Kauppakorkeaan 2008

[ilmo]

e: julkastaaks ne sisääpääsyssä päässeille, millä sijalla on päässy? Koska oisi tosi siistiä olla viiden parhaan joukossa koepisteissä..

Kyllä ne julkistaa tarkat pisteet ja sijan haussa.

 

[Ice-T]

Jep, ja todennäkösesti kyllä kaikille noille. Mut saapahan viitisen vuotta lisäaikaa päättää mitä sitä isona tekisi ja olisi, jos nyt johku kouluu pääsisi.

Kuule, jos tuolla lukemisella et Lappeenrantaan pääse, niin sitten vika on kyllä vain ja ainoastaan sinussa itsessäsi. Nuo lukumäärät alkaa olla kyllä ihan kansallisellakin tasolla ihan kärkiluokkaa.

Tietysti vertailu lukumääristä ei ole sama kaikkien kohdalla johtuen yo-todistuksen eroista, mutta itse pääsin kauppakorkeaan niinkin vähäisellä lukemisella kuin kirjat 3 kertaa läpi, ja matikan kokonaan skipaten. Tosin suht hyvä ylioppilastodistus avitti, mutta silti kokeesta sain tuolloin Lappeenrannan koepistemäärän ylittävän tuloksen, vaikken Lappeenrantaan hakenutkaan tuolloin.

Joten voit olla aika luottavaisin mielin. Tsemppiä kokeeseen! :thumbs:

 

[Turisas]

Iik, Indica tulee Lappeenrantaan!

Melkein voin jo toivottaa tervetulleeks. Skippasin matikan ja luin muut kirjat kerran plus selasin toisen ja rimaa hipoen puolella pisteellä ylitin rajan.

 

[H. E. Pennypacker]

Jep, päiviä lasketaan täälläkin. Kymmenen pitkää päivää vielä jäljellä, mielestäni olisin jo valmis kokeeseen. Rankkaa yrittää pitää asioita muistissa. Väsyttää myös jatkuva stressaaminen. Mutta näin lähellä ei enää heitetä pyyhettä kehään.

Miusta markkinointi on todella selkeä, olen sisäistänyt kirjan ajatusmaailman ja tajunnut, että samoja asioitahan siinä toistetaan vaan hemmetin vaikealla kielellä. Eniten hirvittää edelleen kansis aineistoineen ja matikan tehtävät, vaikka oonkin matikassa ollut vahvoilla tähän asti. Mutta siihen kokeeseen voi tulla todella v-mäisiä matikan kysymyksiä.

Eikös noi asiat pitäisi lukea ymmärtäen eikä ulkoa? Varmaan helpottaisi muistamaan asiat vielä vuodenkin päästä.

 

[Mayflower]

Kyllä mielestäni olen ymmärtänyt ihan kaiken (paitsi matikan viimeistä lukua), mutta ei se ymmärtäminen auta esim. johtamisen kanssa, missä on ihan sikana kaiken maailman listoja. Tai auttaa, mutta ei pelasta, ulkoakin on opeteltava ja asioita toistettava riittävästi. Se myös auttaa ymmärtämistä.

 

[Indica]

Tässä asiassa komppaan Mayfloweria. Nimenomaan täysin totta, mitä sanot.

Johtamisessa on niin paljon eri tieteilijöitä, ja niiden nimiä, helpompia ja vaikeampia, löytyy Rosabeth Moss Kanter, löytyy Australian pojat Dunphy ja Stace, löytyy Schein, löytyy Fayol, Taylor ja Weber ja niin edelleen.. Löyty Riitta Viitala ja Mikko Luoma, löytyy ties ketä. Löytyy aika hankalia listoja jne, löytyy termejä, jota on tottunut näkemään ihan muissa yhteyksissä, kuten artefaktit...

Markkinoinnin kirjan viimesten sivujen taulukko on kamala, samoin se lause " eksploraation ja eksploitaation yhtenä ilmentymänä voidaan nähdä yrityksen kyky laittaa liikkeelle innovaatiovirtauksia (innovation stream), näiden innovaatioden radikaalius ja inkrementaalius vaihtelee kahdella dimensiolla: asiakas ja markkina, ja tuote ja teknologiadimensiolla" tai jotenkin sinne päin, kauheaaki kauheampi virke. En nyt ihan suorilta ihan sanasta sanaa muista ulkoa tuota, mutta idea on toi, enkä jaksa tarkistaa nyt mun kirjasta, miten se ihan tarkkaaottaen kuulu.

