Kamppailijan oheis- ja lajiharjoittelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja gabber92
  • Aloitettu Aloitettu
Minusta päärynäpallo on aivan hyödytön laite. En ottaisi sitä salille vaikka sen saisi ilmaiseksi, koska se vie vain tilaa.
Oho. Olin varma että tykkäät. Se on myös samperin meluisa. Ainakin meidän salilla. Käytännössä ei voi käyttää ohjattujen tuntien aikaan. Ohjaajat joutuvat huutamaan kurkku suorana että kuulee mitään. Lisäksi lyönti tekniikka on outo. Tuskin vaikutus siirtyy yhtään mihinkään vaikka olet mestari päärynäpallossa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Oli pakko vähentää treenejä. Ajattelin kokeilla bjj sitten kun seuraava kurssi alkaa. Syy on se että tuntuu siltä että kynnys otella on matalampi. Uskon myös että voimista on enemmän hyötyä bjj:ssä. Toinen syy on se että sparrit ovat kovempia, sillä tarkoitan että voi vetää kovempaa koska loukkaantumisriski pienempi
 
Oli pakko vähentää treenejä. Ajattelin kokeilla bjj sitten kun seuraava kurssi alkaa. Syy on se että tuntuu siltä että kynnys otella on matalampi. Uskon myös että voimista on enemmän hyötyä bjj:ssä. Toinen syy on se että sparrit ovat kovempia, sillä tarkoitan että voi vetää kovempaa koska loukkaantumisriski pienempi
No nyt mennään perse edellä puuhun. En keksi varmaan yhtään lajia missä saa ittensä enemmän paskaksi kun bjj:ssä 😀

Voimista on alkuun näennäisesti hyötyä, mutta pitkässä juoksussa haittaa koska et opi painimaan teknisesti vaan pärjäät alussa ensimmäisen vuoden tai vastaavaa fysiikalla, jonka jälkeen huomaat että puolet pienemmät pitää sua aivan pilkkanaan, koska mutkia oiottu vähän voimalla.
 
No nyt mennään perse edellä puuhun. En keksi varmaan yhtään lajia missä saa ittensä enemmän paskaksi kun bjj:ssä 😀

Voimista on alkuun näennäisesti hyötyä, mutta pitkässä juoksussa haittaa koska et opi painimaan teknisesti vaan pärjäät alussa ensimmäisen vuoden tai vastaavaa fysiikalla, jonka jälkeen huomaat että puolet pienemmät pitää sua aivan pilkkanaan, koska mutkia oiottu vähän voimalla.
Voimalla painiessa pärjää juuri sen aikaa kun kunto kestää. Heti kun alkaa hapottamaan (tapahtuu äkkiä) niin kaikki pyyhkii sinulla lattiaa ja ainut mitä kykenet tekemään on valittaminen miten hapoilla olet 😄.
 
No nyt mennään perse edellä puuhun. En keksi varmaan yhtään lajia missä saa ittensä enemmän paskaksi kun bjj:ssä 😀

Voimista on alkuun näennäisesti hyötyä, mutta pitkässä juoksussa haittaa koska et opi painimaan teknisesti vaan pärjäät alussa ensimmäisen vuoden tai vastaavaa fysiikalla, jonka jälkeen huomaat että puolet pienemmät pitää sua aivan pilkkanaan, koska mutkia oiottu vähän voimalla.
Ehkä mutta riippuu tekijästä myös. Minä itse en välitä loukkantumisriskeistä mutta minä OLETAN että painissa voidaan olla lähempänä maksimia vs pystyottelulajeissa. Olet varmasti oikeassa mitä loukkaantumisriskeihin tulee mutta tuntuu siltä että kynnys lähteä kisaamaan on matalampi painilajeissa?
 
Voimalla painiessa pärjää juuri sen aikaa kun kunto kestää. Heti kun alkaa hapottamaan (tapahtuu äkkiä) niin kaikki pyyhkii sinulla lattiaa ja ainut mitä kykenet tekemään on valittaminen miten hapoilla olet 😄.
Samantasoisilla tai ison fysiikkaeron omaavilla kyllä. Voimalla ei pärjää missään vaiheessa jos tasoero on iso. Eli vaikkapa joku vuoden treenannut vahva valkovyö ottaa kyllä joltain perus kisaavalta purppuralta kyllä aivan 100-0 pataan jos oletetaan, ettei paino ero ole tyyliin 120kg vs 50kg.

Mutta käytännössä se voima tuo alussa illuusion, että siitä on jotain apua kun saa ne kimurat runtattua ekan puol vuotta läpi voimalla. Kunnes muut menee teknisesti ohi ja huomaa, ettei edes saa haettua niitä enää kellekkään.

Toki en väheksy mitenkään fysiikkaa ja oheisharjoittelua. Se on tärkeää ja jos meinaa olla hyvä/kisata niin niitäkin tarvitsee tehdä. Kamppailulajit on vaan niin teknistä puuhaa, että ensimmäinen 5 vuotta ainakin kehittyy lajitreenillä parhaiten.

Bjj:n alotus on ihan järkevä juttu, mutta kannattaa varsinkin isona miehenä muistaa se nöyryys. Rauhallisesti, hitaasti ja opettelee tekniikat. Sparrit aluksi kevyttä rullaamista ja koventaa pikkuhiljaa. Oppii samalla sen taloudellisuuden siihen sparriin, ettei kaasuta 2 minuutissa. Ekan vuoden aikana näkee niin paljon loukkaantumisia ja treenikaverin telomisia sen takia kun ei osata ja otetaan liian kovaa.
 
Ehkä mutta riippuu tekijästä myös. Minä itse en välitä loukkantumisriskeistä mutta minä OLETAN että painissa voidaan olla lähempänä maksimia vs pystyottelulajeissa. Olet varmasti oikeassa mitä loukkaantumisriskeihin tulee mutta tuntuu siltä että kynnys lähteä kisaamaan on matalampi painilajeissa?
No jos menet sinne ryskäämään kovia eriä, niin olet kyllä maksimeissa ihan joka treenissä.

Juu. Kisaaminen jos kiinnostaa niin todellakin helppo lähteä. Omat ekat kisat oli peruskurssin lopussa. Vedin muuten pelkällä voimalla ja voitin kaks ekaa matsia, mutta hävisin finaalin kun sormet ei enää mennyt nyrkkiin ja olin ihan sininen kun vetänyt maksimisykkeillä kolme matsia. Sen takia sitä yritän täällä muillekin kertoa kun aikanaan itse ne virheet tehty.

Tokihan thaikussakin on aloittelijoille salikisoja matalalla kynnyksellä, mutta varmasti vähän isona äijänä niihin arvelluttaa lähteä kun vastukset on myös isoja.

Bjj:n loukkaantumiskynnys on valtavan korkea kun siinä tulee aivan todella paljon yllättäviä liikkeitä, kulmia ja raajojen törmäyksiä milloin mihinkin. Tossa meidän salilla on kyllä todella paljon enemmän vilkut mustana painijoilla kun nyrkkeilijöillä. Joka viikko menee vähän jotain pientä rikki/kipeytyy ja sitten ne perus polvi, selkä, niska jne. Mitkä ottaa osumaa painiessa. Nämä voi tuntua siltä, että ei tää nyt niin paha, mutta jos tavoitteellisesti treenaa niin kyllä se vaan vituttaa kun kokoajan on jotain mikä vaikuttaa treenaamiseen.

Tossa esimerkiksi sykevyön dataa sparritreenistä missä tuli otettua pelkkiä kovia eriä.

Screenshot_20230115_113005.jpg
 
Sen verran kokeillut painia ja pystypainia että jos tekniikkaa ei ole niin ei voimallakaan saa paljoa aikaiseksi. Voimastaon aina hyötyä mutta ei jos se on cardiosta pois.
 
Niin tai jos se on pois liikkuvuudesta, nopeudesta, teknisen tason kehittämisestä jne.

Voima ei ole valitettavasti jokaiseen lajiin paras ominaisuus.
 
Tuo BJJ:n loukkaantumisherkkyys on vähän miten sen ajattelee. Keskimäärin treeneissä BJJ:ssä tulee varmasti enemmän ja pahempia loukkaantumisia kuin thainyrkkeilyssä. Lähinnä siksi, että siinä menee niveliä, kun lyöntilajeissa vammat ovat yleensä ruhjeita.

Toisaalta tämä johtuu siitä, että painiessa aloittelijat voivat järjellisesti sparrata täysillä ja usein myös tekevät näin. Jos thainyrkkeilytreeneissä vedettäisiin heti peruskurssin jälkeen sparrit niin, että kipataan sen mitä käsistä lähtee, niin vahinkoja alkaisi sattua vähän eri tahtiin. Käytännössä kukaan ei edes tulisi sellaisiin treeneihin muutaman kerran jälkeen.
 
Muistaakseni kun noita loukkaantumistahteja tutkittiin, niin BJJ oli mukana olleista kamppailulajeista matalimmalla todennäköisyydellä. Messissä ainakin vapari ja taekwondo.

Sen verran kokeillut painia ja pystypainia että jos tekniikkaa ei ole niin ei voimallakaan saa paljoa aikaiseksi. Voimastaon aina hyötyä mutta ei jos se on cardiosta pois.
Pekuilla nimenomaan näkee hauskasti, miten vahvimmat jannut pärjää parhaiten kun tekua ei ole.
Sitte toki asia on eri, jos toinen treenaa enemmän tekniikkaa ja toinen ei.

Yksi pointti vielä mistä harvemmin on juttua, on siinä, että fyysisesti kovemmat jannut pärjäävät suhteessa paremmin ylempivöisille, mikä yleensä johtaa nopeampaan kehitykseen parempien sparrikaverien kiinnostuttua kaverista.
Aina jostain syystä hehkutetaan tuota ”treenatkaa kuin sinttisarjalaiset”. Brassijujutsussa on outo fiksaatio tuosta ”technique conquers all” -mantrasta
 
Se on myös kiinni siitä että miten treenataan. Esim thainyrkkeilyssä ei välttämättä sparrata , bjj:ssä olet aina lähikontaktissa. Jos katsotaan miten pälkällä voimalla pärjää niin vatanen teki videon jos painii mustan vyön kanssa. Ei näyttänyt siltä että olisi ollut ihan helppoa mustalle vyölle. Toki painoeroa oli mutta silti. Paljon vastaavanlaisia videoita nähnyt. Ei se vahva kaveri saa mitään aikaiseksi mutta kyllä saa toinen tehdä vähän töitä. Pystylajeissa ei kukaan pärjää ilman kokemusta.
 
Jos katsotaan miten pälkällä voimalla pärjää niin vatanen teki videon jos painii mustan vyön kanssa. Ei näyttänyt siltä että olisi ollut ihan helppoa mustalle vyölle. Toki painoeroa oli mutta silti. Paljon vastaavanlaisia videoita nähnyt. Ei se vahva kaveri saa mitään aikaiseksi mutta kyllä saa toinen tehdä vähän töitä.


Kyseessä toki eri laji ja Jouko olympiavoittaja kreikkalais-roomalaisen puolelta ja tuossa otettiin vapaapainia. Mutta ei ollut kyllä pienintäkään mahdollisuutta Hans Fellillä tuossa kokoerosta ja voimaedusta huolimatta, Jouko tais tosin olla melko vahva oman painoluokkansa painijaksi, en muista tarkalleen mutta kovia tuloksia oli salilla nuoruudessaan nostanut ja lajivoima tietenkin erikseen vielä sitten.
 


Kyseessä toki eri laji ja Jouko olympiavoittaja kreikkalais-roomalaisen puolelta ja tuossa otettiin vapaapainia. Mutta ei ollut kyllä pienintäkään mahdollisuutta Hans Fellillä tuossa kokoerosta ja voimaedusta huolimatta, Jouko tais tosin olla melko vahva oman painoluokkansa painijaksi, en muista tarkalleen mutta kovia tuloksia oli salilla nuoruudessaan nostanut ja lajivoima tietenkin erikseen vielä sitten.

En tarkoittanut että voimalija voittaisi mutta jos pistetään iso ja vahva mies kovaa pystyottelijaa vastaan niin peli on ohi 6 sekunnissa
 
Oon tykästynyt näihin vastikään löytämiini Kazakstanilaisen, Yuriy Chernobrovkin nimisen nyrkkeilyvalmentajan videoihin. Ihan puhtaasti opetusvideoita, ja lyöntitekniikoita eri variaatioin, ja erityisesti lyöntien voimantuoton näkökulmasta. Vaikka kielimuuria on, niin yllättävän antoisia mielestäni, niin vasta-alkajille kuin myös syvemmällä oleville. Oikein heräsi itsellekin uutta intoa.

Kyseessä siis Yuriyn oma kanava. Muiden kanavien jakamia show pätkiä tuli ensin hänen lyömisistä vastaan ja joitain toiseen lankaan jaoinkin ennenkuin löysin tän varsinaisen kanavan.


View: https://youtu.be/9kKSpVgqMzM
 


Kyseessä toki eri laji ja Jouko olympiavoittaja kreikkalais-roomalaisen puolelta ja tuossa otettiin vapaapainia. Mutta ei ollut kyllä pienintäkään mahdollisuutta Hans Fellillä tuossa kokoerosta ja voimaedusta huolimatta, Jouko tais tosin olla melko vahva oman painoluokkansa painijaksi, en muista tarkalleen mutta kovia tuloksia oli salilla nuoruudessaan nostanut ja lajivoima tietenkin erikseen vielä sitten.

Minusta tämä on huono esimerkki. Bodari jolla ei mitään kokemusta kamppailujajeista vs painin olympiavoittaja. Painista ei tiedä täysi ummikko yhtään mitään. Viedään kuin pässiä narusta oli voimaa kuinka paljon tahansa. Kamppailulaji treeneissä taas sparraavat ihmiset joilla kaikilla on perustekniikka hallussa. Jos Fell olisi käynyt edes peruskurssin painista olisi pistänyt ihan eri tavalla hanttiin.

Kreikkalais-rooomalainen oli omista lajeistani ensimmäisiä. Jo parin kuukauden treeni antoi älyttömän edun niitä vastaan jotka eivät ole koskaan painineet. Voimankäyttökursilla vartijan töissä pysty pyörittelemään jokaista jolla ei ollut kamppailulajeista kokemusta. Esim painin kravaatti kuristuksen saa tehtyä käytännössä jokaiselle joka ei ole paininut. Ei maallikko ymmärrä puolustaa niskaa. Siitä voi miettiä mikä on tasoero matsissa olympiavoittaja vs bodari.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Minusta tämä on huono esimerkki. Bodari jolla ei mitään kokemusta kamppailujajeista vs painin olympiavoittaja. Painista ei tiedä täysi ummikko yhtään mitään. Viedään kuin pässiä narusta oli voimaa kuinka paljon tahansa. Kamppailulaji treeneissä taas sparraavat ihmiset joilla kaikilla on perustekniikka hallussa. Jos Fell olisi käynyt edes peruskurssin painista olisi pistänyt ihan eri tavalla hanttiin.
Ei olisi.

Painilajeissa tuo tasoero vaan korostuu tosi herkästi. Esimerkkinä jos otettaisi joku perus painin sm mitalisti vs joku maailmanhuippu niin suomipoika näyttää siltä, ettei olisi ikinä paininutkaan. (Tässä en tarkoita nyt mitään arvi savolaisia tai muita Suomen huippuja vaan joku perustason kaveri)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom