Kamppailijan oheis- ja lajiharjoittelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja gabber92
  • Aloitettu Aloitettu
Vittu että tulee yliajetuksi sparreissa. Dilloin kun muistaa etäisyyden ja liikkumisen niin menee ok mutta jos vastustaja on hyvä ja nopea niin unohtaa sen helposti. En ymmärrä miten saisi tehtyä kunnon vastahyökkäyksiä kun tulee lyöntisarja. Sitten kun itse yrittää niin tulee pysäriä tai kaveri väistää.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tilannetta näkemättä ensimmäinen veikkaukseni olisi, että sinulla menee silmät kiinni vastustajan lyödessä useamman kerran. Jos tämä on tilanne, niin sitä pitää korjata pariharjoittelussa. Silmien lievä siristäminen voi auttaa harjoitteluvaiheessa. Kun silmillä aktiivisesti tekee jotain, ne pysyvät paremmin kontrollissa. Ei siis ole tarkoitus lopun uraa kuitenkaan sparrata silmiä siristellen.

Jos vastustaja potkii pysäreitä ja väistelee lyöntihyökkäyksiisi, ongelma on luultavasti se, että aloitat liian kaukaa. Yritä hivuttautua lähemmäs ennen kuin aloitat hyökkäyksen. Jos vastustaja peruuttaa, niin aja hänet köysiin tai kulmaan, niin ei peruuta sen jälkeen.

Luultavasti et myöskään tee valehyökkäyksiä. Aloittelijat usein seisovat lähes paikallaan ja aloittavat hyökkäykset siitä, jolloin on helppo vetää vastaan - varsinkin jos lisäksi on liian kaukana. Ole pari kertaa lähtevinäsi hyökkäykseen niin että saat reaktion vastustajalta ja vasta sitten hyökkäät. Jos vastustaja potkaisee pysärin ilmaan, voit myös yrittää osua jalkaan alapotkulla, kun se on laskeutumassa maahan.

Näkemättä on tietysti vaikea sanoa varmasti ja on myös mahdollista, että ongelma on muualla.
 
Kaikki meni oikein paitsi valehyökkäykset. Auttaisi paljon jos silmät pysyisivät auki. Ilman vastahyökkäyksiä olet aseeton, suuri osa onnistuneista hyökkäyksistä ovat countereita. Ehkä pitää vaan ymmärtää että osa iskuista pitää ottaa vastaan ja olla agressiivisempi.
 
Usein alkuvaiheessa pelätään liikaa osumia sparrissa. En tietenkään tarkoita, että niitä pitäisi kerätä tai edes olla välinpitämätön, mutta eräänlaista sen hyväksymistä, että vastustajakin tulee saamaan onnistumisia. Pitää olla uskallusta ottaa riskejä omaan päähän tuleviin osumiin, että saa itse onnistuneita suorituksia sisään. Vastaiskeminen on vaikeampaa kuin hyökkääminen ja pelkästään siihen perustuva taktiikka ei oikein toimi, jos taidot ovat kovin puutteelliset.

Itse teetän lämmittelyiksi usein sellaista, että ensin toinen lyö yksittäisiä lyöntejä, joita pari torjuu/väistää. Sitten 2 lyönnin sarjoja, 3:n sarjoja ja ehkä myös satunnaisen mittaisia. Sinulle hyvä versio tästä olisi se, että muutaman vastustajan lyöntisarjan jälkeen pyritään kontraamaan omalla lyönnillä ja siitä vaihtuu osat.

(Vedän siis pääosin tunnin mittaisia treenejä ja niissä teen lämmittelyt lähes aina lajitekniikalla. 1,5 h treenissä vedän usein ei-lajitekniikkaan perustuvan lämmittelyn.)

Oleellista on kuitenkin se, että tätä harjoittelua, samoin kuin sparria tehdään riittävän rauhallisesti niin, ettei osumista seuraa vahinkoa.
 
Joo kiitos neuvoista. Tavoitteena olisi että pystyy keskeyttämään vastustajan lyöntisarjat lyönneillä tai alapotkulla. Se tekee vastustajasta hieman passiivisemman.
 