Markkinoinnissa nyt on vähän ehkä enemmin sellanen kirjan sisäinen punainen lanka, se markkinointinäkökulman laajuus, se että niin monet aktiviteetit kuuluu strategisen markkinoinnin alle, johtaminen on selkeämmin ehkä kuitenkin hajanaisempi kirja, mutta toisaalta todella mukavalukuinen, verrattuna markkinointiin, joka on vähän vaikeahkoa kieltä.

Kansiksen kirja on turhan epäkronologinen ja pohdiskelevahko, mutta mielenkiintoinen. Laskentatoimi on ihan rautaa oleva opus, mitä lukee tosi mielellään, Eikä se oo onneksi mikään tappovaikeakaan aiheena, vaan ihan mielenkiintoinen, ja miellyttävä. Eikä siinä kirjassa viisi eri tekijää häiritse sinänsä, Rahoituksen osuus saisi olla pidempi tosin.

 

[villevallaton]

Indica hyvä, kirjoitustesi perusteella olet enemmän kuin hyvin oppinut ja sisäistänyt pääsykoematskua ja kenraalikoe on kyllä hyvä indikaattori, etenkin muihin kurssilaisiin vertaamalla. Homma voi ainoastaan kaatua psyykkiseen puoleen, sillä tuntuu siltä että käyt niin ylikierroksilla pääsykokeen suhteen, että mitä tahansa voi itse koetilanteessa tapahtua.
Toivotan onnea kokeeseen, mutta tulevaisuuden opintojenkin kannalta olisi hyvä, että lopettaisit itsesi vähättelemisen sekä ylimääräisen spennaamisen, sillä kiinnostus alaan höystettynä kovaan opiskelumotivaatioon antaa täysin riittävän pohjan yliopistotasolla opiskelemiseen, usko pois.

Ihan yleisesti ottaen haluaisin kysellä otsikkoon kirjoittaneilta, että olisiko mielestänne kirjojen osalta välttämättä vaadittu erityisempää selvennystä muiden kuin matikan kirjan osalta. Oma tuntumani on se, että suurimmalle osalle hakijoista harmaita hiuksia tuottaa nimenomaan matematiikan osio ja muun pystyisi ottamaan haltuun ihan sinnikkäällä lukemisella..?

 

[Mayflower]

Itteni osalta en ainakaan tiedä, olisinko osannut kansiksessa ja laskiksessa kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin ilman valmennuskurssia. Aloitin lukemisenkin kyllä aika myöhään, kun ensin piti selvitä niistä yo-kirjoituksista. Matikan otin haltuun enemmänkin matikan open avustuksella entisestä opinahjostani. Johtaminen ja markkinointi vaatii mielestäni vain sinnikästä lukemista, valmennuskurssilla niihin käytetyt viikot tuntui ajan haaskaukselta. Miksi kuunnella kun joku kertoo, mitä siellä kirjassa on, jos voi itekin sen sieltä lukea.

 

[Indica]

Sanotaa näin, että enemmin sillä ostaa itsellensä paremman omantunnon + vertailumateriaalin joka toimii kohtuullisena indikaattorina siitä missä mennään. Eipähän jää jossiteltavaa. Mitä enemmin rahaa tuhlaa, sitä paremmin lukee, koska ei halua tuhlata sijoitustaan turhaan.

Sanoisinpas, että kansantaloustieteessä Monopolin kannattavuusoptimi mr=mc mutta ei p aukesi selitettynä, kirjasta luettuna se ei ideana 100% avautunut, vaan se jäi ainoastaan tasolle, että se on näin koska sanotaan että se on näin. Siis se on selitetty vähän hankalasti "monopolinkin tapauksessa kannattaa tuottaa määrä missä rajatulo = rajakustannus, mutta monopolin myydäkseen enemmin alenee koko myydystä määrästä saatu hinta, koska markkinoilla on vain yksi yritys" jotenkin noinhan siinä kirjassa seisoo. Mutta se että selitetään toi auki, auttaa vähän. Muuten kyllä oon (valitettavasti) niitä ihmisiä, jotka muistaa lähinnä toistamalla, ja suunnilleen mitä missäkin sanotaan, ja minkänäköstä käyrää piirretään, ja helposti en mieti taustoja tarpeeksi ehkä asialle. Eli toisinsanoen se että asiat selitetään auki auttaa mua koska helposti luen kirjoja kuin raamattua, eli opettelen liikaa ulkoaoppimisperiaatteella.

Sitte se että pääsee tekee harkkapääsykokeet, ja vertaan muihin. Se auttaa kans. Sekä matikka, koska se kirja ei ole minusta mikään häävi. Laskis nyt ehkä oisi auennut kurssilla paremmin jos en oisi jo aikanaa amkis käyny kahta kurssii aiheesta, (=tosin todella heppoista pintatasoa, joka ei tosiaakaa vastaa valmennuskurssillaopetettua tai kirjaa vaativuudeltaan, mutta idea on vähän jo auennu etukätee) ja jos en oisi jo viimevuonna saanu sitä kohtuuhyvin haltuun.

Markkinointi sitte tietenkin on kielellisesti sen verran haastavampi kirja, että siinä ei varmaa haittaakkaan, vaikka toisaalta kyllä se on minusta auennut jo keväällä, varmaa kolmannella lukukerralla jo ihan kohtuullisesti.

Johtaminen on helpompi kirja ku markkinointi, mutta molempiin imo riittää se että ne neljä-viisi kertaa lukee. Oon itse luonnollisesti kyllä vähän muutaman kerran ehkä liikaaki lukenut ne. Johtamisen kirja on 19. kertaa juuri menossa, ja lämsä-hautalan luin kahdesti, markkinointikirjan luen vielä kahdesti, ja pääsen siten 17 kertaan, laskiksessa oon joko 23 tai 24 kertaa lukenut, kansiksen 29 ja matikan kirjan muutaman kerran, oon keskittynyt täsmäopettelemaan lineaarisen optimoinnin, joustot, maksimointitehtävät, odotusarvot, pareto-optimit, ja vielä oisi tavotteena saada varmaksi se täydellisen kilpailun määräämän optimihinnan laskutehtävätyyppi, ja ne kaavalla laskettavat mediaani, ja muut fraktiililuvut, varianssi ja keskihajonta.

Kansiksen aion lukea vielä kerran, johtamisen kaksi, markkinoinnin kaksi, laskiksen kaksi, ja matikan kerran kaikki tehtävätyypit läpi. Pitkää päivää tekee, ku on töitäkii välissä, mut viikonloppuna pitää vetää vielä viimene 16h maratoni, ja sitte maanantai kokonaan aamusta ihan iltaa, ja toivoa parasta.

Mut mul on sellanen usko, että ei oisi ihme jos pääsisin jkl:äänki.

en muute varmaan kehtaa ikinä kellekkää myöntää, jos kouluu pääsen, että kuinka helvetin paljo (=liikaa) mie oon noita lukenu. Heinäkuusta saakka joka päivä muutamaa poikkeusta lukuuottamatta on menny noita kirjoja, ja sitte niitä on menny joulukuusta saakka tänvuotisia tahtia lyhimpänäki päivänä 4 tuntia. Et sillain;)

 

[Patria]

Meikäläinen otti sitten tänään harjoituskokeessa oikein pohjanoteerauksen. 20/40 oli pisteet ja pari kaveria sai ainakin yli 30 pistettä. Oli kyllä hyvä herätys tähän. Motivaatio on ollut kateissa viimeisen viikon, mutta nyt kyllä taas kiinnostaa lukea.

Laskis (n. 70sivua) johtaminen muistiinpanot x 2 ja markkinointi vielä ennen koetta ja sitten nähdään mihin rahkeet riittää. Toivotaan nyt, että pääsisin ykkösvaihtoehtoon, että ei tarvitsisi ruveta muuttamaan muualle Suomeen.

E. Btw mitäs mieltä olette jos BKT:n trendi on 3% ja vuonna 2004 kasvu on 5% ja 2005 4% onko BKT laskenut? Tällainen oli meidän kyssärinä ja kovin väittivät, että ei ole. Muutenhan tuo on ihan selvä, mutta kysymys oli "BKT kääntyi laskuun vuonna 2005"

 

[Indica]

Jaa a. Noh, herätykset tekee poikaa!

