Kauppakorkeaan 2008

No on, suoraasanottuna tosikin hyvä, ainoa vaa, että töitä on aikas vitusti tätä nykyä, pitääki pyytää itseasiassa että nyt ku nään sitä pomoa, että sitte laittaa vähemmälle, että ehtiiki lukemaa jotain.

Senlisäksi, nii jyväskylän kirjat voisi hommata ja lukasta ehkä sen pari kertaa, että sinne oisi mitää mahollista päästä, lappeenrannan hain ykkösenä kuitenkin, en usko tarpeeksi omaan mahkuun HSE:lle
En oo kyllästyny ollenkaan, kyl mulla motivaatiota riittää. En vaa oo kovin aktiivisesti tät threadii enää lukenu aikoihin, mut kyllä sitte tuun sanoo ainakii et miten kävi kokeis, ku ne on ohi.! En oo kovin itsevarma enää tän suhteen,mut toivon toki parasta, ja teen kaikkeni että pääsisin. Ees joensuuhun.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Pari kysymystä laskiksesta

Noniin tulipa tällainen mieleen, että onko oman pääoman tuottoASTE (ROE) sama asia kuin oman pääoman tuotto%

Meinaan ton perusteella ROE:n voisi laskea kun tiedetään ROA, Vieraanpääoman kustannus ja omavaraisuusaste. Katsokaas vaikka se vieraanpääoman vipuvaikutus.

Oman pääoman tuotto% = Kokopääoman tuotto% + [ Kokopääoman tuotto% - Vieraan pääoman kust %] * (vieraspääoma/oma pääoma)
 
Raejuusto sanoi:
Harmi että siihen matikkaan suhtauduaan noin, koska se voi olla parasta mitä kauppiksen käyneet ovat ikinä lukeneet.
Click to expand...

Jep, nyt jälkikäteen kun asiaa katsoo niin olis kyllä voinut kauppiksen matikkaan suhtautua paljon vakavammin varsinkin alkuaikoina. Sillon oli vaan paljon siistimpää mennä jurrissa tentiin suoraan jostain riennosta matikantenttiin ja ilmottaa kovaan ääneen että vittu kun ei kiinnosta ja on muutenkin paska matikassa. Myöhemmin kyllä kostautui esim. matriisialgebran osaamisen puutteena...
 
Patria sanoi:
Noniin tulipa tällainen mieleen, että onko oman pääoman tuottoASTE (ROE) sama asia kuin oman pääoman tuotto%

Meinaan ton perusteella ROE:n voisi laskea kun tiedetään ROA, Vieraanpääoman kustannus ja omavaraisuusaste. Katsokaas vaikka se vieraanpääoman vipuvaikutus.

Oman pääoman tuotto% = Kokopääoman tuotto% + [ Kokopääoman tuotto% - Vieraan pääoman kust %] * (vieraspääoma/oma pääoma)
Click to expand...

Tuo esittämäsi kaavahan tarkoittaa siis suomeksi sanottuna sitä, että pääomarakenteella (vieras PO/oma PO) ei ole merkitystä yrityksen arvoon, tässä tapauksessa siis kokopääoman tuottovaatimukseen, eli WACC:iin. Teoria on siis sama kuin Modiglianin ja Millerin 50-luvulla kehittelemällä viitekehys yritysten "optimaaliselle" pääomarakenteelle.
Siis tässä tapauksessa "Oman pääoman tuotto%" tarkoittaa sijoittajien tuottovaatimusta yrityksen omalle pääomalle, toisin sanoen oman pääoman kustannusta. Tuo ROE viittaa siihen laskennalliseen kirjanpitoarvoon, eli nettotulos/omapääoma.
 
Kävin äsken täyttämäs ja jättämäs laput HSElle.

Jäi jotenki sellanen fiilis ku jätin laput sille vaksille, että meneeköhän noi tosta pöydältä enää minnekään.. Pakko viel huomen soittaa jonneki ja varmistaa että täytin kaikki kohdat oikein ja ettei hakulappu jääny siihe pöydälle lojuu, olis mukavaa huomata kesäkuussa ettei pääse edes tekee koetta :curs:
 
Bracer sanoi:
Kävin äsken täyttämäs ja jättämäs laput HSElle.

Jäi jotenki sellanen fiilis ku jätin laput sille vaksille, että meneeköhän noi tosta pöydältä enää minnekään.. Pakko viel huomen soittaa jonneki ja varmistaa että täytin kaikki kohdat oikein ja ettei hakulappu jääny siihe pöydälle lojuu, olis mukavaa huomata kesäkuussa ettei pääse edes tekee koetta :curs:
Click to expand...

Kyllä mulla ainakin meni viime vuonna, vaikka samanlainen fiilis jäi siitä vaksista :P Olin jättänyt kutsumanimen alleviivaamatta, joten tuli soitto sieltä vielä :) Tänä vuonna käytin postia...
 
Pitäis kans itekki huomen varmaan soittaa ja kysyy et onks paperit peril, jäi kans just samanlainen fiilis kun palautin paperit TSE:n neuvontaan.

Edellinen kysymys ei saanut kunnon vastausta, mutta kokeillaan silti uutta :)
Osaakos joku selittää yksinkertaisesti miten kansikses toi kasvuvauhti saadaan laskettuu? En vaan saa millään noist luvuist mitä siin on annettu tota vastausta :(
 
qupra, mie laskin tänää ton huviksee ton keskikasvuvauhdin prosentteina ja sain iha oikein sen

Eli sehän on ihan samalla periaattella periaatteessa ku korkolaskut ja diskonttauksetkin

Bkt tunnetaan alku ja loppuarvot, sekä periodin pituus eli

(BKT loppu/ BKT alku)^1/t-1
e: numeraalisesti (28000/2200)^1/105-1
Ihan ku laiton laskimee kirjanesimerkkiluvut, ulkomuistista jotaa 28000 ja 2200e, ni saa kyl oikein, vastaus pitää viel kertoo sadal et saa prosentit.

Noin siis keskikasvu.
Seittemänkympin sääntö vielä on iha hyvä muistaa nyrkkisääntönä, eli kaksinkertaistumiseen kuluva aika, oli se sitte sijoitettu pääoma tai BKT:n kasvua, on 70/kasvuvauhti prosentteina = kaksinkertaistumisaika vuosina. (vuosittainen kasvuprosentti käytössä siis siinä)

Ihan hyvä että tulee kysymyksiä yhteisesti pohdittaviksi tänne, sillä me voidaan toinen toisille näitä selventäen samalla oppia itse kukin;)
 
^ Ja taas tyhmä ilmoittautuu. Siis miten meikä oikein naputtelee siihen nelilaskimeen ton potenssiin 1/t?

E: Funktiolaskimella homma kyllä toimii.

Ps. Tänään tuli taas sellaisia ahaa elämyksiä tossa laskiksessa. Sääli, että se kirjanpito osuus on selitetty niin heikosti verrattuna viime vuoteen. Itelläkin on ongelmia vaikka taloushallintoa oon pari vuotta joskus koulussa lukenut.
 
Kiinteästä valuuttakurssista

Noniin arvon palstaveljet vielä yksi kyssäri. Eli valuutan arvon määräytyminen. Kelluvassahan KP voi vaikuttaa ulkoiseen arvoon joko nostamalla tai laskemalla ohjauskorkoa. Nostettaessa valuutta revalvoituu ja laskettaessa valuutta devalvoituu.

Tuota kiinteää en vaan millään meinaa hiffata. Miten siis rahan arvo määräytyy kun se on sidottu kiinteästi johonkin muuhun (kultaan)? Mikä johtaa sen vahvistumiseen ja heikkenemiseen?
 
Patria sanoi:
Tuota kiinteää en vaan millään meinaa hiffata. Miten siis rahan arvo määräytyy kun se on sidottu kiinteästi johonkin muuhun (kultaan)? Mikä johtaa sen vahvistumiseen ja heikkenemiseen?
Click to expand...
Pankkien liikkeelle laskema setelien määrä vastaa pankkien holveissa olevaa arvometallien määrää. Pankki saattaa painaa esim. miljoona puntaa seteleinä vain, jos sillä on miljoona paunaa hopeaa holvissaan. Setelit ovat kuitteja arvometalleista; setelejä vastaan pankista saa lunastaa setelissä mainitun määrän tiettyä metallia. Kiinteän valuutan tapauksessa keskuspankki on kiinnittänyt valuutan arvon toiseen valuuttaan tai useammasta valuutasta muodostettuun valuuttakoriin. Tällöin keskuspankki sitoutuu vaihtamaan valuuttaa valitulla kiinteällä kurssilla. Kiinteän valuutan ongelmana on, että se ei kerro rahan oikeaa arvoa, joka riippuu inflaatiosta ja korkotasosta.
 
Kiitosta vaan Indicalle vastauksesta, joo tajusin ton noin, mut oli vaan vaikeuksii iskee toi laskimeen :D mutta nyt sit tajusin miten saa sinne. Eipä tommost kyl onneks taida kokeeseen tulla kun laskin on siel mitä on.
 
