Ohan siinä vähän sitä tuuriaki sitte aina joukossa. Jos sattuu kokeessa sitten just oleen niitä kysymyksii, mitkä on itelle vahvimpia ja sillee. Lähen siit, et laskentatoimi sujuu, muihin en sitte luotakkaa nii yhtään. Jos nyt sen 15 oikein onnistuisi saamaan. Kun en hae HSE:lle ni tulee vähän armahdusta siitä. Matikka ei oo puoliksikaan niin paha, kuin ensisilmäykseltä voisi olettaa, Laskiksesta toki saa aika vaikeankin tehtyä, silti suosikki. Kansiksesta ei tiiä sitte yhtää mitää mitä se voisi edes olla, eli siihen vahva kysymysmerkki, en usko vastaavani ainoaankaan, ellei voi olla todella varma. Markkinoinnista voi edelleen kanssa kysymykset olla aivan vallattoman vaikeita, johtamisessa on kauheasti eri tiedemiesten ja -naisten nimiä muistettavaksi.
Kyllähän siinäki johtamisessa tietenkii korostuu Nonaka&Takeuchi, Rosabeth Moss Kanter, Fayol, Taylor ja Porter, mutta jo ihan sillä logiikalla, jos itse laatisin kysymykset, lähtisin kysymään jotain muuta, kun noita perushelppoja tiedehemmoja.
Markkinoinnista tosiaa saa sitte jo niin vittumaisen, ettei sen varaa voi laskea mitään, palataan siispä siihen, että laskiksen soisi menevän hyvin (=koska se noudattaa kuitenkin lähtökohtaisesti selkeää logiikkkaa), ja matikasta löytyä loput pointsit (edelleen looginen, tosin edellisvuotisen LP-ongelmatehtävästä Hentunen kirjottaa aika hyvän kommentin), hajapisteitä sitten jos saisi muualta.
Toisaalta, mitä helpompi koe, sitä enemmin pisteitä tarvitaan, ja kääntäen.
Kuitenkin valitaan ainoastaan tietty määrä hakijoista, ihan sama mihin rajat asettuu, siihen tasoon on päästävä. Eikä se työn määrä vaan laatu, ainoastaan tuloksia katotaan lopuksi. Melkosen stressin oon kehittäny kyllä jo, pelottaa aivan helvetisti suoraasanoen. Mutta tosiaakaa en oo koskaa luovuttamassa yliopistoon pääsyä.
Mut nyt lukemaan, että voisin ees päästä.-->