinäkin laskentapuolta veronkierron opiskeluna?) Mutta mikä tekee esim. riskienhallinasta bullshittiä, tai strategisesta johtamisesta. Toki se onkin bullshittiä, jos sarasvuoimaisia evankelistoja kuuntelee, jotka jauhavat visioista ja missioista ilman sisältöä, mutta ei yksikään kurssi millä minä olen ollut todellakaan ole jäänyt tuolle tasolle. Jos olisi, niin sitten se oliskin ollut bullshittiä.

 

[lej]

Kommentoidaan vielä toista off-topicia eli tuota tradenomikoulutusta. Aika kovaan väittelyyn jouduin kerran parin tradenomin kanssa ja lopulta siinä väännössä selvisi, että tradenomien hehkuttama käytännön opettelu ei ollut ainakaan parempaa mitä kauppakorkeassa. Kykenivät listaamaan ainoastaan samantyyppisiä ryhmätöitä ja caseja ja esiintymistä mitä kauppakorkeassa tulee väkisinkin varmaan laskentatoimea myöten. Lopuksi ne ovat usein turhassa kahvinkeitto hommassa vähän aikaa jossain yrityksessä.

Ja tradenomeilla vasta se pää pilvissä onkin. Koulut markkinoivat tutkintoa ihan uskomattomin ylisanoin ja lupauksin. Tradenomiopiskelijoilla on välillä luulot ekoista työpaikoista korkeammalla mitä niillä pahimmilla ekonominaluilla.

Tradenomeilla on hirveä tarve yrittää korostaa itseään. Koko amk-systeemi kusee juuri siinä, että ei voida olla ylpeitä siitä omasta koulutuksesta ja hyävksyä sitä, että koulutus suuntaa eri tehtäviin mitä esim. ekonomeilla, vaan pitää yrittää todistaa jotain ja ylentää itseään keinotekoisesti, jolloin kaikki kärsivät.

Tällä menolla, jos ammattikorkeiden ristiretki "ekonomi"koulutuksen saralla jatkuu, Suomessakin mennään siihen, että aletaan katsoa enemmän sitä koulun nimeä, mistä on valmistunut. Ja kappas tradenomit häviävät taas.

Tosin tradenomien kohdalla ymmärrän huolen. Sieltä tulee niin paljon paskaa ja koulujen ero valtava, että hyvänkin on vaikea erottautua. Sama riski on tosin kauppakorkeillakin lähellä.

 

[Raejuusto]

Minä ihmettelen myös että mikä tutalla on bullshittiä. Takuuvarma vastaus on varmastikin työpsykologia, mutta ei ihmekkään että työpsykan kurssit täyttyy opintojaan jatkavista kolmi-nelikymppisistä työelämässä eteenpäin haluavista ihmisistä... Logistiikasta, rahoituksesta, projektiliiketoiminnasta tai systeemianalyysistä ei varmana voi sanoa että bullshittiä, ja ihmettelen jos joku sellaista väittää strategiasta ja markkinoinista... Pari bullshit-kurssia olen TKK:lla suorittanut, ja ne käsitteli fysiikkaa.

Mun mielestäni ei kannata verrata Suomen koulutusmaailmaa muihin maihin. Eikös esim. Englannissa ole hyvin tyypillistä että liike-elämään työllistyy historiaa tai kirjallisuutta pääaineenaan lukeneita tyyppejä, jotka käyvät sitten sen MBA:nsa vähän aikaa työelämässä oltuaan. Ja jos vertaa vaikka suomalaista arkkitehtikoulutusta keski-eurooppaan, niin niiden vinkkelistä suomalaiset arkkitehdit ovat rakennusinsinöörejä, ja suomalaisesta näkökulmasta ranskisarkkitehdit ovat tuhertelijoita.

Ei kannata unohtaa sitä tosiasiaa että suomalaista elinkeinoelämää pyörittää bullshit-ekonomien ja -insinöörien armeija!

