Kauppakorkeaan 2008

3xL, 3xE., KA 8,9. Aloituspisteistä on hyötyä, mutta pääsykoelukemisesta enemmän. Kirjoitusvuonna (2001) ei ehtinyt lukea nimeksikään, 2002 aloitin tammikuussa ja pääsin sisään.

Kauppaopinnoista osa meni rimaa hipoen, osa uskomattomana voittokulkuna. Kukaan ei "neroudu" kauppakorkeassa, mutta tuskin kukaan romahtaakaan. Yliopistotason opintoja saattaa moni ihannoida vielä turhin perustein.

En osaa luultavasti tarpeeksi painottaa sitä, kuinka tärkeää tervanjuontikurssien suorittaminen on silloin, kun vielä riittää innostusta, pelimerkkejä ja aikaa. Myöhemmässä vaiheessa tai seuraavana mahdollisena suoritusaikana menee yleensä päin seiniä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
En osaa luultavasti tarpeeksi painottaa sitä, kuinka tärkeää tervanjuontikurssien suorittaminen on silloin, kun vielä riittää innostusta, pelimerkkejä ja aikaa. Myöhemmässä vaiheessa tai seuraavana mahdollisena suoritusaikana menee yleensä päin seiniä.

Komppaan.
 
Eli tällainen kysymys, johon toivoisin vastauksia. Suora lainaus yhteisvalintaoppaasta: ”Tiina Toimelias ja Tarmo Touhukas ovat molemmat hakeneet vain Oulun yliopistoon laskentatointa opiskelemaan.
Tarmo on tradenomi eikä ole suorittanut mitään ylioppilastutkintoa. Hän sai koepistevalintaa varten 20 pistettä. Esivalinnassa koepistevalintapistein valittaessa valintaraja on 22 pistettä eikä Tarmo siis selviä esivalinnasta. Tiina puolestaan on tehnyt ylioppilastutkinnon hyvin arvosanoin. Hän sai koepistevalintaan 15 pistettä ja yhteispistevalintaan 50 pistettä. Tiina sijoittuu esivalinnassa yhteispistein Oulun yliopistoon valittavien joukkoon. Yhteispistevalinnassa laskentatoimen valintaraja on 51 pistettä eikä Tiina siis tule
valituksi yhteispistein. Sen sijaan koepistevalinnassa valintaraja on 14 pistettä joten Tiina tulee valituksi Ouluun koepistevalintapistein”.

Eli kun lähdet hakemaan opiskelupaikkaa vaikka b-c:n papereilla, niin yhteispistevalinnasta tuskin on mahkuja jatkoon päästä. Niin miten esim. viime vuosina noi esivalinta rajat ovat olleet näille pelkällä koevalintapisteiden perusteella hakijoille? Onko ne ollut noista valintakoetilastoja löytyvistä tiedoista eli, esim. viime vuonna HSE 24p ja vaikka Joensuu 11.25 vai miten? Tuli vaan mieleen tämä asia, kun itse olen siinä tilanteessa että kovin paljon ei noita pisteitä ole tosta yo-todistuksesta tulossa, ettei vaan kävis samallalailla kuin tolle Tarmo Touhukkaalle.

Vai onko ton esimerkin pisteet sitten vähän kaukaa haettuja? Ouluun ei 20 koepisteellä muka pääsis sisään?
 
on, ne on koevalintapisteet. Joensuuhun on esimerkiksi tarvinut 30.5 yhteisvalinta ja 11.15 koepistevalintapistettä.
Eli toisinsanoen joensuuhun on päässeet sisään jokainen 1. hakukohteena 10 pistettä tai enemmin kokeesta suorittaneet, ylioppilastodistuksesta riippumatta.

Kokeesta täytyy pystyä jokatapauksessa 10 pistettä saamaan, että voi päästä sisään, vaikka oisi 10 laudaturia suoritettuna.

Näin siis tänävuonna, jolloin pelkkä paperivalinta on poistunut, samoin uusien ylioppilaiden 2 ylimääräistä lisäpistettä.

e: ja tossa tarmotradenomi ei ilmeisesti ole käynyt lukiota, niinkuin todella monet tradenomit ovat kauppaoppilaitoistaustalla menneet AMK:kiin.
 
charter, ei taitaisi tosiaan enää häröilyllä päästä sisään niin helposti kuin vuonna 2002, jolloin koe sattui olemaan varsin hankala jolloin suhteessa pääsykoe vaikutti enemmän.

Jo vuonna 2002 haettiin yhteisvalinnalla Turun ja Helsingin kauppakorkeaan samoilla papereilla, joten siinä mielessä eroa ei kovin häävisti ole.

Mun mielestä muuten ihmisestä ei tee parempaa tai huonompaa se, kuinka hyvät lukiopaperit sillä on (vai onko lainkaan) saati se, kuinka helposti oppii kirjoista juttuja ulkoa. Kauppakorkean pääsykokeet ovat apinatesti, jonka läpäisee kuka tahansa hyvällä muistilla varustettu jos on tosi ahkera ja sitoutunut hommaan. Toki fiksut pääsee helpommin jos osaa päätellä kysymyksistä vastaukset ja siten osa kauppakorkeakouluun päässeistä onkin varsin fiksua porukkaa, mutta ei kaikki.

Itse en arvosta 100 000€/kk tienaavia pörssianalyytikkoja _ihmisinä_ yhtään sen enempää kuin siivoojia tai talkkareita koska työ ei tee kenestään parempaa tai huonompaa. Itse tulin kauppakorkeaan koska halusin mukavan työn joka vastaa henkistä kapasiteettiani. Nyt harkitsen josko lähtisin lukemaan fysiikkaa vapaa-ajalla kun rupeaa tutkinto olemaan valmis vähitellen (joo, laiska paska kun valmistuminen kestää -> liikaa töitä opintojen ohella).

Jos haluaa sanoa jotain ihmistä paremmaksi kuin muita, niin mun mielestä periaatteena voisi olla se, kuinka paljon kyseinen ihminen auttaa muita pyytettömästi, kuinka eettisesti elää, kuinka hyvin ottaa muut huomioon ja kuinka hyvin osaa itse muodostaa mielipiteensä asioista huolimatta muiden mielipiteistä.

Argumentointitaitoiset ihmiset on myös sellaisia, joita arvostan. Mutta parempia ihmisinä? Eip. Parempia argumentoimaan? Kyllä. Ei se ihmisarvoa muuta.
 
Itse ajattelin lukion suoritettuani hakea kauppakorkeakouluun. Minua kiinnostaisi erityisesti ktm-tutkinto. Olen katsellut kauppatieteet.fi sivuja , mutta muutamaa asiaa en oikein
ymmärrä. Voin käsittääkseni valita kolme eri kauppakorkeakoulua ja laittaa ne siihen järjestykseen johon itse haluaisin päästä. Mutta esim. kauppatieteet.fi sivujen mukaan Vaasan yliopistosta voi valmistua kauppatieteiden maisteriksi kun taas suuremman yliopiston eli Oulun yliopistossa ei lue ktm-tutkintoa vaan muita sisäisiä hakukohteita. Voiko esim. Lapin yliopistossa suorittaa ktm-tutkinnnon. Millä perusteella pääsykoekirjoja tilataan. Tilaanko kaikki viisi kun haen esim. Vaasaan ja vain yhden jos haen Ouluun. Ja viimeiseksi kysyisin, että tehdäänkö pääsykoe siinä yliopistossa mihin on ensisijaisesti hakenut ja lähettävätkö yliopistot jonkunlaisen kutsun/varmennuksen siitä että pääsee pääsykokeisiin. Kirjoitukseni on varmasti sekavaa, mutta olisin erittäin kiitollinen vastauksista.
 
Itse ajattelin lukion suoritettuani hakea kauppakorkeakouluun. Minua kiinnostaisi erityisesti ktm-tutkinto. Olen katsellut kauppatieteet.fi sivuja , mutta muutamaa asiaa en oikein
ymmärrä. Voin käsittääkseni valita kolme eri kauppakorkeakoulua ja laittaa ne siihen järjestykseen johon itse haluaisin päästä. Mutta esim. kauppatieteet.fi sivujen mukaan Vaasan yliopistosta voi valmistua kauppatieteiden maisteriksi kun taas suuremman yliopiston eli Oulun yliopistossa ei lue ktm-tutkintoa vaan muita sisäisiä hakukohteita

Niin, jokaisessa yliopistossa opiskellaan eri pääaineita, jotka kaikki valmistuttuaan on Kauppatieteiden maistereita. Oulussa myös opiskellaan Kauppatieteiden maistereiksi. Niissä yliopistoissa, joissa ei ole sisäisiä hakukohteita luetaan ensimmäinen vuosi perusopintoja, ja valitaan pääaine ja sivuaineet..

Voiko esim. Lapin yliopistossa suorittaa ktm-tutkinnnon

enää ei voi hakea, aiemmin pystyi kyllä

. Millä perusteella pääsykoekirjoja tilataan. Tilaanko kaikki viisi kun haen esim. Vaasaan ja vain yhden jos haen Ouluun

jokaiseen paikkaan sama koe, ja samat viisi kirjaa..

Ja viimeiseksi kysyisin, että tehdäänkö pääsykoe siinä yliopistossa mihin on ensisijaisesti hakenut

jep

ja lähettävätkö yliopistot jonkunlaisen kutsun/varmennuksen siitä että pääsee pääsykokeisiin

ei, kaikki tekevät kokeen, kokeeseen ei tarvitse *päästä*. Kirjoitukseni on varmasti sekavaa, mutta olisin erittäin kiitollinen vastauksista eipä kestä, sitähänvarten me täällä ollaan että voidaan auttaa;).

kirjotin vastaukseni boldattuun sun viestin sisää;)
 
Ensinnäkin kiitoksia indica. :worship:. Muutama asia jäi kuitenkin askarruttamaan. Eli siis jos haen esim. Ouluun niin minun pitää tietää valmiiksi mitä haluan opiskella pääaineenani ja ne täytyy laittaa järjestykseen jo hakemusta tehdessä? Onko muuten pääaineen vaihtaminen mahdollista jos pääsee yliopistoon sisälle. Pitää tilailla nuo kirjat ja alkaa tosissaan lukemaan kun kirjoitukset ovat ohi. Miten muuten nuo pääaineet eroavat toisistaan ja minkälaisia hommia minkäkin pääaineen suoritettuaan voi tehdä, palkka jne. . Itse kun en ole vielä täysin varma haluamastani ammatista, mutta kaupan ala kiinnostaa.
 
Ensinnäkin kiitoksia indica. :worship:. Muutama asia jäi kuitenkin askarruttamaan. Eli siis jos haen esim. Ouluun niin minun pitää tietää valmiiksi mitä haluan opiskella pääaineenani ja ne täytyy laittaa järjestykseen jo hakemusta tehdessä? Onko muuten pääaineen vaihtaminen mahdollista jos pääsee yliopistoon sisälle. Pitää tilailla nuo kirjat ja alkaa tosissaan lukemaan kun kirjoitukset ovat ohi. Miten muuten nuo pääaineet eroavat toisistaan ja minkälaisia hommia minkäkin pääaineen suoritettuaan voi tehdä, palkka jne. . Itse kun en ole vielä täysin varma haluamastani ammatista, mutta kaupan ala kiinnostaa.
 
pääaineista ja ammateista ei oikein hirveän tosivahvaa kuvaa oo itselläkään, joten katsaus jää vähän turhan yleisluontoiseksi.

Laskentatoimi--->esim tilintarkastaja, controlleri, töihin vaikka erittäinkuuluisaan pricewatershouse coopersiin.

rahoitus: investointipankkiiri, pörssimeklari, johdon konsultti, rahoituspäällikkö etc.
markkinointi: markkinointipäällikkö, markkinoinnin parissa muuta.
johtaminen.. no jotain, ei kuitenkaan välttämättä nimensä mukaisesti johtamista.
kansantaloustiede: analyytikko, ekonomisti, työnantajia vaikkapa pankit
yritysjuridiikka-->en tiiä siitä hirveästi mitään.
liikeviestintä HSE:llä on sellanen-->opettaja AMK:n sihteeriksiopiskeleville

-->muuten voi kaikkiin lisätä tutkijanuran, kuten yliopistolla yleensä.

Vaihtamisesta en tiedä, normaali-yliopistossa se onnistuu.

