Kamppailijan oheis- ja lajiharjoittelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja gabber92
  • Aloitettu Aloitettu

GOOD MORNING

BCAA, EAA, MSM, GLUTAMIINI, VIHERJAUHEET

-40%
Juu ei tosiaan ole hyvä ajatus, enkä edes ymmärrä sitä, miksi tuollaisen ajatuksen esitit. Urheilijan voimatreenille on tyypillistä se, että massan sijaan kehitetään voimaa. Bodaaminen on eri tarina.

Tuo on siis kommentti edelliseen viestiin, jossa viitataan Topi Helinin pärjäämiseen K-1:n raskaassa sarjassa. Onhan se selvä, että jos parikymppisenä amatöörinä -75:ssa otteleva mies yrittää kilpailla raskaassa sarjassa, niin fysiikkaero tulee rajoittamaan pärjäämistä.

Siitä ei seuraa, että fysiikkaan pitäisi panostaa entistä enemmän.
 
UFC:n kevytsarjan parhaita oleva Kevin Lee on urheilullisesti erityisen lahjakas. Veikkaan että omapaino nousee kevyesti rinnalle ja 3000m taittuu helposti 12 minuutissa. Hän ei kuitenkaan omien puheidensa mukaan tee ollenkaan perinteistä voimaharjoittelua. #geenit

Siinähän se ylistää voimavalmentajaansa niistä hämäristä liikkeistä, mitä tehdään pienille lihaksille omituisissa asennoissa. Sparring once a week, strength and conditioning 2x week. Eihän se voimavalmennusta lopettanu, vaan nosti uudelle levelille. Tässä tapauksessa ei tarkottanu mave enkkoja tms. perinteistä.

Todella fiksun olonen tyyppi, aivan eri tyyppi kuin UFC fight-promo Kevin Lee.
 
Kamppailulajeissa ei kuitenkaan kilpailla hypyissä, volteissa eikä pikajuoksussa. Merkitystä on sillä, miten harjoittelun tuloksen näkee kehäsuorituksissa.
Tarkoittaako tämä sitä, että fysiikalla ei ole merkitystä kamppailulajeissa vai mikä pointti sulla tässä on?
 
Kamppailulajeissa ei kuitenkaan kilpailla hypyissä, volteissa eikä pikajuoksussa. Merkitystä on sillä, miten harjoittelun tuloksen näkee kehäsuorituksissa.

nimenomaan näissä suorituksissa nähdään räjähtävyyden ja nopeuden parantuminen. näillä niitä nimenomaan testataan miten voimahankinta tehoaa. jos on tajunta tuolla tasolla niin turha jatkaa. luovutan. onneksi nhb ja moni muu ymmärtää asian.
 
Elikkäs kaikki puhuu samasta asiasta, mutta eritavalla. Mitään en kilpaa harrasta, mutta harrastelian mietteitä.

Näin ehkä jokainen voisi todeta oman mielipiteen muille ymmärretävällä tavalla.

Aikaa on 100%
Lajiharjoittelu 60%
Kestävyys 20%
Voima 20%

Tuollainen sopisi ehkä minulle, kun aikaa käyteytävissä aika rajallisesti. Jos olisi aikaa enemmän käytettävissä, lajiharjoittelun määrää lisäisin ja kestävyys harjoittelua vähemmäksi. Pyrkisi lajiharjoittelun yhteyteen lisäämään myös kestävyys harjoittelua.
 
Pystylajeihin laittaisin jotain tällaista:

Laji 70-80%
Kestävyys 15-20%
Voima 5-10%

Tämä siis sellaisena useamman vuoden keskiarvona. Väliin voi tietysti mahtua esim. voimanhankintakausia, joissa se osuus on väliaikaisesti isompi ja sitten kisojen lähestyessä tai ylimenokaudella voidaan jättää voimailu kokonaan pois.

Voimatasojen kasvua ja lajissa sinällään tärkeän räjähtävyyden kasvua voi kyllä mitata vaikka loikilla tms. Mutta parantunut loikkatulos ei suinkaan automaattisesti tarkoita parantunutta suorituskykyä kehässä. Vaikka treenaisit ammattimaisesti ilman työ- tai opintovelvoitteita, niin kaikki treeni on aina jostain muusta pois. Ei ole fyysisesti mahdollista treenata koko ajan vaan palautuminen rajoittaa ne viikottaiset treenikerrat jonnekin 12-15 tietämiin.

