1. Halla-aho kirjoittaa että "Ruotsin absoluuttinen puolustusbudjetti (5,2 miljardia euroa) on yli kaksinkertainen Suomeen (2,5 miljardia) nähden".
Absoluuttisella puolustusbudjetilla tässä ilmeisesti tarkoitetaan valtiolle maanpuolustuksesta syntyviä suoria kustannuksia. On kuitenkin huomattava, että asevelvollisuutta ylläpitävän Suomen puolustusbudjetissa ei näy asevelvollisuuden varusmiehille aiheuttamaa kustannusta, toisin kuin Ruotsissa, jossa varusmiespalvelus on vapaaehtoinen.
Professori Panu Poutvaara on arvioinut asevelvollisuuden näkymättömiksi kustannuksiksi 1-2% bruttokansantuotteesta, eli n. 1,6-3,2 miljardia euroa. Näkymättömät kustannukset siirtyvät nykyisellään pääosin palkatonta työtä tekevien varusmiesten maksettaviksi, mutta myös valtio kärsii työurien lyhentymisestä seuraavasta verotulojen laskusta. Varusmiehille aiheutuneita kustannuksia on vaikea laskea tarkkaan, mutta niitä voidaan arvioida kysymällä varusmiehiltä että mihin hintaan varusmies olisi suostunut palvelukseen vapaaehtoisesti. Asevelvollisuuden kokonaiskustannus varusmiehille saadaan laskemalla yhteen kaikkien varusmiesten vapaaehtoisen palvelukseenastumisen palkkavaatimukset.
Jos yksikin varusmies ei olisi suostunut palvelukseen mistään hinnasta, on asevelvollisuuden varusmiehille aiheuttama, ja myös kansantaloudellinen kustannus tällöin periaatteessa ääretön euroa. Pakkotyö onkin tehottomampi verotusmuoto kuin rahana perittävät verot, ja aiheuttaa potentiaalisesti hyvin suurta hyvinvointitappiota vastentahtoisille tekijöilleen. Tästä syystä mitään muutakaan julkista palvelua, kuten esim. katujen puhtaanapitoa tai vanhustenhoitoa, ei toteuteta pakkotyövoimalla.
2. Halla-aho: "Suurta aluetta puolustamaan tarvitaan suurempi joukko ihmisiä"
Puolustuskyky tulee kuitenkin ensisijaisesti mitoittaa pinta-alan sijasta sen mukaan, mikä on puolustettavan alueen arvo hyökkääjälle. Suomessa ei ole juurikaan luonnonvaroja eivätkä Suomen pinta-alasta valtaosan muodostavat metsät, suot ja matalatuottoiset pellot ole kovin arvokkaita. Myös palovakuutus mitoitetaan talon arvon mukaan, ei pinta-alan. Siitä olen samaa mieltä että Suomen tulee valita itselleen sopivin maanpuolustusmalli, riippumatta siitä miten puolustus on muualla Euroopassa toteutettu.
3. "Pienet palkka-armeijat sopivat kriisinhallintaan. Oman maan puolustamiseen ne sopivat erittäin huonosti".
Kansalaisaloite ei ota kantaa siihen pitäisikö reservin miesvahvuutta laskea. Tällä hetkellä 36% ikäluokasta (ml. naiset) suorittaa varusmiespalveluksen, ja tämä määrä olisi mahdollista houkutella palvelukseen myös vapaaehtoisesti. Mikäli professori Poutvaara on oikeassa, tulisi saman varusmiesmäärän kouluttaminen vapaaehtoismallissa myös nykyistä halvemmaksi.
Vaikka julkisuudessa usein puhutaan palkka-armeijan usean miljardin vuotuisista kustannuksista, on tähän kustannukseen päästy vertaamalla asevelvollisista muodostetun reserviläisarmeijan kustannuksia kokopäiväisistä sotilaista koostuvaan ammattiarmeijaan, vertailukelpoisemman vapaaehtoisista varusmiehistä koostuvan reserviläisarmeijan sijasta. Jos nykyisin keskimäärin palveluksessa oleville 19 000 varusmiehelle maksettaisiin 2000 euroa kuussa, olisi vuosikustannus 456 miljoonaa euroa, joka on vähemmän kuin Yleisradion budjetti.