Ja kaupan alan kanssa kauppatieteillä ei paljoa ole tekemistä. Eli kauppatieteet on imo vähän huono nimi. Liian kapea. Mutta se on oma mielipide. Jos kaupan alalle, eli vaikka cittarii tai prismaa tai vastaavaa haluaa, on tradenomin tutkinto se mitä kannattaa opiskella. Mutta kaupanalalla palkkataso on aika todella paska( olen itsekin kaupan alalla, en kyllä halua tulevaisuudessa olla) Palkkataso kauppatieteen maistereilla on ihan ok. Keskiansio vastavalmistuneilla noin 4000 euroa kuussa, kaikilla vähänvaille 5000e, ylimmän johdon edustajilla reilut 7000, ja toki optiot ja muut tulospalkkiot tulee päälle. Toki aika isoja tulospalkkiota saa aika todella moni kauppakorkean käynyt.

Rahoitus on palkan puolesta ehkä paras valinta. Itse aion pääaineeksi aikanani ottaa juuri rahoituksen, tosin en tee mitään rahan takia, sillä voisin helpommin tienata isompia rahoja persettämyymällä amsterdamissa tai huumeita kaupittelemalla.. itseäni osakemarkkinat, pörssi, sijoittaminen ja sensellaiset on kiehtoneet aina todella paljon. Mua kaikista maailman ja yhteiskunnan asioista itseäni eniten kiinnostaa pörssi ja kansantaloustieteet. Mä lehdistäkää lue muuta ku taloussivut ja autojutut.

Eli kannattaa valita kyllä opiskeluala ihan sen mukaan mikä kiinnostaa, rikkaaksi niistä ei takuulla tuu koskaan mistään, paremmin todennäköisesti tulet tienaamaan kun yksikään paperimies, mutta et koskaa vaurastu. Ihan sama se on tän maan verotuksella loppupeleissä.

Kannattaa sitten lukea Erittäin paljon, itse esimerkiksi olen tähänasti lukenut tänävuonna noin 450h, ja aloittanut luvut olen viime heinäkuulla, ja tarkoitukseni on lukea ennen kesäkuuta noin 700h lisää plus menen toki valmennuskurssille.

e: ja jep, ouluun ja tampereelle pitää tietää jo haettaessa pääaineensa.
Itse haen joko lappeenranta-joensuu-kuopio tai HSE-Lra-Joensuu. päätän sitten ku tiedän vähän paremmin mun mahdollisuuksien rajoista kokeessa.
 
Palkkataso kauppatieteen maistereilla on ihan ok. Keskiansio vastavalmistuneilla noin 4000 euroa kuussa, kaikilla vähänvaille 5000e, ylimmän johdon edustajilla reilut 7000, ja toki optiot ja muut tulospalkkiot tulee päälle. Toki aika isoja tulospalkkiota saa aika todella moni kauppakorkean käynyt.

Otetaanpas fantasialasit nyt pois päästä ja katsotaan todellisuutta. Yksi miljoonasta vastavalmistuneesta saa 4k/kk.
Vastavalmistuneiden mediaanipalkka oli v.2007 2720e/kk, vastaava keskiarvopalkka 2776e/kk.
Tuohon 4k/kk palkkaan mediaanipalkoissa päästään 6-7työvuoden jälkeen.

Rahoituspuoli on aina pari prosenttia paremmin kuin muu "ekonomikunta", mutta sen mediaseksikkyyden takia sen pääaineen lukijoita on paljon ja todellisia rahoituksentehtäviä on todella vähän Suomen kokoisessa maassa. Suosittelen kaikille jotka hakevat haasteita ja itselleen mahdollista urakehitystä, lukemaan laaja-alaisesti.
 
onko näin?
Siis missä mä oonkaa lukenu, että ekan työpaikan keskiarvopalkka kauppatieteilijällä on 4300e/kk.

Tradenomitki tienaa melkein enemmin ku ktm:mät, jos toi paikkojasa pitelee. tai ainaki tradenomiliitto väittää että keskipalkka on 2629e

AMK inssit tienaa 3500 e jo..

Eli perun puheeni, elkää alkako ekonomeiksi.;)
 
onko näin?
Siis missä mä oonkaa lukenu, että ekan työpaikan keskiarvopalkka kauppatieteilijällä on 4300e/kk.

