Kauppakorkeaan 2008

No mie ny kritisoin koko suomalaista yhteiskuntaa, ja sitä että virkamiehet kuvittelee osaavansa tarvehankinnalla tietää suhdanteet ja mikä ala vetää mikä ei, kymmenen/nien vuosien päähän. Antais ihmisten rationaalisina toimijoina ihan itse päättää mitä tekee, mitä ei, kyllä ne kyky ja taipumuserot edellee tulisi näkymään työnkuvassa, koulutuksessa ja tilipussissa. Fiksuimmat, kyvykkäimmät ja lahjakkaimmat edelleen tienaisi enemmin ja tekisi parempia töitä kun ne muut. Sensijaan ehkei porukka puoliväkisin opiskelisi joksku multimediaosaamisen moniosaajaksi paistamaan pihvejä mäkkiin. Siksi vapaa sisäänotto, markkinat ohjaa kyllä loput. Senlisäksi yleissitovat työehtosopimukset laittomiksi ja kaikenlaiset minimipalkat pois. Kyllä ihan varmasti ihan samat ihmiset oisi niitä hyväpalkkasia juristeja ja ekonomeja, ja ihan samat ihmiset niitä huonopalkkasia kassoja ja mäkkiläisiä, tuloerot kasvaisi, koulutus palkitsisi enemmin, se oisi ihan realistinen vaihtoehto ahkerille ja lahjakkaille, niinkuin nytkin, ja kaikki oisi tyytyväisiä.

Koska se menestys oisi paljon enemmin omaa ansiota ja menestymättömyys yhä enenevissä määrin ihan oma vika. JA kellä tahansa oisi tie pois niistä euro tunnista töistä, jos vaa älykkyys ja kyvyt riittää. Senlisäksi, suomessa hyvä sosiaaliturva ja turhan korkeat vähimmäisansiot tehokkaasti ylläpitää työttömyyttä.


Eli siis: en nää vapaata opiskeluoikeutta esteenä. Todennäkösesti markkinoiden ohjaamassa järjestelmässä valikoituminen oisi parempaa. Silkkaa sosialismia tällänen viranomaisten päättämät koulutuskiintiöt on.

Senlisäksi huonosti työllistävien alojen kouluttautumismäärät sopeutuisi paremmin kysyntään, ja sitäkautta parantaisi niiden työllisyyttä. Toisinsanoen, markkinalähtöisyys mun mielestä takaisi paremman koulutuspaikkajakauman.

e: siis ihan oksettavaa sosialismia tällänen suunnitelmatalouden jäänne, ku opetusministeriö, joka päättää, kuinka monta mitäkin tutkintoa tehtaillaan. Sama yhdistettynä suomalaiseen tasapäistämisyhteiskuntaan.. huhhuh.. Sitte jotku tuloerot on kirosana, tuloerojahan tarttee viipymättä saada isommiksi, ei oo oikein, että kehittämällä ittestää vaikka rahotuksen tohtorin ja ylilääkärin yhtä aikaa ei tienaa ku ehkä 6-7kertasesti sen, mitä sillä, että menee skannaamaa paprikoita ja makkarapaketteja supermarkettiin.. Ei käy laatuun.!

e2: ehkä liian radikaali ajatus muuttaa yhteiskuntaa enenevissä määrin epätasa-arvoiseksi ja amerikkamalliseksi, missä köyhät on köyhiä ja rikkaat vitun rikkaita, ei kuitenkaa tuu meneen läpi, mutta silti mua tällänen virkamiesvetonen puolisosialistinen systeemi poliittisesti iljettää. Pääsykokeet tai ei, mutta tää ei voi olla tehokas järjestelmä, kun tästä on aika vaikea nähdä markkinalähtöisyyttä mistään kohdin.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mitäs tapahtuu kun tuloerot kasvavat tarpeeksi suuriksi = yhteiskuntarauha:jahas:not

Minkäs ratkaisun indica keksisi siihen, että kun sitä 1 € tuntipalkalla pihvejä paisteleva mäkkärityöntekijä vittuuntuu huonoon palkkaansa ja paskaan elämäänsä ja päättää alkaa käymään salilla ja menee sitten indican luokse ja sanoo "sulla on tuota massia niin paljon, että annappas mullekin". Mitäs sitten tehdään, kun näitä huono-osaisia on tarpeeksi ja he ottavat puukot tms. mukaan ja lähtevät hakemaan rahaa parempi osaisilta?
 