Ei siin, ite ku sain harjotuskokeesta 32.5pistettä, ni se vasta saiki sellasen lukuinnon, että uskoo itteesä että onnistuu Voin kyllä hyvin kuvitella että 20 pistettä on sellanen lievä herättäjä jo, mutta oo onnellinen ettei jääny vaikka 10 pisteesee..

Muuten tosta BKT-kysymyksestä mä oon sitä mieltä, että kun trendi on 3% vuosikasvu, ja jos kasvu on 5%/vuosi, ja seuraavana 4% vuosi, niin kasvunopeus on laskenut, edelleen on nousukausi, ja BKT EI ole laskenut. BKT:n kasvu on hidastunut, se EI ole kääntynyt kuitenkaan laskuun. Sillä jos BKT kääntyy laskuun, tarkoittaa se minun mielestä sitä, että BKT ei kasva, vaan kutistuu, eli kasvu on miinusmerkkistä ( toisaalta silloin puhutaan taantumasta. Muutenkin ärsyttää se ettei voida käyttää näitä yleisiä nimityksiä, mistä seuraavassa. Hämää vähän, mutta imo ainakin kun tilanne on se että ollaan pitkänajan trendin yläpuolella, ei missään nimessä voida puhua laskusta. Sana kääntyy on musta tossa tärkeä, eli se viittaa muutokseen, ja bkt:n lasku on minusta kyllä tosiaan eri asia kuin itse laskukausi. JA kääntyy laskuun minusta tarkoittaa sitä että bkt:n kasvunopeus vajoaa nollan alapuolelle. Laskukausi ja BKT:n lasku kun minusta tosiaan on eri asia, voin olla hyvin väärässäkin.

Eli siis tiivistettynä perustuu tähän: oletetaa trendiksi toi esimerkin 3%

BKT kasvaa jos kasvu >0%, Kuitenkin laskukausi on kyseessä, jos bkt:n kasvu jää alle kolmeen prosenttiin, 3% kasvun tasolla ollaan silloin tilanteessa Y= Yn, eli luonnollisella tasolla, ja sitten >3% kasvussa ollaan nousukaudella. Taantumassa ollaan, jos BKT laskee, eli on <0%, ja lamasta voidaan puhua, jos taantuma on poikkeuksellisen syvä, ja tai pitkä, kirja ei tosin anna selkeää rajaa tähän, mutta ohjeellisena voidaan sanoa, että suomen kansantalouden 11% supistuminen vuodesta 1990 vuoteen 1993 oli lama. Kuten olikin.

Fedit: en muute oo ihan saletti, että supistuiko laman aikana kansantalous suomessa 11 vai 13%

 

[Kosmonautti]

E. Btw mitäs mieltä olette jos BKT:n trendi on 3% ja vuonna 2004 kasvu on 5% ja 2005 4% onko BKT laskenut? Tällainen oli meidän kyssärinä ja kovin väittivät, että ei ole. Muutenhan tuo on ihan selvä, mutta kysymys oli "BKT kääntyi laskuun vuonna 2005"

Kansantalouden kursseistani on jo keskimäärin 10 vuotta aikaa, mutta jos v. 2005 BKT on kasvanut 4% niin eihän se ole kääntynyt laskuun - se on vain kasvanut hitaammin kuin vuotta aikaisemmin (v. 2004: 5 %), mutta kasvanut kuitenkin.

Edit: Indica selitti asian pidemmin ja nopeammin.

 

[Patria]

Joo noinhan tuo menee. Vitsit on kyllä pääkoppa jumissa nyt. Pitää maanantaina lopettaa jo hyvissä ajoin, käydä vähän lenkillä ja edes _yrittää_ nukkua jotenkin. Pitää vaan toivoa, että kokeen kysymykset olisivat enemmän soveltavia, kuin ihan puhdasta sanoilla/termeillä kikkailua.

 

[Ice-T]

Joo noinhan tuo menee. Vitsit on kyllä pääkoppa jumissa nyt. Pitää maanantaina lopettaa jo hyvissä ajoin, käydä vähän lenkillä ja edes _yrittää_ nukkua jotenkin. Pitää vaan toivoa, että kokeen kysymykset olisivat enemmän soveltavia, kuin ihan puhdasta sanoilla/termeillä kikkailua.

Mihin kouluun olet Patria hakemassa? Jos jonnekin muualle kuin HSE/Tampereelle/Turkuun, niin ole kuule ihan luottavaisin mielin; 20p huonoimmillaan harjoituskokeesta ei voi olla huonosti. Tosin riippuu tietenkin kokeen tasosta.

 

[Patria]

No Turkuun meikäläinen hakee ja 2. ja 3. ovat Pori ja Vaasa.

Siis onhan noi harkkakokeet menneet hyvin. Kolmesta tuli parhaat ja tässä vikassa olin 30. joukosta kolmas. Mutta jotenkin vaan pelkää, että menee kokeessa sekaisin. Sinäänsä en kauheasti stressaa opiskelupaikasta, koska VTM-tutkinnon haku meni ihan hyvin.

Tosiaan kuusi päivää aikaa on vielä. Tänään laskiksen kirja saatiin loppuun ja lopun aikaa sitten vain muistiinpanoja. 600h tulee luettua yhteensä ja kaikkeni olen kyllä tehnyt sen eteen. =)

E: Kyllä meidän harkkakokeet ovat olleet ihan hyvää tasoa. Markkinoinnissa on käytetty lopun sanastoa tehtävissä ja kansiksen aineistot ovat olleet aika monimutkaisia BOFin sivuilta otettuihin käyriin perustuvia makrokysymyksiä. Kokeiden ka. kurssilaisilla ovat olleet 10, 14, 3 ja 12. Tosin aika monta siellä on sellaisia, jotka eivät ole tosissaan koko jutussa mukana.

Mahtavia oivalluksia viime päiviltä; Taseen päiväys on tilinpäätöshetki, eikä tilikausi. Liikevaihto ei kuulu rahoituslaskelmaan, investoinnin hankintameno tulee diskontata nykyhetkeen, mikäli toteutusvuosi ei ole 0.

E2. Oikeasti suurimmat ongelmat on tyyliin kysymyksissä "Tärkein markkinoinnin vaikuttavuuden mittari on suhteellinen vientiaktiivisuus?" Ei meikälle tuon lauseen/idean kanssa tule ongelmia, mutta sitten rupeen miettimään lukeeko kirjassa "vaikuttavuuden" vai "markkinoinnin vaikuttavuuden". Pitää pyrkiä siihen, että kokeessa ei takertuisi liikaa yksittäisiin sanoihin vaan hakisi sen ajatuksen siitä lauseesta.

Jollekin saattaa kuulostaa ihan älyttömältä, että tollanen tulee mieleen, mutta siinä vaiheessa kun tietää, että kokeessa on kompakysymyksiä ja eroja tehdään yksityiskohdilla niin se on hirvee tunne kun tuo tunne valtaa mielen. :D

 

[Indica]

Ei huonosti siis ollenkaan, mikäli harkkapääsykokeet mitään ennustaa. En mä usko itse niihin, että niillä mitään kovin suurta kausaalisuhdetta tulee välttämättä olemaan itse kokeen pistemäärän ja menestyksen kokeessa kanssa. Mutta toivotaa nyt että oisi.

stressaa joo ihan älyttömästi, ja toisaalta on tullu mieleeni se, että ehkä tosiaakaa ei oo mitää järkee enää tässä iässä mennä opiskelemaan, lykkääntyy niin valtavan myöhään se valmistuminen, nyt kun oon työelämässäkin tällä hetkellä mukana, ja tuntuu että nuoremmat kuitenkin ajaa kokonaan ohi.
Enpä tiiä, kokeeseen tsemppaan ihan täysiä, katson paljon tulee, ja toivottavasti se sama jatkuu. Se että voitin harkkapääsykokeen, ja se että oisinko neljä kertaa ollu ykkönen ja kahdesti vielä kolmen parhaan joukossa, toivottavasti se kantaa nyt loppuu saakka. Enteellisesti joka kerta on oikeitakin vastauksia ollu yli 30, pisteetkin pyöriny siinä nurkilla, ja sitten varmistellen tehdyssä harkkapääsykokeessa rajoitin vastaamismäärää vastaten vain varmoihin, ja 32.5 pointsia tuli. Liekko sitte kantaa vielä sen tosikoitoksen yli, ja lappeenrannan ovien avautuvan mulle.. Toivotaa näin.

Mutta sitte siitä, että kannattaako ylipääsä opinnäytetyötä ja erikoistumisharjoittelua vaille valmiina tradenomina mennä enää ikinä opiskelemaan mitään,koska kuitenkin töissä ehtisi repiä 100 000 - 150 000 euroa kaulaa niihin ktm-opiskeluihin verrattuna, että aika kauan saa kauppatieteilijänä töissä olla, että sen satatonttua tai yli ottaa kiinni koskaan. Ehkä ei otakaan, koska ei se palkkaero niin iso ole, että tota saa ihan äkkiä tienattua kiinni,muistetaan tää progressiivinen verotus.

Plus se, että tosissaa joutuu ajaa kauheeta paskalinttaa, joutuu pukeutuu rumii vaatteisii ja asuun solussa 5 vuotta ja syömään jauhelihaa ja makaronia, eikä ees opintotukee oo tulossa juurikaa enää.

Kaikki muut oman ikäset asuu joko avoliitossa jossain rivarissa, tai muuten hienosti, ja ajaa hienoo autoa, suurin osa kavereista vielä moottoripyörääkin, käy duunissa esim securitaksella, ja matkailee joka vuosi ulkomailla. Itte ei pysty tosiaakaa kyllä mihkää noista, ja menee vittu kolmekymppiseks ku saa minkäälaista autoa ostettua, moottoripyörään ei tuu oleen varaa välttämättä ikinä, ulkomaille ei oo rahaa mennä ku venäjälle tai tallinnaan, ja kaikki sen takia että tuli tuhlattua 3 vuotta ihan väärässä koulussa, ja intti päälle. Jos oisin heti hakenu abivuonna, ja jos oisin sillon jo menny valmennuskurssille, voisi kohta alkaa jo kattelee kunnon duunia, Kesäskylineä pihalle, moottoripyörää ja hawaijinmatkaa. Tai jos oisin amiksee menny, voisin joka vuosi käydä vittu vaikka australiassa, mul oisi moottoripyörä, kesäauto ja käyttislintta. Kolmekymppisenä varmaa kaikki (=siis maksettu asunto, 40 000 auto, moottoripyörä ja vene).

Ehkä se kannattaa kuitenkin, pääsee varmemmin tekemään työkseen mitä huvittaa..

 

[Thjonder]

Ei huonosti siis ollenkaan, mikäli harkkapääsykokeet mitään ennustaa. En mä usko itse niihin, että niillä mitään kovin suurta kausaalisuhdetta tulee välttämättä olemaan itse kokeen pistemäärän ja menestyksen kokeessa kanssa. Mutta toivotaa nyt että oisi.

stressaa joo ihan älyttömästi, ja toisaalta on tullu mieleeni se, että ehkä tosiaakaa ei oo mitää järkee enää tässä iässä mennä opiskelemaan, lykkääntyy niin valtavan myöhään se valmistuminen, nyt kun oon työelämässäkin tällä hetkellä mukana, ja tuntuu että nuoremmat kuitenkin ajaa kokonaan ohi.
Enpä tiiä, kokeeseen tsemppaan ihan täysiä, katson paljon tulee, ja toivottavasti se sama jatkuu. Se että voitin harkkapääsykokeen, ja se että oisinko neljä kertaa ollu ykkönen ja kahdesti vielä kolmen parhaan joukossa, toivottavasti se kantaa nyt loppuu saakka. Enteellisesti joka kerta on oikeitakin vastauksia ollu yli 30, pisteetkin pyöriny siinä nurkilla, ja sitten varmistellen tehdyssä harkkapääsykokeessa rajoitin vastaamismäärää vastaten vain varmoihin, ja 32.5 pointsia tuli. Liekko sitte kantaa vielä sen tosikoitoksen yli, ja lappeenrannan ovien avautuvan mulle.. Toivotaa näin.

Mutta sitte siitä, että kannattaako ylipääsä opinnäytetyötä ja erikoistumisharjoittelua vaille valmiina tradenomina mennä enää ikinä opiskelemaan mitään,koska kuitenkin töissä ehtisi repiä 100 000 - 150 000 euroa kaulaa niihin ktm-opiskeluihin verrattuna, että aika kauan saa kauppatieteilijänä töissä olla, että sen satatonttua tai yli ottaa kiinni koskaan. Ehkä ei otakaan, koska ei se palkkaero niin iso ole, että tota saa ihan äkkiä tienattua kiinni,muistetaan tää progressiivinen verotus.