Tradenomitki tienaa melkein enemmin ku ktm:mät, jos toi paikkojasa pitelee. tai ainaki tradenomiliitto väittää että keskipalkka on 2629e

AMK inssit tienaa 3500 e jo..

Eli perun puheeni, elkää alkako ekonomeiksi.;)

Mistä sä vedät noita palkkalukemia?
"Insinööriliiton lokakuussa suorittaman työmarkkinatutkimuksen mukaan kaikkien vuonna 2007 valmistuneiden keskipalkka oli tutkimusajankohtana 2300 € kuukaudessa. Teollisuudessa vastavalmistuneiden keskimääräinen ansiotaso oli 2400 €."

Siis ei ole tarkoitus mollata KTM tutkintoa/koulutusta. Minusta se on yksi parhaista ja mahdollisuuksia tarjoavista koulutuksista mitä on tarjolla, jos haluaa toimia liike-elämässä. Mutta on vahingollista, niin opiskelijoille kuin sellaiseksi pyrkiville luoda utopistisia mielikuvia palkoista, joita ei Suomessa todellakaan makseta.

edit. Unohdin laittaa, ekonomien palkkatasot ovat Sefe:n v.2007 tutkimuksesta.
 
Viime vuonna ekonomien keskipalkka nousi 4949 euroon

Eli aika perke-leen paljon enemmin, kuin mitä tienaa koskaan taksikuskina, baarimikkona, kaupan kassatyöntekijänä, pankkineitinä, puutarha-apulaisena, autokoulunopettajana, sosiaalityöntekijänä tai sairaanhoitajana.
 
Eli aika perke-leen paljon enemmin, kuin mitä tienaa koskaan taksikuskina, baarimikkona, kaupan kassatyöntekijänä, pankkineitinä, puutarha-apulaisena, autokoulunopettajana, sosiaalityöntekijänä tai sairaanhoitajana.
Jos kaikki ajattelisi noin niin kuka sitten ajais taksia kun tahdot kyydin. Kaikki ei ajattele pelkän palkan perusteella koulutustaan. Täytyy myös muistaa, että taksikuskin koulutus on myös vähän eri pituinen, kuin kauppiksen käyvän.
 
Niin, no en mäkään rahan takia suinkaan ole kiinnostunut kauppatieteistä. Kyllä siinä mielessä, että en missään nimessä ole kiinnostunut kutsumusammateista, ja todellisista matalapalkka-aloista, Mutta en mä siksi juuri kauppikseen halua, että mä haluaisin rahaa.
 
Indica, sulla on sun juttujen perusteella ehkä vähän kieroutunut kuva siitä, mitä kauppatietelijät oikeasti tekevät työkseen ja minkälaista liksaa siitä maksetaan. Paha sanoa, kun en tunne sua livenä, mutta mä vähän pelkään, että sä tuut vielä pettymään pahasti kun pääset sisään kauppikseen tai viimestään siinä vaiheessa kun sä valmistut sieltä. Homma on nimittäin aika kaukana siitä mitä TV:ssä, leffoissa ja mainoksissa annetaan ymmärtää.

Valitettavan monella kauppislaisella on ehkä hieman vääristynyt kuva siitä, mitä opintoihin kuuluu ja minkälaisiin hommiin valmistumisen jälkeen voi päästä. Mua muuten ärsyttää suunnattomasti se, että iso osa opiskelukavereista ihan oikeasti uskoo olevansa jotenkin lahjakkaampia ja parempia muiden tiedekuntien opiskelijoihin verrattuna, vaikka todellisuudessa Kauppatieteet on hyvin pitkälti ala siinä missä muutkin.

Mutta eipä siinä, tsemiä lukuihin!
 
Tiedättekö onko tonne kauppakorkeisiin, pakkovaatimuksena se lukio? Itse kävin ammattiopistossa merkonomi linjan ja repäsin sieltä 4,25 keskiarvon. Edellisten pääsykokeiden kysymyksistä ilman yhdenkää edellä mainittuista kirjoja lukematta, meni noin 80% oikein.

Eli kantsiiko tämmöisen fisun, joka ei jaksanut aikoineen lukioon mennä pyrkiä tonne vai onko sielä joku lukionkäynti pakko.
 
Back
Ylös Bottom