Indica:

Eipä noissa jutuissa nyt taas hirveesti päätä eikä häntää ole. Vai että opinnnot maksullisiksi, mutta rahat saa takaisin jos työllistyy "oikeisiin" töihin. Mitäs helvettiä ne sitten on? Makuuni siis ei ainakaan oo... Tilintarkastaja laskiksenlukijalle varmaan on? Mutta mitä jos mä oonkin lukenut laskista ja työllistyn mainostoimistoon? Onko se sitten "oikea" työ mulle?!

Muutenkin toi koko idea sääntelemättömästä kouluttautumismarkkinasta, jossa kysyntä ja tarjonta optimoivat resurssien allokaation on aikamoista utopiaa. Tietysti keskusjohtoisessa koulutuspolitiikkassa on hirveesti epäkohtia. Mä kuitenkin väitän, että kouluttautumismarkkina on tyyppiesimerkki markkinasta, jonka tehokkaan toiminnan systemaattinen informaatioepäsymmetria kouluttautuvien ja lopputuotteiden käyttäjien (=työnantajat) välillä tekee mahdottomaksi, ja siksi sääntely on huonoista vaihtoehdoista paras. Ei parikymppinen lukiosta pois päässyt nuori osaa arvioida työn kysyntää viiden vuoden päähän ja sitten jotenkin kouluttautua resurssien allokaation kannalta optimaalisesti maksimoiden tulevaisuuden tulotasoaan. Puhumattakaan siitä, että se raha ei vaan yksinkertaisesti ole monille nuorille se tärkein insentiivi. Luuletko sä, että esim. media-alojen koulutusmäärät putois jotenkin dramaattisesti jos kaikki sääntely (=kiintiöt) poistettaisiin. Luulen, että siinä kävis täsmälleen päin vastoin (media-alan koulutuksiin on helvetin kova karsinta tällä hetkellä) ja työn tarjonnan ja kysynnän välinen epätasapaino vaan pahenisi kun meillä olis yhtäkkiä 10000 valmistuvaa viestinnänopiskelijaa per vuosi.

Pitäköön valtio siis koulutuspolitiikan keskusjohtoisena, sisäänottomääriä vaan pitäis leikata ja sitten panostaa sama rahamäärä pienempään opiskelijajoukkoon.

Pakko muuten kysyä, että mikä tekee HSE:ssä kauppatieteitä opiskelleista jotenkin "etuoikeutettuja". Ihan samat oikeudet ja mahdollisuudet mulla on tietääkseni ollut kuin sullakin - ja sehän tässä Suomen systeemissä se paras juttu onkin.
 
Tää Indican markkinafundamentalismi menee taas ihan yli äyräitten.

Vinho tuossa ylhäällä kirjoittikin tiedon asymmetrioista, jotka tekevät tässä(kin) tapauksessa itsestään parhaalla tavalla järjestyvät sekä itseään sääntelevät markkinat utopiaksi.

Opiskeleeko Indican mielestä nyt siis liian moni medianomiksi vai liian moni KTM:ksi tai juristiksi?

Ja kuten jo ajat sitten sanottua, rahan laskeva marginaaliutiliteetti toimii perusteluna "luonnolliseen" tulonjakoon puuttumiselle.

EDIT: Tämä on muutenkin hauskaa kun ihmiset huutavat pää punaisena "kannustavuuden" ynnä muun perään ja samaan aikaan väittävät että "sosialistit pakottavat" tekemään sitä sun tätä. Indica, kuinka pitkä matka sun mielestä sitten on kannustavuudesta pakottamiseen?

Ei tällaista sun ajamaa markkinafundamentalismia voida ikinä saada toimimaan ilman valtion pakkovallan käyttöä, joten paradoksaalisesti vaatimasi uudistukset itse asiassa vaatisivat laaja-alaisempaa julkisen vallan väliintuloa. Tuollainen haluamasi epätasaisempi tulonjako ja sen ylläpitäminen todennäköisesti vaatisivat (lopulta) nimenomaan muun muassa laajaa ja kallista vankeinhoitojärjestelmää Yhdysvaltain mallin mukaisesti.

EDIT2:

Meinasin jo kirjoittaa tämän aikaisemmin, mutta kirjoitetaanpa nyt.

Markkinoinnin kirjassa puhutaan markkinoinnin vaikuttavuuden yhteydessä siitä, että olemassa olevat asiakkaat määrää strategian ja rakenteen. Muistaakseni siinä yhteydessä puhutaan myös Mintzbergin lausahduksesta:

"Organisointitavan muutos ja organisointirakenteen muutos käyvät käsi kädessä ja molemmat nousevat parhaiten käytännön toiminnan tasolla toimivista ratkaisuista."

Voi olla vähän hölmö kysymys, mutta tarkoittaako tuo nyt yksinkertaisuudessaan sitä, että käytäntö sanelee sen mikä toimii parhaiten?

Voiko pääsykoekirjoissa oikeasti olla jotain noin lapsellista ja yksinkertaista (suomeksi sanottuna) paskaa? Toihan on kuin jotain Jari Sarasvuon Trainer's Housen konsulttien vetämää koulutusta! Jälleen kerran, mitä akateemista/tieteellistä tietoa tuollainen oikein on? Tuohan on täysin operatiivisen tason pyörittelyä, jolla ei pitäisi olla mitään tekemistä "tiede"-sanan kanssa? Pahoittelen Indica, mutta sun unelma HKKK:sta jonain "kauppatieteiden Mekkana" on erittäin kieroutunut. Samoja juttuja siellä käydään läpi kuin siellä tradenomi-koulussa.

JK. Ainakin markkinoinnin osalta. Markkinointi tieteenä? Paksuinta paskapuhetta vähään aikaan. Tai no, jos ymmärretään "tiede" kaikkein alimman tiedonintressin kautta, niin siinä tapauksessa voi olla "tiedettä".
 
Mitäs tapahtuu kun tuloerot kasvavat tarpeeksi suuriksi = yhteiskuntarauha:jahas:not
Nyt täytyy puolustaa Indicaa sillä, että jäykät TES:t voivat lisätä tuloeroja. Jos matalatuottoisille aloille pumpataan "ilmapalkkaa", aiheutuu työttömyyttä. TES:eillä voidaan lisätä työsäkäyvien tuloeroja, mutta työssäkäyvien ja työttömien suhteelliset tuloerot kasvavat. Itse näkisin yhteiskuntarauhalle suuremmaksi ongelmaksi sen, jos huono-osaisilla menee surkeasti kuin jos huono-osaiset saavuttaisivat hyväosaisia, mutta esim. keskiluokassa lastentarhanopettajan ja DI:n tuloero kasvaisi. Ilman TESiä kohtuuttomia tuloeroja voitaisiin tasata ainakin Soininvaaran mukaan esim. progressiivisella verotuksella ja/tai veroräätälöinnillä/perustulolla
 
??? Yritin editoida viestiä ja tämä loi uuden. No... aika sama.
 