 

[Pacem]

Minä ihmettelen myös että mikä tutalla on bullshittiä. Takuuvarma vastaus on varmastikin työpsykologia, mutta ei ihmekkään että työpsykan kurssit täyttyy opintojaan jatkavista kolmi-nelikymppisistä työelämässä eteenpäin haluavista ihmisistä...

Ei kannata unohtaa sitä tosiasiaa että suomalaista elinkeinoelämää pyörittää bullshit-ekonomien ja -insinöörien armeija!

Mun mielestä on aika vaarallista väittää joitain tieteenaloja noilla perusteilla bullshitiksi. Esimerkiksi työpsykologialla on varmasti paikkansa HR -puolen ihmisten opinnoissa, jos joku sellaiseen haluaa suuntautua. Jos jokin oppiaine on vakiinnuttanut paikkansa tieteenalana, niin melko vaikeaa sitä on väittää täydeksi paskaksi. Ite en opiskele psykaa missään muodossa, enkä siitä pidä, mutta kaippa silläkin paikkansa on.

 

[lej]

Minä ihmettelen myös että mikä tutalla on bullshittiä. Takuuvarma vastaus on varmastikin työpsykologia, mutta ei ihmekkään että työpsykan kurssit täyttyy opintojaan jatkavista kolmi-nelikymppisistä työelämässä eteenpäin haluavista ihmisistä... Logistiikasta, rahoituksesta, projektiliiketoiminnasta tai systeemianalyysistä ei varmana voi sanoa että bullshittiä, ja ihmettelen jos joku sellaista väittää strategiasta ja markkinoinista... Pari bullshit-kurssia olen TKK:lla suorittanut, ja ne käsitteli fysiikkaa.

Mun mielestäni ei kannata verrata Suomen koulutusmaailmaa muihin maihin. Eikös esim. Englannissa ole hyvin tyypillistä että liike-elämään työllistyy historiaa tai kirjallisuutta pääaineenaan lukeneita tyyppejä, jotka käyvät sitten sen MBA:nsa vähän aikaa työelämässä oltuaan. Ja jos vertaa vaikka suomalaista arkkitehtikoulutusta keski-eurooppaan, niin niiden vinkkelistä suomalaiset arkkitehdit ovat rakennusinsinöörejä, ja suomalaisesta näkökulmasta ranskisarkkitehdit ovat tuhertelijoita.

Ei kannata unohtaa sitä tosiasiaa että suomalaista elinkeinoelämää pyörittää bullshit-ekonomien ja -insinöörien armeija!

Eikös anglo-amerikkalaiseen yliopistokulttuuriin kuulu juuri tuo, että voit ensin tehdä kandin jostain huuhaasta ja sitten kahdessa vuodessa oletkin lakimies, kun teet ylemmäntutkinnon? Tämä käsitys ainakin mulla on.

Kannattaa myöskin erottaa esim. Msc.Econ ja MBA. MBA-tutkintohan on ainakin Suomessa sellainen, että työelämässä jo enemmän kokemusta saaneet voivat sen suorittaa, eikä se ole mikään tutkinto siinä mielessä kuin esim. KTM.

 

[Raejuusto]

Niin siis mä en ole sitä mieltä että mikään tieteenala olisi bullshittiä, paitsi sellainen josta en itse ymmärrä mitään (esim fysiikka). Mun mielestäni työpsykalla on paikkansa kaikenlaisissa johtamistehtävissä, sillä siinä tutkitaan työntekijän ja organisaation suhdetta, ja tavoitteena on pohjimmiltaan se sama mikä kaikessa liiketoimintaa tutkivassa tieteenalassa on, tehokkaampi lisäarvon luominen.

Kandee muistaa että suurin osa noista tässä ketjussa keskustelluista tieteenaloista ovat jo 50-100 vuotta vanhoja, joten se Sam-sedän puhuma vakiintuminen on varmasti jo täydessä vauhdissa. Ennen 1900-lukua vaan harva nykytieteenala (fysiikka, kemia, biologia) käsitettiin tieteeksi.