Plus se, että tosissaa joutuu ajaa kauheeta paskalinttaa, joutuu pukeutuu rumii vaatteisii ja asuun solussa 5 vuotta ja syömään jauhelihaa ja makaronia, eikä ees opintotukee oo tulossa juurikaa enää.

Kaikki muut oman ikäset asuu joko avoliitossa jossain rivarissa, tai muuten hienosti, ja ajaa hienoo autoa, suurin osa kavereista vielä moottoripyörääkin, käy duunissa esim securitaksella, ja matkailee joka vuosi ulkomailla. Itte ei pysty tosiaakaa kyllä mihkää noista, ja menee vittu kolmekymppiseks ku saa minkäälaista autoa ostettua, moottoripyörään ei tuu oleen varaa välttämättä ikinä, ulkomaille ei oo rahaa mennä ku venäjälle tai tallinnaan, ja kaikki sen takia että tuli tuhlattua 3 vuotta ihan väärässä koulussa, ja intti päälle. Jos oisin heti hakenu abivuonna, ja jos oisin sillon jo menny valmennuskurssille, voisi kohta alkaa jo kattelee kunnon duunia, Kesäskylineä pihalle, moottoripyörää ja hawaijinmatkaa. Tai jos oisin amiksee menny, voisin joka vuosi käydä vittu vaikka australiassa, mul oisi moottoripyörä, kesäauto ja käyttislintta. Kolmekymppisenä varmaa kaikki (=siis maksettu asunto, 40 000 auto, moottoripyörä ja vene).

Ehkä se kannattaa kuitenkin, pääsee varmemmin tekemään työkseen mitä huvittaa..

Minkä firman harjotuskoe, jos saan udella?
EDIT:kato toi henk.koht sivu. En viittiny uusia viestejä kirjotella.

 

[Indica]

Sikäli sul on emaili, ni voin kertoa

e: niin, jotenkin on kyllä toisaalta sellanen olo, että oon tekemässä isoa virhettä. Sen sitte näkee vasta vuosien(kymmenten) päästä että kannattiko, ja sittekää ei voi verrata, koska ei voi tietää mitä musta oisi tullut tradenomina. Ties vaikka helvetin menestyny yrittäjä tai ison kaupan johtaja tai mitä vaa hienoa.

 

[Jack11]

Indica,

Jos saat työelämästä kohtuullisen paikan tradenomina, niin miksi ihmeessä sinulla on hinku kauppakorkeaan nyt heti?

Entä jos kokeilisit esim. vuoden ajan hakea töitä tradenomin tutkinnolla, ja jos ei palkka/tehtävätaso kelpaa, jatkat opintoja?

Tai vaikka paikka nyt irtoaisi, teet töitä niin paljon kuin mahdollista ja käyt KTM-tutkintoa siinä sivussa? Tradenominahan btw. pääsisit suoraan maisteriohjelmaan useammassakin eri kauppatieteitä opettavassa koulussa...

 

[nelli]

Indy, sä saat tod näk tradenomin opinnoista sen verran hyvitystä, että ahkerana poikana teet KTM:n kolmessa vuodessa (ainakin valmiista tukinnosta hyvitetään, luulisi että keskeneräisestäkin jotain sais). Ja vaikka et saiskaan, on silti mahdollista valmistua kolmessa vuodessa, mutta se vaatii jo aikalailla panostusta. Sen perusteella mitä oot tässä tredissä kertonut urahaaveistasi, niin suosittelen kyllä KTM-tutkintoa, se antaa kyllä paljon paremmat etenemismahdollisuudet siihen. Jos oikeasti pärjäät rahoitusalalla, voit muutamien vuosien jälkeen saada sen satatonttua vuodessa, ja makselet opintolainat äkkiä pois.

Kaikille muillekin tsempit loppurutistukseen. Pääsykokeessa on se isoin työ, sen jälkeinen opiskelu on huomattavasti helpompaa (pakollinen vastuuvapauslauseke:ei koske mahdollista tilintarkastajan tutkintoa)!