Kiinteistä kursseista on sitte iha hyvä muistaa virossa oleva Currency Board eli valuuttakatejärjestelmä, josta on musta kysytty menneisyydessäkin. Eli siinähän valuuttakurssi määräytyy suoraan keskuspankin valuuttavarantojen muutosten mukaan.

Ja itseasiassa monesti valuutta kiinnitetään vaihteluväliseen valuuttaputkeen suhteessa toiseen valuuttaan, usein U.S.A:n dollariin.

Mut viron currency boardista on kysytty ennen. Tosin muistakaas että tästä tulee se aineisto-osuus, ja se on yksi niitä vitutuksenaiheitani, mitkä etukätee eniten pelottaa ja vituttaa.

e: ja historiallisesti kaksi tärkeetä juttua on ollu koskien kiinteitä kursseja, Kultakanta ja Bretton Woodsin sopimus. Google auttaa lisää niistä, mut ne auttaa ymmärtään idean tästä.

Ja sitte tosiaa kiinteet kurssit, itsenäinen rahapolitiikka ja pääomien kv-liikkumisen vapaus on hyviä tavoitteita, mut ainoastaa 2/3 pystyy olee yhtä aikaa. Se on tosi tärkee muistaa kans. nimim. haen myös kansantaloustieteisii ite jkl:llää, kyl sitte normi jkl-kauppikseeki.

Fedit: toi bretton woodsin sopimus pudotti mut muute tampereen yliopiston kansainvälisestä politiikasta kevääl 2004, ku hain, ku en muistanu yhtää mitä se tarkotti ja mitä se oli, ja siihi jäi vastaamatta, ja just jäi senverta vaille, ku siit ois tullu jos se ois ollu täysil pisteil..;) onneks sinäsä, ku eipä vois mikää politiikantutkimus niiku vähempää kiinnostaa;)
 
Onkos täällä muuten muita "takaoven porsasluukun" käyttäjiä, eli SAT-valinnalla Helsinkiin ja/tai Mikkeliin hakevia? Itse kävin tekemässä testin tammikuussa ja sain Critical Reading-osiosta 650 ja matikasta 720.
Writing-osiosta tuli 630, mutta sillähän ei ole väliä, kunhan saa yli 500.

Tuon yhteispistemäärän 1370 kuvittelisi riittävän, ainakin viime vuoden rajojen perusteella, mutta mistäs sitä ikinä tietää. Kävin tosin uusimassa testin vielä viime lauantaina, koska eihän siitä haittaakaan ole. Uusinta tuntui menevän ihan hyvin, tosin sanasto-osioissa tuli reilusti turpaan, sillä en ole koskaan asunut Englannissa tai käynyt englanninkielistä koulua :P

Täytyy olla onnellinen, ettei ole tarvinnut kahlata noita pääsykoekirjoja läpi. Luin ne kerran ennen tammikuuta, ja vaikka teksti oli melko ymmärrettävää, muistettavia pikku detaljeja oli melkein ääretön määrä. Noh, jos nyt pääsen sisään, niin tulevathan nuo asiat jossain vaiheessa kursseilla vastaan, mutta ehkä hieman helpompina.

Tässä vielä hiukan (ikivanhaa) keskustelua valinnasta
 
Terve vaan kaikille!

Täälläkin lueskellaan kauppiksen pääsykokeisiin. Hakupaikkana Joensuu ja Helsinki.

Hurjia määriä tuntuu porukka lukevan mitä nyt satuin näkemään, esim. 6h 5krt/vk 3,5kuukauden ajan. :wtf: Ei kai nyt mihinkään Joensuuhun tuollaisia määriä todellakaan tarvita? Viime vuonna taisi sinne tarvita sen 11 pojoo (koevalinta).

Loppuvuodesta lukasin tuon markkinointikirjan ja tein viime vuoden pääsykokeen, josta sen yli 10pistettä sain (otin huomioon että vääristä vastauksista rokotetaan). Yritystalous ja Talousmatikan kurssi on pohjalla AMK:sta vastikaan opiskeltuna.

Haen siis pelkän pääsykokeen perusteella amis pohjalta.

Nyt tässä parin kuukauden ajan lueskellut varmaan sen about 5h/vk ja kyllä aika vakaa usko on että ainaki tuonne Joensuuhun pääsee. Kunhan ei ala siinä kokeessa veikkailemaan.
 
Minkä tasosta toi matematiikka on tossa SAT-kokeessa? Englanti todennäköisesti menis aika helpolle mutta matikasta en tiedä. En ole synnynnäinen nero mutta melkeen kaiken olen oppinut mitä on tarvinnut oppia tähän mennessä :D



KesyDomino sanoi:
Onkos täällä muuten muita "takaoven porsasluukun" käyttäjiä, eli SAT-valinnalla Helsinkiin ja/tai Mikkeliin hakevia? Itse kävin tekemässä testin tammikuussa ja sain Critical Reading-osiosta 650 ja matikasta 720.
Writing-osiosta tuli 630, mutta sillähän ei ole väliä, kunhan saa yli 500.

Tuon yhteispistemäärän 1370 kuvittelisi riittävän, ainakin viime vuoden rajojen perusteella, mutta mistäs sitä ikinä tietää. Kävin tosin uusimassa testin vielä viime lauantaina, koska eihän siitä haittaakaan ole. Uusinta tuntui menevän ihan hyvin, tosin sanasto-osioissa tuli reilusti turpaan, sillä en ole koskaan asunut Englannissa tai käynyt englanninkielistä koulua :P

Täytyy olla onnellinen, ettei ole tarvinnut kahlata noita pääsykoekirjoja läpi. Luin ne kerran ennen tammikuuta, ja vaikka teksti oli melko ymmärrettävää, muistettavia pikku detaljeja oli melkein ääretön määrä. Noh, jos nyt pääsen sisään, niin tulevathan nuo asiat jossain vaiheessa kursseilla vastaan, mutta ehkä hieman helpompina.

Tässä vielä hiukan (ikivanhaa) keskustelua valinnasta
Click to expand...
 
Itse kävin tekemässä SAT-kokeen viime syksynä. Matikka osiossa oli ihan simppelejä laskuja, joihin nyt ei edes laskinta periaattessa tarvita, mutta enemmänkinhän tuossa aikaa vastaa kilpaillaan joten laskin on siinä mielessä tarpeellinen. Mullahan se laskin sattu hajoomaan kesken kokeen.

Ei kannatta tuossa SAT- kokeessa kyllä aliarvoida tuota englantia. Itsekin luulin että ihan hyvä englannissa olen, mutta karu todellisuus kyllä paljastu noissa kokeissa. Taisi jäädä SAT-kokeen yhteispisteet johonkin 800:n eli kauas HSE:n sisälle pääsystä.

Kyllähän se tuohonkin voi harjoitella etukäteen ja kannattaakin jos nyt tosissaan aikoo tuota kautta sisälle. Itse kyllä koen että paljon hyödyllisempi mennä noitten normaalien pääsykokeiden kautta ja harjoitella "oikeaa" alaan liittyvää asiaa. Saat tuntumaa siihen että minkälaista kauppatieteet oikeasti on ja onhan siitä paljon hyötyä sitten opiskeluaikana.

Tuolla on jotain esimerkkikymyksiä noista kokeista -> http://www.collegeboard.com/student/testing/sat/prep_one/prep_one.html

Ja tuolta siis Critical Reading ja Mathematics osiot.
 
Tj 27

Vähän alkaa jo jännittää :) Johtamisen kirja tuntuu menevän jo kun vettä vaan, laskiksessa pitäis jaksaa noita kaavoja vielä ulkoa opetella, kansiskin menee myös aika hyvin. Tosin pitää noita suhdanne- ja inflaatioteorioita vähän vielä katsoa. Markkinointi ei taas tunnu oikein sujuvan tai koko ajan tunne, että siitä saa vaan liian helposti mahdottomia kysymyksiä tehtyä eikä kirjan aihekaan/kirja enää jaksa yhtään kiinnostavan. Matikasta sitten luopusin melkein kokonaan tilastotieteen ja todennäköisyydet kyllä opettelin.
 
Matikka on taas miulle se suosikki, helppoja pisteitä tarjolla. Onneksi tein lukiossa pitkän matikan hommat kunnolla. Kansis kusee :curs: Osaan mielestäni asiat, mutta en osaa soveltaa. Taitaa jäädä kansikset tekemättä kokeessa, ku ei tarvii saada mitään 26 pistettä kuitenkaan. Johtaminen on ku vettä vaan, laskis myös helppo, markkinoinnistakin tarjolla helppoja pisteitä.
 
Sen verran voin kyllä sanoa, että mikäli viime aikainen trendi pitää paikkaansa niin kokeessa ei kyllä ole "helppoja" pisteitä saatavilla. Kysymyksethän voi olla juuri sellaisia "Kuka on kehittänyt erilaisia tapoja muutosjohtamiseen?"

Harvoin siellä kysellään mitään "Mikä ei kuulu McCarthyn neljään P:hen --> Price, Place, Product, Marketing?"
 
Back
Ylös Bottom