Kauppakorkeaan 2008

[H. E. Pennypacker]

Mulla on vähän pahat aavistukset tosta indican lukustrategian hyödyllisyydestä. Muutenkin vika päivä ennen koetta pitäis ottaa rennosti eikä todellakaan lukea 12h putkeen. Vaikka kuinka osaat asiat niin aika suurella tod näk meet lukkoon sitten kokeessa kun olet lukenut liikaa. Ja voin vaan kuvitella mikä kilahdus sulla tapahtuu päässä jos et nyt pääse sisään. Pitäis osata ottaa vähän rennommin elämässä kaikkien asioiden suhteen. Kirjotusten perusteella kun saa kuvan, että otat jokaisesta pikkuisestakin asiasta mielettömän stressin. Onko sitten taloustieteilijän tutkinnosta hyötyä vittuakaan kun kupsahdat kumoon 5 vuoden päästä vatsahaavan takia.

 

[ilmo]

Indicasta tulee mieleen joku 160cm täysin urheilullisesti lahjaton 15v poika, joka yrittää 24/7 panostuksella päästä NBA:han pelaamaan :P

 

[Patria]

Mintzberg

Moro!

Markkinoinnin kirjassa puhutaan markkinoinnin vaikuttavuuden yhteydessä siitä, että olemassa olevat asiakkaat määrää strategian ja rakenteen. Muistaakseni siinä yhteydessä puhutaan myös Mintzbergin lausahduksesta:

"Organisointitavan muutos ja organisointirakenteen muutos käyvät käsi kädessä ja molemmat nousevat parhaiten käytännön toiminnan tasolla toimivista ratkaisuista."

Voi olla vähän hölmö kysymys, mutta tarkoittaako tuo nyt yksinkertaisuudessaan sitä, että käytäntö sanelee sen mikä toimii parhaiten?

 

[Indica]

Oikeastaan analysoidaa koko asiayhteyttä, kuten alkulauseessa todetaankin, että olemassa olevat asiakkaat määrää strategian ja rakenteen, liittyy markkinaorientaatioon, ja tarkoittaa sitä: niinku A Chandler, Harvardin professoreita, on sanonu, structure follows strategy, niin yrityksen rakenteet ei saa määrätä sitä tavoitteenasetantaa, vaan tavoitteenasetanta, ja strategia on ylempiä asioita, ja yritysrakenne on alisteinen sille. Tarkoittaa siis sitä että tarvittaessa organisaatiorakennetta on muokattava palvelemaan strategiaa, joka on valittu.

Tässä yhtedessä Kanadanpoika Mintzberg tarkoittaa sitä, että käytännössä parhaiten pelittävät yhdistelmät muodostavat organisaatiorakenteen. Ja sitten aletaankin jo puhumaan siitä, että markkinaorientaatio vaikuttaa käytännössä siihen yrityksen rakenteeseen ja siten, että markkinat, miten ne toimii kyseisellä alalla, ja miten asiakkaiden palvelu, ja markkinoiden ja (=asiakkaiden) tarpeet muokkaa yrityksiä.
Esimerkkeinä nyt on avainasiakkaita varten perustetut omat osastot etc..

Olikohan nyt vähän huonosti selostettu, mutta yleesäkin, nää aukee parhaiten, ku lukee koko sen asiayhteyden missä siitä puhutaan, yksittäisinä irroitettuina lauseina vaikee näitä on ikinä miettiä;)

Sitte tietenkin pitää muistaa ne markkinoita ajavat ja markkinoiden ajamat markkinaorientaatiot ja eksploitaatio ja eksploraatio. Ja lähinnä toi lause että olemassaolevat asiakkaat määrää strategian ja rakenteen on markkinoiden ajamaa markkinaorientaatiota, ja sitäkautta lähinnä eksploitaatiota (=eniten vielä asiakas/markkinadimensiolla eli ulottovuudella)

e: kilahdus päässä jos ei inee pääse.. noh, se on sitte sen ajan murhe, eikä itseasiassa sinänsä oo merkitykselliin asia, ku ankeempi kohtalo se ois jämähtää tähä nykyseen silti. Mut mä yritän pitää huolen siitä että mä pääsen sisää, kaikki tutut ja sukulaiset tietää tästä projektista, ja suunnillee panostuksen määrästä, ja ei mulla oo pakotietä, jos en pääse, en kuitenkaan voi kohdata juuri ketään enää, ja sitäkautta mä oon tavallaa pakottanu itseni kuilun partaalle, joko mä pääsen harppaamaa sen yli sinne korkeemmalle puolelle, tai sitte mä tipun sinne kivikkoon kilometrin päähän alaspäin. All-in, joko tai, ei mulla oo ku yksi vaihtoehto, ja epäonnistumisella todennäkösesti oisi aika radikaaleja seurauksia. Mut mä oon tehny itelle aikapäivii sitte selväks, etä täl kerralla mennään all-in. Ja on parempi onnistua :whip:

 

[Patria]

Joo siis kyllä noi oli ihan selvät mitä kerroit, mutta et mun mielestä ihan vastannut kysymykseen.

"molemmat nousevat parhaiten käytännön tasolla toimivista ratkaisuista."

Eli siis se mikä on käytännössä todettu toimivan parhaiten vaikuttaa suoraan tapaan ja rakenteeseen? No pakko sen on noin olla. Markkinaorientaatiohan on organisaatiokulttuuri ja samalla rakenteellinen strateginen päätös.

Edit. Tuossa tuli pari päivää stressattua aika paljon. Tänään päätin sitten, että stressaaminen on lopetettava jotta täysipainoinen suoritus on mahdollista. Muistakaa se, että jos olette ajatuksella lukeneet niin kyllä te ne asiat muistatte. Arvata ei kannata nimim. kokemusta löytyy...

 

[Inspire]

Hoh, kas että täältäkin löytyi tämmöinen threadi. Itsellä alkaa nyt jo vähän stressailee, jotenki tuntuu että asiat vaan karkaa päästä mitä lähemmäs pääsykoe tulee. Kävin jo viime vuonna hakkaamassa päätäni seinään Helsingissä, jolloin jäin kahden pisteen päähän sisäänpääsyrajasta, prkls.

Tänä vuonna alla on valmennuskurssi ja semmoinen tuntuma että ymmärrystä on enemmän, vaikka välissä intti kävikin tyhjentämässä pään ja kirjatkin tuntuivat vaihtuneen tympeämpään suuntaan.
Joskohan tuota tällä kertaa onnistuisi...

 

[Indica]

Sanoisin tohon, että molemmat nousevat parhaiten käytännön tasolla toimivista ratkaisuista, voi tarkoittaa lähtökohtaisesti kahta asiaa.

1. molemmat nousevat parhaiten käytännöntasolla toimivista.. eli niistä ratkaisuista jotka käytännöntasolla ovat parhaita.
2. molemmat nousevat parhaiten käytännöntasollatoimivista ratkaisuista
Eli molemmat sekä rakenne että strategia parhaiten toimii, jos ne perustuu käytännössä toimiviin ratkaisuihin..

Itse sanoisin, että oikea tulkinta on tulkinta numero yksi, molemmat nousevat ratkaisuista jotka toimivat parhaiten käytännössä.

Toisinsanottuna tätä Tikkasen ärsyttävää ja vähän hankalaa kieltä edustaa toi koko osio.
Siitä siis saanee tosi hyviä kysymyksiä kokeeseen;) Ittee vituttaa se, että kokeesee voi ihan hyvin kysyä sellasia kysymyksiä, että en saa kuin miinusta koko paskasta, tai sellasia että saan 35 pistettä. Toivotaa nyt, että saisin ees 20;)

 

[Patria]

Jos valtio pienentää veroja/lisää tulonsiirtoja 100m€ ja mpc on 0,8:

(100*0,8) / (1-0,8) = 400

Onko kerroinvaikutus 400/80= 5 vai 400/100 = 4

 

[James2]

Siis kun puhutaan veroista, niin silloin se kerroin on - c/(1-c) eli 0,8/(1-0,8) = 4
4x100 = 400. Kerroin pitää määrittää ekaks, ja sit vasta käyttää sitä.

 

[Indica]

Okei, kerroinvaikutukset:

Verojen pienennyksen kerroin on -mpc/1-mpc
Tulonsiirrot nähdään negatiivisena verona eli T=-R, eli etumerkki vaihtuu.

Sitte selitys: verojen pienennyksellä/tulonsiirtojen kasvatuksella ei ole välitöntä vaikutusta kuten julkisen kulutuksen kasvattamisella, siksi kerroin on pienempi koska c<1

Tässä sun esimerkissä kerroinvaikutuksen kerroin on itseisarvoltaan 0.8/1-0,8 = 4
Eli kerroin on neljä, se oisi julkisen kulutuksen lisäämisen oloissa 5= (1/1-0.8)

Tasapainosen budjetin kerroin on sitte yksi, eli jos julkisen kulutuksen lisääminen rahoitetaan veron korotuksella, kerroinvaikutus poistuu..

Eli toivottavasti selvensi!

e: hidas, mut hyvä huomio, kerroin tosiaan ensin, sitte vasta käytetää sitä!

 

[Ice-T]

Tulikin näköjään jo vastaus aikaisemmin...

 

[Indica]

Kerroin oisikin 5, jos julkista kulutusta kasvatettaisiin, mutta nyt puhutaa veromuutoksista&tulonsiirroista.

Millonka niistä hallussapitovoitoista ja tulosvaikutuksesta olikaa puhetta: minusta hallussapitovoitot sisällytetää rahoitusarvopapereiden arvonnousun osalta tulokseen, mutta rakennusten arvonkorotukset pitää esittää arvonkorotusrahastona omassa pääomassa, ja siten toimia vain informaationa.

 

[qupra]

Huoh taas toi työpäivä venähti, no nyt sit kirjastoon loppuillaks. Miten muuten aiotte viettää viimeiset päivät? Lukemalla viel 24h/7 tai hidastamal tahtii ja ottamal rauhallisemmin.
Mitä on kuunnellut porukoilt juttuu miten on aikasempin vuosin tehnyt niin ainakin maanantain moni on vaan rentoutunut eikä koskenutkaan kirjoihin. En oikeen osaa päättää et uskaltaisko kans tehä noin vaan suosiol, ettei ala sillon sit panikoimaan viel.

 

[Vinho Tinto]

Täs maassa saa päntätä nii että perse repee, lukea päivät pitkät viittä eri kirjaa, tuhlata elämästään melkein vuosi, ja kokonaan puoli vuotta, käyä koko sinä aikana 3 kertaa missään ulkona, ja katkasta kaikki siteet kaikkiin kavereihin, joita oon marraskuun jälkee nähnyt kertaalleen.. Ja palkkioksi saattaa ehkä päästä opiskelemana sitä mitä ihan oikeesti haluaa.

Toista se on jos oisi ulkomailta, tai jos oikeestikin haluisi vaikka tradenomiksi, ei mikää hirvee temppu oo sisääpäästä. Ei kertaakaa tartte lukea sanallakaa mitää,ja voi iha rauhassa vaikka laiskuuttaa jättää puolet vastaamatta. Mut kun haluu kauppatieteitä opiskelemaa päästä, pitää lukee lukemasta päästyääki, ja sittekii on tosi epävarmaa.. Sen luokan juhlat piän kyl jos pääsen, ja jos en, niin lisään panostusta. Ja nyt jo on viety opiskelemisessa omia rajoja eteenpäin, ja pitkälle. Mitähän se tulee ensi vuotta varten olemaankaan.. sen ehkä joutuu katsomaa sitte seuraavaksi.... Mut kauppatieteitä meen lukemaan, en suostu kuolemaan sitä ennen;)

On kyllä luojan lykky että Suomessa ei sentään voi vaan kävellä sisään (kaikkiin) yliopistoihin. Meillä on jo nyt ihan liikaa korkeakoulutettuja ja esim. kauppatieteitä on niin helvetin helppo päästä lukemaan että monet ihmiset joilla ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi lahjoja paperihommiin (tai joiden lahjat olis paljon paremmassa käytössä muuntyyppisessä työssä) tuhlaa valtion resursseja roikkumalla maakuntayliopistoissa.