4. "Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva kansanarmeija on harvoja jäljellä olevia, yhteisöllisyyttä luovia instituutioita individualistisessa maailmassamme"
Jos kansalaisten laittaminen pakkotyöleireille on hyväksyttävä ja tehokas keino kasvattaa yhteisöllisyyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja kohentaa kansanterveyttä, niin tällöin olisi loogista pakottaa leireille kaikkia kansalaisia, ei vain asevelvollisuusikäisiä ja asevelvollisuuden kriteerit täyttäviä. Mm. kertausharjoituksista on kuitenkin tällä hetkellä luovuttu lähes kokonaan ilmeisesti säästösyistä.
On myös kyseenalaista kasvattaako asevelvolllisuus ylipäätään yhteisöllisyyttä, sillä vaikka asevelvollisuuden väitetään olevan yleinen, se ei kuitenkaan koske naisia, ylipainoisia, ammattiurheilijoita, jehovan todistajia, ahvenanmaalaisia eikä huumeidenkäyttäjiä. Yhteisöllisyys ei välttämättä kasva sillä että 36% ikäluokasta tekee palkatonta työtä josta kaikki hyötyvät.
Puolustusvoimien tehtävänä on hoitaa maanpuolustusta, vaikka asevelvollisuuden kannattajat usein laskevat sen tehtäväksi myös kansalaiskasvatuksen. Kuitenkin jos esim. Kansaneläkelaitos ilmoittaisi alkavansa Suomen suurimmaksi kuntokouluksi lisäämällä kansalaisten juoksuttamista tukiluukulta toiselle, tätä tuskin hyväksyttäisiin. Julkisilla organisaatioilla tulisi olla selkeä toimenkuva, ja kansalaiskasvatus kuuluu koululaitokselle.
5. "Pikemminkin maanpuolustustahtoa luo ja pitää yllä juuri se, että valtio, joka edustaa kollektiivia nimeltä "suomalaiset", lähettää suomalaisille jatkuvaa viestiä maanpuolustuksen tärkeydestä kutsumalla jäsenensä osallistumaan siihen."
Tarkkaan ottaen valtio ei vain kutsu, vaan pakottaa vankilan uhalla. Mitä kovempia pakkokeinoja valtio kansalaisiaan kohtaan käyttää, sitä kuuliaisempia kansalaisten yleensä kannattaa olla, jotta he välttyisivät rangaistuksilta. Totalitaristisessa Pohjois-Koreassa ihmisten kuuliaisuus ja isänmaallisuus ovatkin selvästi länsimaita korkeammalla tasolla.
6. "mikään ei hillitse hyökkäyshaluja yhtä tehokkaasti kuin tieto siitä, että vastassa on suuri ja hajautettu armeija, jota ei voi tuhota nopeilla kirurgisilla iskuilla vaan joka pystyy käymään pitkäkestoista kulutussotaa hyökkääjää vastaan"
Tällä argumentilla voi perustella rynnäkkökiväärin käytön sekä sissisodankäynnin opettamista, mutta ei kuitenkaan nykymuotoista asevelvollisuutta, jossa erikoistutaan johonkin perinteistä rintamasotaa tukevaan aselajiin. Toinen kysymys on että kannattaako hyökkääjän edes lähteä miehittämään Suomea, jos Suomi myöntyy hyökkääjän ehtoihin jo strategisiin kohteisiin tehtyjen ohjus- / ilmaiskujen avulla.
7. "voisi olla perusteltua luoda kaikkia kansalaisia koskeva asevelvollisuus"
Pakkotyövelvoitteen ulottaminen naisiin kaksinkertaistaisi sekä pakkotyöstä seuraavat ihmisoikeusongelmat että kansantaloudelliset kustannukset. Olisin myös kiinnostunut kuulemaan pakotettaisiinko yksinhuoltajaäidit ja raskaanaolevat naiset palvelukseen, ja jos ei, niin eikö heidän vapauttamisensa kannustaisi yksinhuoltajuuteen tai raskaaksihankkiutumiseen.
) että seuraava isompi varuskuntien alasajo tapahtuu viimeistään 2020 korvilla koska kantahenkilökuntaa eläköityy ja uusia ei oteta korvaamaan vastaavassa määrin, sekä koulutettavien määrässä on nähtävissä selkeä laskutrendi, joten miksi ylläpitää turhia kassuja jotka alkavat olemaan muutenkin jo käyttöikänsä ehtoopuolella.