Paitsi että voimatreenit syövät viikosta treenikertoja, ne vaikuttavat myös voimakkaasti palautumiskapasiteettiin. Tästä seuraa se, että mahdollisten viikottaisten treenikertojen määrä laskee ja lisäksi se laskee voimatreeniä seuraavien lajitreenien tehoa. Kun lihaksisto ei ole vielä palautunut, et saa tehtyä oikeita toistoja ja treenit yleisesti "menevät huonosti" niin että asiat eivät tunnu onnistuvan. Pahimmillaan tämä vaikuttaa myös treenimotivaatioon.

Siksi se parantunut loikkatulos tms. ei välttämättä korreloi suorituskykyyn kehässä, jos sen takia on jouduttu tinkimään jostain muista treeneistä, jotka olisivat parantaneet suorituskykyä vielä enemmän.

Suorituskyvyn mittaaminen on kamppailu-urheilussa suhteellisen hankalaa ja vielä hankalammaksi sen tekee se, että kehitysvaiheessa olevan ottelijan suorituskyvyn pitäisi joka tapauksessa nousta. Jos teet kesän treeniohjelmalla A ja olet syksyllä kovempi ottelija kuin keväällä, niin siitä ei voi tehdä johtopäätöstä että A on parempi ohjelma kuin B, jota ei kokeiltu.
 
Olisi ihan hyvä jos ymmärtäisit mitä lainaamassasi tekstissä lukee, niin ei tarvitsisi yrittää kuittailla nokkelasti.

Ymmärsin kyllä, enkä mielestäni kuittaillut mitään nokkelaa. Kevin Leellä on voimavalmentaja joka on pistänyt sen henkilökohtaisten tarpeiden mukaan tekemään asioita ja Kevin sitä mieltä että homma toimii. Viittasin siihen mitä itse kertoili. Halusin vaan tuoda keskustelun takasin siihen että myös häntä valmennetaan kamppailun "ulkopuolelta" olemaan paras versio itsestään atleettina lajissaan.
 
Kevin Lee on mies, joka pian kolkuttelee UFC:n mestaruusottelua ja on tähän mennessä tienannut pelkkinä ottelupalkkioina pitkälti yli puoli miljoonaa. Ja sponsoritulot siihen päälle. https://www.tapology.com/fightcenter/fighters/23860-kevin-lee

  • Career Disclosed Earnings: $633,000 USD

Ilman muuta hänen kannattaa sijoittaa asiantuntevaan voimavalmentajaan. Jos sillä saadaan yksikin matsi voitettua, niin voittobonus kattaa kyllä tässä vaiheessa aika monen vuoden valmennuskulut.
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Kevin Lee on mies, joka pian kolkuttelee UFC:n mestaruusottelua ja on tähän mennessä tienannut pelkkinä ottelupalkkioina pitkälti yli puoli miljoonaa. Ja sponsoritulot siihen päälle. https://www.tapology.com/fightcenter/fighters/23860-kevin-lee

Ilman muuta hänen kannattaa sijoittaa asiantuntevaan voimavalmentajaan. Jos sillä saadaan yksikin matsi voitettua, niin voittobonus kattaa kyllä tässä vaiheessa aika monen vuoden valmennuskulut.

Juu, eikä nää varmaan juttuja millä voitetaan otteluita lähtökohtaisesti, vaan juttuja, joilla pystyy treenaamaan kovempaa, pysymään terveempänä jne. Sitä kautta sitten saattaa tulla enempi voittoja. Saattaa tietysti hyvällä tuurilla nyrkki tai tossu viuhua nopeammin, mutta eiköhän nää huippu(kalliit) valmentajat ole aika herkkiä just kuuntelemaan ja katselemaan urheilijaa ja kehittämään omien kriteerien ja tietämyksen mukaan urheilijaa atleetina. Uskosin että hyvät voimavalmentajat jättää kaiken mitä urheilija tekee kehässä urheilijan itsensä ja lajivalmentajien harteille, eikä siihen tekemiseen puutu mitenkään.
 
alexander gustafsson joka on tällä hetkellä rankattu 1. haastajaksi ufc:n kevyessä raskaassa sarjassa penkkipunnertaa vain 110kg. eiköhän ufc top 10:ssä ole juuri ne jotka ovat taidollisesti top 10:ssä, tai ainakin lähellä sitä.

voimaharjoittelun hyöty on hyvin yksilöllistä. esim. puntteja aktiivisesti aiemmin kolistellut kankea peruskurssilainen voi parantaa potkunsa voimatuottoa vaikka viisinkertaiseksi hinkkaamalla tekniikan kohdilleen parissa vuodessa. hänelle voimaharjoittelusta ei ole enää mainittavaa hyötyä. kun taas voimaharjoittelua harrastamaton mutta vuosia aktiivisesti kamppaillut kisakone voi saada lyhyessäkin ajassa 20-30 pinnaa lisää tehoa tekniikoihinsa _oikeanlaisella_ voimaharjoittelulla. tämä siis pystyottelun näkökulmasta. painissa voiman merkitys alusta alkaen on varmasti keskeisemmässä osassa.
 
Jos suomalaisottelijoista mietitään, niin Jussi Halonen (sarja alle 77,1kg) on varmaan vaparipuolella sieltä riskeimmästä päästä. Tässä nostetaan 180 kiloa penkistä ja nuolella oikealle näkee säkkityöskentelyä.


View: https://www.instagram.com/p/Bhi6ijQllKA/?hl=fi&taken-by=tuhmajucci


https://www.youtube.com/results?search_query=jussi+halonen

Katsoin tuolta Jussin viisi viimeistä matsia ja minun on aika vaikea nähdä, että panostaminen penkkimaksimin kehittämiseen olisi se, millä hän saisi parhaiten lisää suorituskykyä häkkiin.

http://www.sherdog.com/fighter/Jussi-Halonen-85650
 
Minkä kumman vuoksi horisette noin paljon penkkimaksimeista kamppailijan voimatreenistä puhuttaessa?
 
No siksi, kun tuossa tehdään maksimipenkkiä. Olen siis sitä mieltä, että 77,1kg vapaaottelijan lähtökohtaisesti ei tulisi kyetä 180kg penkkitulokseen, koska sen saavuttaminen syö liikaa muiden ominaisuuksien harjoittelusta.
Taitaa olla Halosella painoluokan vaihto edessä, kun jossain lähiaikojen postauksessa ilmoitti painokseen 103 kg. Siis jos ylipäätään meinaa vapariuraansa jatkaa.

Ja tällä viestillä en ota kantaa yhtään minkään puolesta tai mitään vastaan.
 
Jos suomalaisottelijoista mietitään, niin Jussi Halonen (sarja alle 77,1kg) on varmaan vaparipuolella sieltä riskeimmästä päästä. Tässä nostetaan 180 kiloa penkistä ja nuolella oikealle näkee säkkityö

skentelyä
.


View: https://www.instagram.com/p/Bhi6ijQllKA/?hl=fi&taken-by=tuhmajucci


https://www.youtube.com/results?search_query=jussi+halonen

Katsoin tuolta Jussin viisi viimeistä matsia ja minun on aika vaikea nähdä, että panostaminen penkkimaksimin kehittämiseen olisi se, millä hän saisi parhaiten lisää suorituskykyä häkkiin.

http://www.sherdog.com/fighter/Jussi-Halonen-85650


Ihan hyvin vetää teknisesti mut tossa sen näkee miten puntti kangistaa.
Jos ihan penkki tuloksia mitä yleensä raskaansarjan ottelijat ei edes tee ni jää sinne 110-130kg. Mitä olen aiheesta lukenut.
Se ei todellakaan ratkaise lyöntivoimaa.
Tyson löi paljon nopeammin alle 100kiloisena, ei tehnyt punttia.
Vankilan jälkeen 110kg ja ei toiminut, syitä toki muita.
Tunnen suomesta ihan vastaavia.
Olen vahvasti fysiikkatreenin puolella mut täytyy tietää mitä tekee, muuten vaan haittaa.
 
No siksi, kun tuossa tehdään maksimipenkkiä. Olen siis sitä mieltä, että 77,1kg vapaaottelijan lähtökohtaisesti ei tulisi kyetä 180kg penkkitulokseen, koska sen saavuttaminen syö liikaa muiden ominaisuuksien harjoittelusta.

Jos tosiaan pitää tuolla tasolla keskustella, niin muotoilen sitten kysymykseni uudestaan. Miksi valitsit videon 180 kilon penkkimaksimista, vaikka jopa itsekin tiedät, ettei se ole lähtökohtaisesti hyvä keino tavoitella ketjun otsikossa mainittuja asioita?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom