Kamppailulajien tyhmien kysymysten kerho (Kysy mitä vaan, joku vastaa kuitenkin)

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Sparratessa tuntuu napsuvan n. tunnin sessiossa ainakin muutaman kerran kiertopotkut ikävästi jalkapöydällä sääriluun siaan, ja saa nilkat kipeytymään kivasti. Esim. ammattilaisten kisatessa noita nilkkatukia näkyy aika paljon, onko niiden funktio juurikin se, että ei nilkat ota rankaisua niin pahasti jos potku ei osukaan siten kun pitää, vai onko niillä joku muu käyttötarkoitus?
 
Sparratessa tuntuu napsuvan n. tunnin sessiossa ainakin muutaman kerran kiertopotkut ikävästi jalkapöydällä sääriluun siaan, ja saa nilkat kipeytymään kivasti. Esim. ammattilaisten kisatessa noita nilkkatukia näkyy aika paljon, onko niiden funktio juurikin se, että ei nilkat ota rankaisua niin pahasti jos potku ei osukaan siten kun pitää, vai onko niillä joku muu käyttötarkoitus?

Itse pidän ainakin sen takia ettei nilkka nyrjähdä. Pari kertaa ilman niitä nilkka ollut vähän liian löysänä liikkuessa ja astunut nilkalle. Kyllä ne vähän pehmentää huonoja potkujakin.
 
Kyllä Bjj:n alkeiskurssilla sparrin määrä nousee mitä pidemmäs mennään, jotta siirtyminen edistyneisiin olisi "helpompaa" koska siellä aina on min. 30 minuuttia sparria. Kyyti on kylmempää mutta ei pidä antaa sen lannistaa mieltä. Liian paljon voittamiseen tottuneen ihmisen motivaatio monesti tippuu kun siirrytään edistyneisiin mutta hei...hekin ovat käynyt saman reissun!
 
Jonkun aikaa olen harrastanut kickboxingia (3xvko), ja olen harkinnut lisääväni rinnalle kuntonyrkkeilyn (1xvko). Tää ainoa nyrkkeilytunti menee samalle päivälle, kun heti perään alkava kb-tunti. Kunnon puolesta uskon jaksavani vetää parit reenit putkeen, mutta onko tämmöinen lajiyhdistelmä ihan typerä veto?

Tarkastan tämän asian kyllä valkuiltakin, mutta mielipiteitä otetaan vastaan. :)
 
nyrkkeilytreeni tekee tosi hyvää lyöntitekniikalle ja rytmille ym. Pitää tietty osata sovittaa tyylit niin, ettei kb-treeneissa ota taas satoja alapotkuja vastaan. Kuntonyrkkeily toki eri asia, kun ei kerran edes sparrata ja tyyli ei luultavasti muutu samalla tavalla.
 
Voi kerpeles, siellähän ei tosiaan sparrailla.. Justiin se asia, jota kipeimmin haluaisin lisätä!
Kai se täytyy ottaa yhteyttä paikalliseen nyrkkeilyseuraan ja toivoa että tällanen hippiäänen pääsee mukaan.
 
Tuli noista nivelrikoista kyssäri mieleen.

Mulla on leikattu oikeasta polvesta eturistiside ja ulompi kierukka on poistettu (-08). BJJ:n aloittaminen kiinnostaisi kovasti, mutta polven uudelleen rikkoutuminen pyörii mielessä.

Onko muita polvivikaisia BJJ:n parissa ja onko tuosta ollut haittaa treenatessa? Oma polvi taipuu kyllä joka suuntaan jne. Ainostaan pidempiä aikoja sen päällä istuessa se tuppaa puutumaan ja kontatessa kovalla alustalla se kipeytyy, toki niin tekee toinenkin polvi.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Tuli noista nivelrikoista kyssäri mieleen.

Mulla on leikattu oikeasta polvesta eturistiside ja ulompi kierukka on poistettu (-08). BJJ:n aloittaminen kiinnostaisi kovasti, mutta polven uudelleen rikkoutuminen pyörii mielessä.

Onko muita polvivikaisia BJJ:n parissa ja onko tuosta ollut haittaa treenatessa? Oma polvi taipuu kyllä joka suuntaan jne. Ainostaan pidempiä aikoja sen päällä istuessa se tuppaa puutumaan ja kontatessa kovalla alustalla se kipeytyy, toki niin tekee toinenkin polvi.

Ei oo henkkoht kokemusta polvivammoista (koputtaa puuta), mutta koska niiden vaikutukset on erittäin yksilöllisiä ja opiskelujen puolesta vammapotilaita on tullut nähtyä paljon, niin aattelin jotain vastata. Sun kertomas mukaan tilantees on melko hyvä, pystyt tekeen kaikenlaista ilman isompaa haittaa. Hieno juttu. Vaikka kerran hajonnut polvi ei ihan täysin priimaksi enää palaudukaan, niin se ei tarkoita, että sitä täytyisi erityisesti alkaa varoa. Vastaavien nivelvammojen, joita on esim. monilla huippu-urheilijoillakin ollut, paras jatkohoito leikkauksen jälkeen on hyvän lihaskunnon ylläpito läpi elämän. Tärkeintä on, että liikkuminen jatkuu ja pelko vaurion uusiutumisesta ei turhaan rajoita elämää.

Vaikka ois mielenkiintoista kuulla, miten joku toinen polvivammainen on pystynyt jatkamaan vaikka nyt sitten BJJ:tä, niin siitä ei hirveästi voi vetää johtopäätöksiä sen suhteen, mitä sä pystyt tekeen tatamilla. Silti jos jollakulla on em. kokemusta niin jaa se meille ihmeessä! Eli jos kerran laji kiinnostaa, niin ei muuta kuin koittamaan! Kyllä lihakset suojaa itsessäänkin jo erittäin vahvaa niveltä, vaikka siihen vääntöäkin kohdistuu. Jos taas polves sattuis hajoamaan uudestaa, se todennäköisesti käy sellaisessa tilanteessa, jossa täysin ehjäkin polvi hajois. Ja silloin puhuttais jo todella huonosta tuurista, jos sulle kävis niin kahdesti.

Ja näin mutulla heitettynä, kyllä esim. lenkkeily pidemmän päälle lienee haitallisempaa tuollaiselle polvelle jatkuvan iskevän rasituksen takia kuin tatamilla konttaus ja silloin tällöin tapahtuvat väännöt. Sit tietty ite ainakin voisin hommata polvisuojan/tuen (esim. ohut neopreeninen, vai mitä matskua ne nyt onkaan) aluks lähinnä muistuttamaan polvesta, ja ainahan voit treeneissä sopia kaverin kanssa, että ei tehdä polviin lukkoja jne. Eli testaa ihmeessä miten sujuu, ja jos alkaa tulla kipuja niin sen mukaan sitten jatkosuunnitelmat. Vastaavanlaisissa operaatioissa käyneet, etenkin nuoret, pystyy sen jälkeen usein tekeen käytännössä kaikkea sitä mitä aiemminkin. Henkisesti tärkeetä on, ettei liikaa mieti mitä ehkä saattaa sattua. Muuten voi jäädä hienoja juttuja täysin kokematta.
 
Onko muita polvivikaisia BJJ:n parissa ja onko tuosta ollut haittaa treenatessa? Oma polvi taipuu kyllä joka suuntaan jne. Ainostaan pidempiä aikoja sen päällä istuessa se tuppaa puutumaan ja kontatessa kovalla alustalla se kipeytyy, toki niin tekee toinenkin polvi.
Mulla on jotain ongelmia polvien kanssa ollut aiemmin (ei isompaa vammaa tai leikkauksia kuitenkaan) ja BJJ sujui ihan hyvin. Tatamilla konttaaminen ottaa kyllä polviin mutta lähinnä kai polvilumpioihin. Suuri osa sparreista aloitetaan polviltaan. Myös alasvientitreeneissä polvi ottaa osumaa tatamiin. Toinen mikä voi olla paha polville on se että treeneissä kanniskellaan toisia paljon, myös juosten. Polvilukot eivät ole sallittuja valkovöisten kisoissa ja tuskin BJJ-treeneissäkään, mutta voi olla että seurassa osa treeneistä otetaan ilman pukua eli lukkopainina, jolloin polvilukot ovat sitten mukana.
 
Lisää BJJ:stä: oon täällä kuullu puhuttavan, että on ruvettu harrastamaan vaparia kunto meiningillä ja ajattelin, että sopiiko sama periaate BJJ:ssä?
 
Samanlaista kysymystä olen mielessäni pyöritellyt esitettäväksi tänne mitä hiiripäällikkö kyseli.
Täällä kanssa yksi polvipotilas, ortopediaika tulossa tässä kuussa. Vielä ei tarkkaa selvyyttä että onko jotain hajalla.
Olen miettinyt lukkopainin jatkamista tuon polven kanssa, ja nyt kuulisin myös mielelläni kokemuksia paluusta lajin pariin polvionnettomuuksien jälkeen.
 
Ei oo henkkoht kokemusta polvivammoista (koputtaa puuta), mutta koska niiden vaikutukset on erittäin yksilöllisiä ja opiskelujen puolesta vammapotilaita on tullut nähtyä paljon, niin aattelin jotain vastata. Sun kertomas mukaan tilantees on melko hyvä, pystyt tekeen kaikenlaista ilman isompaa haittaa. Hieno juttu. Vaikka kerran hajonnut polvi ei ihan täysin priimaksi enää palaudukaan, niin se ei tarkoita, että sitä täytyisi erityisesti alkaa varoa. Vastaavien nivelvammojen, joita on esim. monilla huippu-urheilijoillakin ollut, paras jatkohoito leikkauksen jälkeen on hyvän lihaskunnon ylläpito läpi elämän. Tärkeintä on, että liikkuminen jatkuu ja pelko vaurion uusiutumisesta ei turhaan rajoita elämää.

Vaikka ois mielenkiintoista kuulla, miten joku toinen polvivammainen on pystynyt jatkamaan vaikka nyt sitten BJJ:tä, niin siitä ei hirveästi voi vetää johtopäätöksiä sen suhteen, mitä sä pystyt tekeen tatamilla. Silti jos jollakulla on em. kokemusta niin jaa se meille ihmeessä! Eli jos kerran laji kiinnostaa, niin ei muuta kuin koittamaan! Kyllä lihakset suojaa itsessäänkin jo erittäin vahvaa niveltä, vaikka siihen vääntöäkin kohdistuu. Jos taas polves sattuis hajoamaan uudestaa, se todennäköisesti käy sellaisessa tilanteessa, jossa täysin ehjäkin polvi hajois. Ja silloin puhuttais jo todella huonosta tuurista, jos sulle kävis niin kahdesti.

Ja näin mutulla heitettynä, kyllä esim. lenkkeily pidemmän päälle lienee haitallisempaa tuollaiselle polvelle jatkuvan iskevän rasituksen takia kuin tatamilla konttaus ja silloin tällöin tapahtuvat väännöt. Sit tietty ite ainakin voisin hommata polvisuojan/tuen (esim. ohut neopreeninen, vai mitä matskua ne nyt onkaan) aluks lähinnä muistuttamaan polvesta, ja ainahan voit treeneissä sopia kaverin kanssa, että ei tehdä polviin lukkoja jne. Eli testaa ihmeessä miten sujuu, ja jos alkaa tulla kipuja niin sen mukaan sitten jatkosuunnitelmat. Vastaavanlaisissa operaatioissa käyneet, etenkin nuoret, pystyy sen jälkeen usein tekeen käytännössä kaikkea sitä mitä aiemminkin. Henkisesti tärkeetä on, ettei liikaa mieti mitä ehkä saattaa sattua. Muuten voi jäädä hienoja juttuja täysin kokematta.
Pystyn tosiaan juoksemaan ja tekemään salillakin kaikkia juttuja ihan normaalisti. Alkuun käytinkin salilla juuri tuollaista neopreenista tukea polvessa, kun en luottanut siihen täysin. Myös toi on tullut käytyä läpi, että vaikka polvi varmasti jonkun asian tekemisesn kestäisikin, välttelee sitä huomaamattaan.
Kaikista eniten oikeastaan huolettaa tämä asento:
jiu-jitsu-no-gi-2_lg.jpg


Alkuun välttelin tällaisessa asennossa olemista, koska siitä aiheutui kipua kaikista pisimpään ja ylösnosteussa jalka tuntui puutuneelta. Nyt olen kuitenkin ihan tarkotuksella antanut reilummin painoa sille ja elänyt sen kanssa ihan normaalisti.
Mulla on jotain ongelmia polvien kanssa ollut aiemmin (ei isompaa vammaa tai leikkauksia kuitenkaan) ja BJJ sujui ihan hyvin. Tatamilla konttaaminen ottaa kyllä polviin mutta lähinnä kai polvilumpioihin. Suuri osa sparreista aloitetaan polviltaan. Myös alasvientitreeneissä polvi ottaa osumaa tatamiin. Toinen mikä voi olla paha polville on se että treeneissä kanniskellaan toisia paljon, myös juosten. Polvilukot eivät ole sallittuja valkovöisten kisoissa ja tuskin BJJ-treeneissäkään, mutta voi olla että seurassa osa treeneistä otetaan ilman pukua eli lukkopainina, jolloin polvilukot ovat sitten mukana.
Kaikenlaista on rakentamisen aikana tullut kanneltua ja siihen liittyen kipuilua ei ole ilmennyt. Konttaaminen taitaa yleisestikin ottaa just polvilumpioihin, lumpiot on onneks kunnossa. :)

Kiitos vastauksista. Kyllä mä luulen, että painimaan lähden jos vaan muut aikataulut antaa myöden.
 
Haussa kickboxing/thai alkeiskurssi.
Taustalla urheilua jo pitemmältä ajalta n. 6pv viikossa. Nyt syksyllä Esport Areenan kuntokickboxingia (myös kyynerpäät ja polvet) 2kk ajan 3krt/vk.
Treeni alkanut sujua, innostus on valtava ja kiinnostus jatkaa alkeiskurssin jälkeen.

Mitä eroja teidän mielestä on eri seurojen treeneillä/meiningillä?
Espoon kehähait vs
GB gym
Combat Academy
Helsinki Thai-Boxing Club
Muu, mikä?

Asun Espoon Tapiolassa ja käyn töissä Ruoholahdessa, joten Kamppailuopisto olisi sen puolesta kotihuudeilla.
Kuitenkin moni on kehunut HTC:tä ja GB gymillä on oma maineensa.
Onko sillä edes väliä missä aloittaa?
Onko KB ja Thai alkeiskurssilla muuta eroa kuin että mukana myös nuo polvet&kyynerpäät?

Tackar o pockar!
 
Onko sillä edes väliä missä aloittaa?
Onko KB ja Thai alkeiskurssilla muuta eroa kuin että mukana myös nuo polvet&kyynerpäät?

Aloittaminen on kaikkein helpointa jos treenit ovat lähellä paikkaa jota asuu tai jossa käy työssä, koska se helpottaa elämää kummasti. Jatkossa jos lajista innostuu niin kannattaa aina hakeutua sellaiseen seuraan, joka menestynyt eli hyvät valmentajat ovat kaiken a ja o, jos haluaa kilpailla menestyksekkäästi.

Thai ja potkunyrkkeilyssä on paljon muutakin eroa, koska pisteytys on erilainen, lyhyesti voisi sanoa että thaikussa painotetaan enemmän kovia potkuja ja on näin hidastempoisempaa.
 
Back
Ylös Bottom