Nyt täytyy puolustaa Indicaa sillä, että jäykät TES:t voivat lisätä tuloeroja. Jos matalatuottoisille aloille pumpataan "ilmapalkkaa", aiheutuu työttömyyttä. TES:eillä voidaan lisätä työsäkäyvien tuloeroja, mutta työssäkäyvien ja työttömien suhteelliset tuloerot kasvavat. Itse näkisin yhteiskuntarauhalle suuremmaksi ongelmaksi sen, jos huono-osaisilla menee surkeasti kuin jos huono-osaiset saavuttaisivat hyväosaisia, mutta esim. keskiluokassa lastentarhanopettajan ja DI:n tuloero kasvaisi. Ilman TESiä kohtuuttomia tuloeroja voitaisiin tasata ainakin Soininvaaran mukaan esim. progressiivisella verotuksella ja/tai veroräätälöinnillä/perustulolla
Siis en ottanut kantaa TES:hin vaan lähinnä siihen kun Indica sanoi, että "tuloerojahan tarttee viipymättä saada isommiksi".
 
Indica on lukenut niin paljon noita pääsykoekirjoja, että sen koko maailmankuva perustuu nyt viiteen suppeaan pääsykoekirjaan, siltä ainakin teksti kuulostaa... Uusklassismit hallussa :)
 
Pari kyssäriä

Vielä tosta nousu- ja laskukaudesta. Oletetaan siis, että trendi on 3%.

2000 = BKT:n kasvu 5% --> nousukausi
2001 = BKT:n kasvu 2% --> laskukausi
2002 = BKT:n kasvu -1% -> taantuma
2003 = BKT:n kasvu -11% --> lama

Noinko se nyt siis menee. Toi taantuma mua eniten tossa mietityttää. Onko se vasta silloin kuin tuotanto ei kasva ollenkaan vuositasolla vai jo silloin kun tuotanto on trenditason alapuolella?

Sitten vielä Johtamisesta. Voidaanko Michiganin- ja Harvardin malli jakaa kovaan ja pehmeään HRM:ää? Vai tarkoittaako kirja vaan, että ylipäätään on kahdenlaista (kovaa/pehmeää) HRM:ää yleisellä tasolla? Sinäänsä ymmärtäisi ainakin tuon Michiganin osalta, että se on kovaa. Ongelmana on kuitenkin se, että kova henkilöstöjohtaminenhan näkee työntekijät kustannustekijänä joiden suoritusta tulee optimoida palkkioilla/rangaistuksilla. Eihän tuo ole Michiganin mallin pointti? Sama koskee Harvardin mallia. En millään saa siitä pehmeää (motivointi ja kannustus --> työyhteisön kehittyminen --> suorituskyky) vaan sehän vaan kuvaa henkilöstöjohtamista yhteiskunnan kannalta tärkeänä toimintona.
 
Mun kurssilla kysyttiin tota samaa kysymystä kovasta/pehmestä hlö johtamisesta. Maikan mukaan niitä ei kannata linkittää toisiinsa ton Michiganin/Harvardin mallin kanssa, koska kirjassa ei niin myöskään tehdä.

Mutta toi Michiganin malli kyllä silti edustaa aika selkeesti tota kovaa henkilöstöjohtamista.

e. Koitin vastat tohon BKT kyssään, mut menin itekki sekasin..

Suhdannevaihtelut - tuotannon kasuvauhdin lyhytaikaisia poikkeamia pitkän aikavälin keskiarvosta.

- Nousukausi (korkeasuhdanne) - Tuotanto kasvaa keskimääräistä nopeammin.
- Ylikuumeneminen - niin nopea tuotannon kasvu, että seurauksena syntyy työvoimapulaa ja kiihtyvää inflaatiota.

- Laskukausi (matalasuhdanne) - tuotanto kasvaa normaalia hitaammin.
- Taantuma - kokonaistuotannon arvo alenee (kasvu negatiivista)
- Lama on poikkeuksellisen pitkä ja syvä taantuma.

e2. Aloin pohtia tota asiaa näitten kirjojen kanssa ja en kyl enää pääse itekää yli enkä ympäri tosta..

Kannattaa kai vaan ajatella simppelisti..
 
Joo toi taantuma aiheuttaa nyt kyllä ylitsepääsemättömän ongelman vaikka kuinka pyrkii tohon KISSiin :D Eli kaksi vuosineljännestä peräkkäin tuotanto supistuu... ok. Mutta ei päde siis silloin kun ollaan trendin yläpuolella? Päteekö silloin kun BKT:n kasvu pienenee niin paljon, että ollaan trendin alapuolella? Vai vasta sitten kun kasvu pysähtyy kokonaan ja BKT:n kasvu on miinusmerkkistä?

Ja ihan oikeessa olet tuossa, että Michigan on lähellä kovaa hlöstöjohtamista. En kyllä silti myöntäisi sitä ihan puhtaaksi ainakaan kirjan tietojen perusteella.
 
Fiksuimmat, kyvykkäimmät ja lahjakkaimmat edelleen tienaisi enemmin ja tekisi parempia töitä kun ne muut. Sensijaan ehkei porukka puoliväkisin opiskelisi joksku multimediaosaamisen moniosaajaksi paistamaan pihvejä mäkkiin. Siksi vapaa sisäänotto, markkinat ohjaa kyllä loput. Senlisäksi yleissitovat työehtosopimukset laittomiksi ja kaikenlaiset minimipalkat pois. Kyllä ihan varmasti ihan samat ihmiset oisi niitä hyväpalkkasia juristeja ja ekonomeja, ja ihan samat ihmiset niitä huonopalkkasia kassoja ja mäkkiläisiä, tuloerot kasvaisi, koulutus palkitsisi enemmin, se oisi ihan realistinen vaihtoehto ahkerille ja lahjakkaille, niinkuin nytkin, ja kaikki oisi tyytyväisiä.

Koska se menestys oisi paljon enemmin omaa ansiota ja menestymättömyys yhä enenevissä määrin ihan oma vika. JA kellä tahansa oisi tie pois niistä euro tunnista töistä, jos vaa älykkyys ja kyvyt riittää. Senlisäksi, suomessa hyvä sosiaaliturva ja turhan korkeat vähimmäisansiot tehokkaasti ylläpitää työttömyyttä.

Siinä on sellainen ongelma, että vaikka se menestymättömyys olisikin oma vika, kaikki eivät tyydy paskaan osaansa. Katso vaikka Yhdysvaltoja. Helvetinmoiset tuloerot. Ja myös helvetilliset sosiaaliset, ja muut ongelmat. Huumekauppaa ja kaikenlaisia saatanan rikollisia keinottelijoita koko maa täynnä. Get rich or die trying. Äärioikeistolaista mallia saa toivoa jos haluaa, mutta ei kannata valehdella itselleen, että se tulee ilman hintaa.
 
Joo, eli BKT:n supistuminen on taantumaa. Se että BKT:n kasvu on ollu miinusmerkkistä kaksi vuosineljännestä peräkkäin koskee Yhdysvaltoja!, ja se on siis Federal Reserven määritelmä taantumalle Yhdysvalloissa.

Laskusuhdanne on kasvua trendin alapuolella, luonnollisella tasolla oleva bkt kasvaa täysin trendivauhtia, nousukausi on sitten trendiä korkeammalla tasolla olevaa kasvua, ja lama on pitkä tai syvä taantuma. Ei se kuitenkaan tarvi mitään yli 10% vuositasolla olevaa supistumista olla, suomen laman aikaan 1991-93 tuotanto supistui koko aikana 11 tai 13 % en nyt oo ihan varma kumpi luku.

BKTkasvu jos on trendinä 3%
niin taantuma on BKT:n kasvu <0
laskusuhdanne on bkt:n kasvu <3
noususuhdanne = >3%
Y n = 3%

Harvardin malli (Beer et al;)) helppo ainaki muistaa tekijöittesä mukaa, niputtaa koko yhteiskunnan mukaan, ja on pehmeämpää henkilöstöjohtamista mielestäni kuin Michiganin malli, (Tichy, Devanna, ja joku muu) joka on selkeästi jo enemmin henkilöstön tuotannollisena resurssina näkevä malli, joka on aika lähellä jo kovaa henkilöstöjohtamista, mutta toki kirja ei niitä suoraan niputa, mutta hyvä se on tiedostaa ainakin mielestäni.


Ja mitä tulee tosta poliittisesta mielipiteestäni: mä en aatellu että se tälläsen metakan nostaa, mä oon aina ollu siinä uskossa, että hyvinvointvaltiomalli ja kaikenlainen muu mielestäni varsin iljettävä sosialismi on yleensäkin pannassa kyltereiden ja kauppikseehaluavien keskuudessa, ja mun mielestä nyt yleesäkin markkinalähtöisyys on ihannetila, ja Adam Smithin sanoin näkymätön käsi ohjaa (=mun mielestä) parhaiten vaikka juuri koulutuspolitiikkaa. Toki Adam Smithin näkymätöntä kättä on paljon kritisoitu, mutta mä oon kyllä sitä mieltä että kyllä markkinaohjaus on parempi keino päättää esim koulutuspolitiikasta kuin hallinnolliset kiintiöt. Palkkojen määräytymisen täydellinen vapautus, koulutuspaikkojen täydellinen vapautus, ja ihmisille vastuun opettaminen valinnosta, se että niillä on seurauksensa johtaisi kyllä työttömyysongelman ja työvoiman tarpeen kohtaannon kanssa ennenpitkään parempaan tasapainoon. Toisaalta kuten jo on sanottu, informaationepäsymmetriat estää kuitenkin täydellisen kilpailun ja markkinamekanismin toteutumisen koulutusmarkkinoilla. Mä ratkaisisin sen niin, että kokoajan pyörisi objektiiviset tiedotuskampanjat kouluissa ja televisiossa, josta saisi objektiivista tietoa siitä, mikä odottaa, ja mitä olisi hyvä osata, jos johonkin koulutukseen haluaa. Samoin koko vapaan markkinatalouden idea pitäisi opettaa koko kansalle, ja koululaisille.

Edelleen kannatan minimipalkkojen poistoa, tasaveroa, sosiaalitukien poistoa, hyväntekeväisyysjärjestöille tehtävien lahjoitusten verovähennysoikeutta, ja sitä, että sosiaaliturva pitäisi em. järjestöille ulkoistaa, ja koulutuspaikkojen vapauttamista vapaaseen kilpailuun, koulutuksen maksullisuutta, ja maksujen verovähennysoikeutta yritysverotuksessa, sekä verotuksessa, jos on alakohtaisissa töissä työelämässä.

Se ehkä lisäisi tuloeroja, mutta onko tääkään reilua, että saa suunnillee miten paljo palkkaa tahansa, progressiivinen verotus takaa sen, että aika sama se on mitä sitä tekee, ei se paljoa elintasossa näy, oikeisiin korkeakouluihin on suhteettoman vaikea päästä, vaikkei siihen pitäisi olla mitään syytä, eikä sillä oikeasti paljoa etua tässä maassa saa, ja ikinä ei amiksia kiinni saa, kun ne tienaa 18vuotiaasta saakka 40 000 vuoteen, ja progressiivinen verotus tappaa parhaan kärjen pois elintasosta jos oikeesti tienaa paljon. Senlisäksi työn teettäminen suomessa on kohtuuttoman kallista hirveitten sivukulujen ja kovien amispalkkojen takia, johan nyt tuntilaskutus jossain autohuollossa on helposti 60e, ja putkimiestä ei taatusti alle 100e tunti saa mistään, ja sen vuoksi hirveän monet ihmiset taas tekevät kotitarvetyöt itse, eikä palkkaa palvelijoita ja duunareita, joka taas työllistäisi ihmisiä, ja laittaisi rahaa kiertoon.

Samaan aikaan työttömiä on yli 200 000 henkeä loisimassa, ja pakolaisista melkein kaikki. Työtä tehdään hirveesti vapaa-ajalla kotona, kun palkkatyöntekijöille taas pitää maksaa niin helvetisti. Eli toisinsanoen markkinat ei nyt oikein toimi, työvoimapulaa ja massatyöttömyyttä yhtäaikaa.. Eikä oo kovin kannustavaa lähtä töihinkään, ku sosiaaliturva on ihan liiallinen. Ja verotus on älyttömän kova, kun tälläsen sosialistiutopian ylläpito on kallista. Rikollisuutta nyt ei kauheasti ole, paitsi väkivalta, ja rangaistuskäytännöt on lapsellisia, ihan älyttömän lepsuja.

Ja äärioikeistoa en koe olevani.
e: kyllä mä uskon luonnollisii luokkiin, ja pidän yleesäkin valtiolähtöistä politiikkaa luokkarajojen alasajamiseksi luonnonvastaisena.
 
Edelleen kannatan minimipalkkojen poistoa, tasaveroa, sosiaalitukien poistoa, hyväntekeväisyysjärjestöille tehtävien lahjoitusten verovähennysoikeutta, ja sitä, että sosiaaliturva pitäisi em. järjestöille ulkoistaa, ja koulutuspaikkojen vapauttamista vapaaseen kilpailuun, koulutuksen maksullisuutta, ja maksujen verovähennysoikeutta yritysverotuksessa, sekä verotuksessa, jos on alakohtaisissa töissä työelämässä.

Se ehkä lisäisi tuloeroja, mutta onko tääkään reilua, että saa suunnillee miten paljo palkkaa tahansa, progressiivinen verotus takaa sen, että aika sama se on mitä sitä tekee, ei se paljoa elintasossa näy, oikeisiin korkeakouluihin on suhteettoman vaikea päästä, vaikkei siihen pitäisi olla mitään syytä, eikä sillä oikeasti paljoa etua tässä maassa saa, ja ikinä ei amiksia kiinni saa, kun ne tienaa 18vuotiaasta saakka 40 000 vuoteen, ja progressiivinen verotus tappaa parhaan kärjen pois elintasosta jos oikeesti tienaa paljon. Senlisäksi työn teettäminen suomessa on kohtuuttoman kallista hirveitten sivukulujen ja kovien amispalkkojen takia, johan nyt tuntilaskutus jossain autohuollossa on helposti 60e, ja putkimiestä ei taatusti alle 100e tunti saa mistään, ja sen vuoksi hirveän monet ihmiset taas tekevät kotitarvetyöt itse, eikä palkkaa palvelijoita ja duunareita, joka taas työllistäisi ihmisiä, ja laittaisi rahaa kiertoon.

Samaan aikaan työttömiä on yli 200 000 henkeä loisimassa, ja pakolaisista melkein kaikki.

Ihan hilpeitä juttuja sulla kyllä on. Vai pitäisi sosiaaliturva ulkoistaa hyväntekeväisyysjärjestöille? Olisi kieltämättä aika uraauurtava kokeilu :) Ja tohon "melkein kaikki työttömät on pakolaisia" -juttuun mä en ees viitti sanoa mitään, Suomessahan on kuitenkin ainakin puol miljoonaa pakolaista, eiks niin.

Sit sä et taida ihan hahmottaa että sun oma kitinä amisten suhteettoman korkeista palkoista korkeakoulutettuihin verrattuna ja "oikeisiin" yliopistoihin pääsemisen vaikeudesta nimenomaan sotii tätä koko vapaan kouluttautumisjärjestelmän toimivuutta vastaan.

Kysymys:
Miks ihmiset sitten hakee korkeakouluihin jos ne vois tienata paljon paremmin putkimiehinä?

Vastaus:
Täsmälleen samasta syystä kun Suomessa koulutettais 10000 medianomia ja toinen mokoma viestintätieteiden maisteria vuodessa jos jokainen sais valita koulutuksensa ihan ilman mitään kiintiöitä vapaasti. Ihmisten mieli ei toimi rationaalisesti (näin perinteisen kansantaloustieteen näkökulmasta) kouluttautumisvalintoja tehdessä, eikä mikään "objektiivinen" tiedotuskampanja sitä asiaa korjaa.

Mut joo eihän tää keskustelu tähän ketjuun taida oikein kuulua... Eli ei kai muuta sullekaan Indica kuin onnea kokeisiin, varmaan sikäli kauppis vois tosiaan olla sulle oikea paikka että kyllä sieltä paljon samanhenkistä köyhät kyykkyyn -porukkaa pyörii. Ja ei rahoitusalakaan varmaan huono vaihtoehto olisi sitten työelämässä, aikamoisiin republikaaneihin näissäkin hommissa usein törmää. Onnea pyrkimyksissäsi!
 
Kauheeta marmatusta tuloeroista. Tottakai se on niin, että ei tässä maassa työnteon avulla rikastu. Itsekin toivon valmistuvani maisteriksi jotta olisi mahdollisuudet edetä työuralla ja saada hyvää palkkaa. Mielellään sitä ajelisi BMW:llä ja asuisi uudessa omakotitalossa.

Mutta mikä sitten oikeasti on tärkeää. Itselleni se ei kuitenkaan ole raha. Minua kiinnostaa enemmän se, että pystyn sivistämään itseäni. Tutustun ihmisiin, jotka ovat samantyyppisiä kuin minä ja nimenomaan se, että saan työn jota on mielenkiintoista tehdä. Mieluummin opiskelen ja kituutan opintotuella ja pidän hauskaa kuin se, että alkaisin samaan kuin samanikäiset naapurin kaverit. Pojat on putkihommissa, rahaa tulee varmasti enemmän kuin mitä minulla on. Viikko töitä ja kaksi päivää kännissä. Wuhuu onpa todella sisältörikasta elämää. Toisaalta mikä minä olen tuomitsemaan. Jokainen tekee oman valintansa ja elää niinkuin itse haluaa.

Älkää nyt laskeko saako joku elämänsä aikana 10 000 vai 100 000 enemmän palkkaa. Eikö se lopulta ole siitä kiinni, että voi olla tyytyväinen tekemiinsä valintoihin?
 
Patria kirjoitti täyttä asiaa. Mie en alkujaan ees tiennyt, että kauppakorkeasta voi valmistua mihinkään rahakkaisiin ammatteihin. Hain sinne puhtaasti siksi, että aihe kiinnosti (ja okei, porukat ehdotti), palkkojen perässä en ole. Rahan totaalinen puute tekee elämästä vaikeaa, mutta mie olen valmis kituuttamaan nuudeleilla ja pikkupikku kämpässä, opiskeluaika on kuitenkin sellainen mikä pitää elää :) Ja sitäpaitsi mie tykkään oppia uusia asioita, opiskelisin mieluummin koko elämäni kuin tekisin töitä (jos sillä tulisi yhtä hyvin toimeen kuin työnteolla).
 
^^ Ei muutakuin professoriksi yliopistoon :D

Huh huh... vähän jyskyttää jo tiistai mielessä. Vielä muutama tunti tänään, huomenna pelaamaan pitkästä aikaa golfia ja sitten maanantaina markkinoinnin/johtamisen listat taulukot ja sitten onkin aika lähteä sotaan.
 
Minä en edes halua tietää mitä tapahtuu kun Indica pääsee kouluun ja mahdollisesti sieltä joskus ulos KTM:n paperit kädessään.

Kuten joku jo aikaisemminkin totesi, niin jos Indica sinun jutut ja ajatusmaailma on IRL edes puolet siitä, mitä ne ovat nyt, niin itse en kyllä ottaisi tuon tyyppistä aikapommia duuniin mistään hinnasta. Meininki kuulostaa ihan yläastelaisen ja mielenvikaisen kohnotukselle, anteeksi nyt vain.

Toivottavasti et ajattele ja toimi oikeassa elämässä niinkuin toimit täällä...
 
Back
Ylös Bottom