Jos pääsykokeet vielä lakkautettaisiin ja kaikki halukkaat saisivat opiskelupaikan niin meillähän olisi väestöstä 80% KTM:iä. Päin vastoin pitäis radikaalisti leikata sisäänottomääriä ja pitää pääsykokeet - tosin ylppäritodistuksen painoarvoa voisi ehkä nostaa - jotta varmistetaan, että ihmiset joiden ei kykyjensä puolesta pitäisi opiskella korkeakoulussa eivät sitä myöskään voi tehdä. Ei pahalla, mutta jos säkään et tolla lukemisella edes Lappeenrantaan pääse niin sitten sun paikka ei kyllä missään korkeakoulussa olekaan.

Juttujesi ja lukumääräsi perusteella vaikkaan toki, että pääset sisään - kuten sanottua Suomessa korkeakoulupaikan saaminen kaupalliselta alalta on aikas lailla helppoa.

 

[James2]

Huoh taas toi työpäivä venähti, no nyt sit kirjastoon loppuillaks. Miten muuten aiotte viettää viimeiset päivät? Lukemalla viel 24h/7 tai hidastamal tahtii ja ottamal rauhallisemmin.
Mitä on kuunnellut porukoilt juttuu miten on aikasempin vuosin tehnyt niin ainakin maanantain moni on vaan rentoutunut eikä koskenutkaan kirjoihin. En oikeen osaa päättää et uskaltaisko kans tehä noin vaan suosiol, ettei ala sillon sit panikoimaan viel.

Itse ainakin maanantaina ajattelin ottaa ihan rauhassa. Varmaan tarkastan kirjasta vielä pari pientä knoppia, mutta ei todellakaan mitään pänttäystä.

 

[Mikakinlie]

On kyllä luojan lykky että Suomessa ei sentään voi vaan kävellä sisään (kaikkiin) yliopistoihin. Meillä on jo nyt ihan liikaa korkeakoulutettuja ja esim. kauppatieteitä on niin helvetin helppo päästä lukemaan että monet ihmiset joilla ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi lahjoja paperihommiin (tai joiden lahjat olis paljon paremmassa käytössä muuntyyppisessä työssä) tuhlaa valtion resursseja roikkumalla maakuntayliopistoissa.

Jos pääsykokeet vielä lakkautettaisiin ja kaikki halukkaat saisivat opiskelupaikan niin meillähän olisi väestöstä 80% KTM:iä. Päin vastoin pitäis radikaalisti leikata sisäänottomääriä ja pitää pääsykokeet - tosin ylppäritodistuksen painoarvoa voisi ehkä nostaa - jotta varmistetaan, että ihmiset joiden ei kykyjensä puolesta pitäisi opiskella korkeakoulussa eivät sitä myöskään voi tehdä. Ei pahalla, mutta jos säkään et tolla lukemisella edes Lappeenrantaan pääse niin sitten sun paikka ei kyllä missään korkeakoulussa olekaan.

Juttujesi ja lukumääräsi perusteella vaikkaan toki, että pääset sisään - kuten sanottua Suomessa korkeakoulupaikan saaminen kaupalliselta alalta on aikas lailla helppoa.

Melko pitkälle olen samaa mieltä paitsi tuon ylppäritodistuksen painoarvon puolesta. Mielestäni ylioppilastodistus ei anna kovinkaan paljoa viitteitä onnistumisesta korkeakoulussa. Itse kirjoitin c:n paperit ja silti menestyn kohtalaisesti melko korkealle (indican mielestä parhaassa) arvostetussa koulussa. Minulle ei oikeastaan ole ollut tuostä ylppäritodistuksesta mitään muuta hyötyä kuin se, että se todistaa, että lukio on käyty. Koepistekiintiöstähän sitä kouluun sisälle mentiin. C:n papereilla ei yhteispistekiintiössä tee mitään kun vastassa on niitä ties kuinka monen L:n ylioppilaita.

Edit: toki sitä olisi voinut lukiossa panostaa ja nyt jälkikäteen ajattelemalla ei olisi ollut kovinkaan vaikeaa saada parempia papereita. Jo yhteen tenttiin tulee luettua enemmän kuin varmaan koko lukioaikana yhteensä. Mutta eihän sitä silloin räkänokkana ymmärtänyt stempata. Tai no samapa tuo vietin lukiossa kolme vuotta helposti ja luin sitten pääsykokeisiin 3 kk täysillä. Noh, ruotsia olisi pitänyt lukea enemmän lukiossa.

 

[Indica]

On kyllä luojan lykky että Suomessa ei sentään voi vaan kävellä sisään (kaikkiin) yliopistoihin. Meillä on jo nyt ihan liikaa korkeakoulutettuja ja esim. kauppatieteitä on niin helvetin helppo päästä lukemaan että monet ihmiset joilla ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi lahjoja paperihommiin (tai joiden lahjat olis paljon paremmassa käytössä muuntyyppisessä työssä) tuhlaa valtion resursseja roikkumalla maakuntayliopistoissa.

Jos pääsykokeet vielä lakkautettaisiin ja kaikki halukkaat saisivat opiskelupaikan niin meillähän olisi väestöstä 80% KTM:iä. Päin vastoin pitäis radikaalisti leikata sisäänottomääriä ja pitää pääsykokeet - tosin ylppäritodistuksen painoarvoa voisi ehkä nostaa - jotta varmistetaan, että ihmiset joiden ei kykyjensä puolesta pitäisi opiskella korkeakoulussa eivät sitä myöskään voi tehdä. Ei pahalla, mutta jos säkään et tolla lukemisella edes Lappeenrantaan pääse niin sitten sun paikka ei kyllä missään korkeakoulussa olekaan.

Juttujesi ja lukumääräsi perusteella vaikkaan toki, että pääset sisään - kuten sanottua Suomessa korkeakoulupaikan saaminen kaupalliselta alalta on aikas lailla helppoa.

Ooon tosta nyt taas niin eri mieltä, näkee että on kauppatieteilijän ja selkeesti HSE:läisen etuoikeutetun kirjoittelua. Mä uskon tässä ihan puhtaasti markkinalähtöiseen malliin, kaikkien pitäisi saada kaikille aloille päästä ilmoitttautumisperiaatteella, kyllä se aikanaan markkinoiden tietä tasapainottuisi, niin että vähemmän kiinnostaville aloille alkaisi palkkataso nousta, ja se ohjaisi taas ihmisiä hakeutumaan niille aloille. Kyllä koulutuksenkin kysyntä ja tarjonta tasapainottuisi markkinoiden tietä, turha sitä mielestäni on mitenkään kontrolloida mitä ihmiset opiskelee, tai opiskeleeko mitään, kyllä kysynnän ja tarjonnan laki, ja se että lakkautettaisiin yleissitovat työehtosopimukset, säätelisi koulutusasiat niin, että ihmiset kouluttautuisi tarpeen mukaan, eikä muodin, tai jos kouluttautuisi muodin mukaan, niin se nyt on voivoi, jos ei oo töitä, siitä ei voi sitte taas syyttää kuin itseään.

Toimii toisinkin päin, nythän koulutetaan hallinnollisiin määräyksiin perustuen ihan tuhottomasti ihmisiä kortistoon, jos koulutuspaikat avattaisiin ilmoittautumisperiaatteellisiksi, markkinat kyllä ohjaisi ihmiset pois medianomilinjoilta, etnomusikologioista ynnämuista. Ei paljoa töitä tulisi, eikä ainakaan enemmällä ku 2 euroa tunti. Sitten taasen karsintaa voitaisiin käydä opintojen aikana, ja ihan yksinkertaisesti tiputtaa lahjattomimmat ja motivaatiovammaisimmat kylmästi pois yliopistolta.

Suomalaisella koulutusjärjestelmällä on aika vähän tekemistä vapaan markkinatalouden kanssa. Opinnot pitäisi tehdä maksullisiksi, ja maksut antaa anteeksi, sikäli jos työllistyy joko a. omaan yritykseen tai b.oikeisiin töihin, ei mihkään makuuniin. Jos jää kortistoon tai makuuniin, niin jippijajei, 10% korolla maksaa sitte loppuikä 100 000 euron velkaa..;)
Sanoisin että tää pääsykoemalli on harvinaisen epäreilu, ja painottaa liikaa lukiomenestystä.

e: siis lukiomenestys ei välttämättä korreloi korkeakoulumenestyksen tai edes työelämässä pärjäämisen kanssa.

 

[sivis]

On kyllä luojan lykky että Suomessa ei sentään voi vaan kävellä sisään (kaikkiin) yliopistoihin. Meillä on jo nyt ihan liikaa korkeakoulutettuja ja esim. kauppatieteitä on niin helvetin helppo päästä lukemaan että monet ihmiset joilla ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi lahjoja paperihommiin (tai joiden lahjat olis paljon paremmassa käytössä muuntyyppisessä työssä) tuhlaa valtion resursseja roikkumalla maakuntayliopistoissa.

Jos pääsykokeet vielä lakkautettaisiin ja kaikki halukkaat saisivat opiskelupaikan niin meillähän olisi väestöstä 80% KTM:iä. Päin vastoin pitäis radikaalisti leikata sisäänottomääriä ja pitää pääsykokeet - tosin ylppäritodistuksen painoarvoa voisi ehkä nostaa - jotta varmistetaan, että ihmiset joiden ei kykyjensä puolesta pitäisi opiskella korkeakoulussa eivät sitä myöskään voi tehdä. Ei pahalla, mutta jos säkään et tolla lukemisella edes Lappeenrantaan pääse niin sitten sun paikka ei kyllä missään korkeakoulussa olekaan.

Muuten olen samaa mieltä, mutta tuosta yo-todistuksesta en kyllä todellakaan ole. Pääsykokeiden vaatimustasoa olisi ehkä syytä nostaa ja ohjata nimenomaan soveltavaan suuntaan. Tuollaiset "rasti ruutuun" -kokeet ovat mielestäni erinomaisen paska tapa mitata yhtään mitään, paitsi ulkoaluvun osaamista. Ja kiintiöitä tosiaankin pienemmiksi.

Melko pitkälle olen samaa mieltä paitsi tuon ylppäritodistuksen painoarvon puolesta. Mielestäni ylioppilastodistus ei anna kovinkaan paljoa viitteitä onnistumisesta korkeakoulussa. Itse kirjoitin c:n paperit ja silti menestyn kohtalaisesti melko korkealle (indican mielestä parhaassa) arvostetussa koulussa. Minulle ei oikeastaan ole ollut tuostä ylppäritodistuksesta mitään muuta hyötyä kuin se, että se todistaa, että lukio on käyty. Koepistekiintiöstähän sitä kouluun sisälle mentiin. C:n papereilla ei yhteispistekiintiössä tee mitään kun vastassa on niitä ties kuinka monen L:n ylioppilaita.

Edit: toki sitä olisi voinut lukiossa panostaa ja nyt jälkikäteen ajattelemalla ei olisi ollut kovinkaan vaikeaa saada parempia papereita. Jo yhteen tenttiin tulee luettua enemmän kuin varmaan koko lukioaikana yhteensä. Mutta eihän sitä silloin räkänokkana ymmärtänyt stempata. Tai no samapa tuo vietin lukiossa kolme vuotta helposti ja luin sitten pääsykokeisiin 3 kk täysillä. Noh, ruotsia olisi pitänyt lukea enemmän lukiossa.

Aika pitkälti sama kaava ollut meikäläisellä, tosin kirjoitin M:n paperit. Samaa mieltä tuosta yo-todistuksen painoarvosta. Mun mielestä on liikaa odotettu, että lukiolainen tietäisi mitä haluaa tehdä loppuelämänsä ja valita jo lukiossa tämän mukaan "oikeat" aineet ja panostaa niihin täysillä.

Toimii toisinkin päin, nythän koulutetaan hallinnollisiin määräyksiin perustuen ihan tuhottomasti ihmisiä kortistoon, jos koulutuspaikat avattaisiin ilmoittautumisperiaatteellisiksi, markkinat kyllä ohjaisi ihmiset pois medianomilinjoilta, etnomusikologioista ynnämuista. Ei paljoa töitä tulisi, eikä ainakaan enemmällä ku 2 euroa tunti. Sitten taasen karsintaa voitaisiin käydä opintojen aikana, ja ihan yksinkertaisesti tiputtaa lahjattomimmat ja motivaatiovammaisimmat kylmästi pois yliopistolta.

Sanoisin että tää pääsykoemalli on harvinaisen epäreilu, ja painottaa liikaa lukiomenestystä.

e: siis lukiomenestys ei välttämättä korreloi korkeakoulumenestyksen tai edes työelämässä pärjäämisen kanssa.

Mä en tiedä miksi puhut medianomeista ja yliopistosta samassa kappaleessa? Joka tapauksessa, onhan se järkevämpää karsia opiskelija-aines jo ennen opintojen alkua, ettei sitten nämä myöhemmin pudotettavat roiku siellä mukana kuormittamassa sitä todellista opetusta. Millä meinaat että opetusta sitten ylipäätään järjestettäisiin, jos kaikki saisivat opiskella mitä haluavat? Eihän tuosta selvittäisi muulla kuin massaluennoilla Tennispalatsin ykkössalissa.

Indica, kaikkia on vituttanut ja tulee jatkossakin vituttamaan pääsykokeisiin luku. Tämä sun postaus ja vertaaminen Ruotsin malliin vaikuttaa lähinnä kuusvuotiaan itkupotkuraivareilta "mä en haluu lukea". Jos et lue, et pääse opiskelemaan. Simple as that. Jos ei jaksa lukea pääsykokeisiin, niin on aika turhaa olettaa, että tällainen henkilö pystyisi suoriutumaan opinnoistakaan.

 

[Vinho Tinto]

Melko pitkälle olen samaa mieltä paitsi tuon ylppäritodistuksen painoarvon puolesta. Mielestäni ylioppilastodistus ei anna kovinkaan paljoa viitteitä onnistumisesta korkeakoulussa. Itse kirjoitin c:n paperit ja silti menestyn kohtalaisesti melko korkealle (indican mielestä parhaassa) arvostetussa koulussa. Minulle ei oikeastaan ole ollut tuostä ylppäritodistuksesta mitään muuta hyötyä kuin se, että se todistaa, että lukio on käyty. Koepistekiintiöstähän sitä kouluun sisälle mentiin. C:n papereilla ei yhteispistekiintiössä tee mitään kun vastassa on niitä ties kuinka monen L:n ylioppilaita.

Edit: toki sitä olisi voinut lukiossa panostaa ja nyt jälkikäteen ajattelemalla ei olisi ollut kovinkaan vaikeaa saada parempia papereita. Jo yhteen tenttiin tulee luettua enemmän kuin varmaan koko lukioaikana yhteensä. Mutta eihän sitä silloin räkänokkana ymmärtänyt stempata. Tai no samapa tuo vietin lukiossa kolme vuotta helposti ja luin sitten pääsykokeisiin 3 kk täysillä. Noh, ruotsia olisi pitänyt lukea enemmän lukiossa.

Joo kyllä mäkin oon sitä mieltä että ihmisille täytyy jättää mahdollisuus päästä yliopistoihin vaikka se ylppäritodistus ei niin hyvä olisikaan. Opiskeluaikana monet niistä kaikkein fiksuimmista ei ollut lukiossa hirveen hyvin pärjänneet ihan siitä syystä ettei koulu juuri kiinnostanut. Eli säilytetään ns. koepistekiintiöt, mutta sitten siinä "lähtöpistekiintiössä" todistuksesta vois olla nykyistä enemmänkin hyötyä niin ei tuntuis niin pahasti siltä, että kolme vuotta lukiossa meni ihan hukkaan.

 

[Mikakinlie]

Sanoisin että tää pääsykoemalli on harvinaisen epäreilu, ja painottaa liikaa lukiomenestystä.

e: siis lukiomenestys ei välttämättä korreloi korkeakoulumenestyksen tai edes työelämässä pärjäämisen kanssa.

Mut eikös siellä ole myös se koepistekiintiö mistä voi mennä sisälle vaikka ammattikoululainen. Toki se tietenkin auttaa, että on vaikkapa 7 L:ää todistuksessa mutta jos muillakin, jotka pyrkivät yhteispistekiintiöstä on hyvät paperit niin eipä nuo 7 L:ää silloin enää autakkaan, vaan joutuu lukemaan siihen pääsykokeeseen.