Hyviä vinkkejä Andylta 👍 Juurikin noin tehdään meidänkin nyrkkeily sparri treeneissä. Silmien auki pitämiseen käytän usein yksinkertaisia pariharjoitteluja. Toinen on köysissä ja pitää suojauksen yllä ja väistelee. Toinen lyö kevyitä lyöntejä. Köysissä oleva keskittyy silmien auki pitoon ja lyöntien vastaanottoon. Sitten kun sujuu, köysissä oleva kyttää paikkoja vasta lyönneille ja lyö niitä ykkösinä vastaan. Paljon tehdään myös harjoitteita jossa toinen pakittaa ja paukuttaa kevyitä suoria ja toinen pyrkii väistellen iholle. Väistöjä tulee paljon, silmä kehittyy eikä enää aristele osumia. Erityisesti keskitytään hyökkäämiseen ja puolustamiseen. Sparreissa jämähtää helposti paikalleen.
AndyS sanoi:
Vedän siis pääosin tunnin mittaisia treenejä ja niissä teen lämmittelyt lähes aina lajitekniikalla. 1,5 h treenissä vedän usein ei-lajitekniikkaan perustuvan lämmittelyn.)
Click to expand...
Sama. Lämpöä on aina lajitekniikkaa. Liikkumisharjoitusta, väistöjä tms. Treeni aika rajallinen niin kuntojumpat jätetään omatoimi treeneihin)
AndyS sanoi:
Oleellista on kuitenkin se, että tätä harjoittelua, samoin kuin sparria tehdään riittävän rauhallisesti niin, ettei osumista seuraa vahinkoa
Click to expand...
Tämäpä se tärkein. Lyönnit pitää olla niin kevyitä että uskaltaa tehdä asioita. Hommasta ei tule mitään jos pitää kusi sukassa pelätä. Lyöntejä mielellään paljon mutta kevyitä. Sarjoja.
 
Otin hieman videota tällaisesta harjoittelusta. Tässä ei siis tehdä vielä vastahyökkäyksiä, mutta tehtävänantoon kuuluu että sarjaan pitää sisällyttää vartalolyönti. Treenaajien taso on 3 kk harjoitelleesta aloittelijasta pari matsia ottaneeseen kilpailijaan.


View: https://www.instagram.com/p/ClVwIP7sj-Z/


Huomaa että edistyneemmät tekevät huomattavasti nopeammalla temmolla, vaikka kontakti ei juuri kovene.
 
Tuo on fiksua lämmittelyä. En ymmärtä miksi "tuhlataan" aikaa hyppynaruihin ja karhukävelyyn kun voisi käyttää sen ajan lajitreeniin esim niin kuin videossa. Yksi jännä havainto: nyt kun vuosia on mittarissa vähän enemmän niin menee helvetin kauan ennen kun kone lämpenee.
Meillä on kyllä hyvät treenit, paljon padeja ja intensiteetti on kova. Katson paljon videoita, varsinkin tuntuu siltä että potkunyrkkeilystä oppii paljon mitä thainyrkkeilyssä ei käydä läpi. Ihan yksinkertaiset asia kuten liikkuminen ja pitkät koukut. Kuiyenkin pidän yksinkertaisuudesta.
 
Se mikä tuosta ei käy ilmi, on että tuollaisen kevyen tekniikan väliin teetän usein jotain sellaista kuin 3-5 kyykkyhyppyä tms. niin että saadaan koko kroppa oikeasti lämpimäksi ennen kovatehoisempaa treeniä.

Kun kyseessä on suhteellisen vähän treenaavat henkilöt eikä pelkät tavoitteelliset kilpaurheilijat, pidän perusteltuna teettää myös voimaliikkeitä, koska monilla heikko lihaskunto rajoittaa lajitekniikkaa. Jos olisi pelkkiä kilpaurheilijoita, ohjelmoisin fysiikkaharjoittelua enemmän erillisiin treeneihin.

Teetän voimaliikesetit yleensä kahden tekniikkaharjoitteen väliin. Tämä katkaisee tehokkaasti ajatustoiminnan, eikä tule sitä varsin yleistä ilmiötä, että uutta tekniikkaa tehdessä mietitään vielä osittain edellistä, mikä häiritsee keskittymistä.

1,5 h treeneissä pidän yleensä jonkinlaisen ei-lajinomaisen lämmittelyn. Mielestäni pidemmässä harjoituksessa treenaajien keskittyminen alkaa herpaantua, jos tehdään 1,5 h pelkkää tekniikkaa - etenkin jos ohjelmassa ei ole sparreja. Nämä ovat kuitenkin pikemmin jotain askellus-, koordinaatio-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoituksia kuin salin ympäri juoksua ja punnertamista.

Kamppailutreeni on kuitenkin luonteeltaan oppimistapahtuma, eikä ihmisen päähän voi kaataa tietoa loputtomasti yhdellä kertaa. Siksi kouluissakin on välitunnit, eikä opiskella monta tuntia putkeen. Ehdoton valtaosa treenistä pitää kuitenkin olla sitä uuden oppimista ja aiemmin opitun vahvistamista eikä jumppaamista.

Vuosia sitten kävin erään valmentajan harjoituksissa ja niissä tunnin treeni koostui seuraavasti:

20 min naruhyppely
5 min varusteiden pukeminen
20 min pistarien lyöminen
15 min loppujumppa

Käytännössä siis vain 10 minuuttia treenistä käytettiin lajitekniikkaan, kun pistaritreenissä puolet ajasta menee pistarien pitämiseen. Puolustamista ei treenattu käytännössä ollenkaan. Voin kertoa että näissä treeneissä kävijöiden taitotaso ei kehittynyt kovinkaan hyvin...
 
AndyS sanoi:
Se mikä tuosta ei käy ilmi, on että tuollaisen kevyen tekniikan väliin teetän usein jotain sellaista kuin 3-5 kyykkyhyppyä tms. niin että saadaan koko kroppa oikeasti lämpimäksi ennen kovatehoisempaa treeniä.

Kun kyseessä on suhteellisen vähän treenaavat henkilöt eikä pelkät tavoitteelliset kilpaurheilijat, pidän perusteltuna teettää myös voimaliikkeitä, koska monilla heikko lihaskunto rajoittaa lajitekniikkaa. Jos olisi pelkkiä kilpaurheilijoita, ohjelmoisin fysiikkaharjoittelua enemmän erillisiin treeneihin.

Teetän voimaliikesetit yleensä kahden tekniikkaharjoitteen väliin. Tämä katkaisee tehokkaasti ajatustoiminnan, eikä tule sitä varsin yleistä ilmiötä, että uutta tekniikkaa tehdessä mietitään vielä osittain edellistä, mikä häiritsee keskittymistä.

1,5 h treeneissä pidän yleensä jonkinlaisen ei-lajinomaisen lämmittelyn. Mielestäni pidemmässä harjoituksessa treenaajien keskittyminen alkaa herpaantua, jos tehdään 1,5 h pelkkää tekniikkaa - etenkin jos ohjelmassa ei ole sparreja. Nämä ovat kuitenkin pikemmin jotain askellus-, koordinaatio-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoituksia kuin salin ympäri juoksua ja punnertamista.

Kamppailutreeni on kuitenkin luonteeltaan oppimistapahtuma, eikä ihmisen päähän voi kaataa tietoa loputtomasti yhdellä kertaa. Siksi kouluissakin on välitunnit, eikä opiskella monta tuntia putkeen. Ehdoton valtaosa treenistä pitää kuitenkin olla sitä uuden oppimista ja aiemmin opitun vahvistamista eikä jumppaamista.

Vuosia sitten kävin erään valmentajan harjoituksissa ja niissä tunnin treeni koostui seuraavasti:

20 min naruhyppely
5 min varusteiden pukeminen
20 min pistarien lyöminen
15 min loppujumppa

Käytännössä siis vain 10 minuuttia treenistä käytettiin lajitekniikkaan, kun pistaritreenissä puolet ajasta menee pistarien pitämiseen. Puolustamista ei treenattu käytännössä ollenkaan. Voin kertoa että näissä treeneissä kävijöiden taitotaso ei kehittynyt kovinkaan hyvin...
Click to expand...

Peruskurssin jo suorittaneille:
Itse toivoisin että salit avattaisiin 30min ennen harjoittelua jona aikana kaikki saisi lämmitellä ja venytellä mielensä mukaan ennen treenejä ja koko 1.5h käytettäisiin kuitenkin kehittämään jollain tavalla sitä lajia. Andyn tavoin ei pelkkää tekniikkaa sitä 1.5h mutta vaikka voimaharjoitteluna clinchiä välillä tai niitä askellus- liikkuvuus tai tasapainoharjoituksia sun muita.

Tiedän että tämä ei toimi kun jengiä ei kiinnostaisi vetää lämmittelyjä eikä venyttelyjä paskaakaan ja ukkoja latoaisi kuin heinää, mutta ainahan sitä saa toivoa.
Itse menen salille mieluusti sen 30 minuuttia etukäteen kuitenkin, niin saan tehtyä paremmat lämmittelyt ja venyttelyt kun on vähän tuota loukkaantumisherkkyyttä takana.
 
Käytännössä tuo tietysti onnistuisi vain illan ensimmäisissä treeneissä. Tai sitten salilla pitää olla paljon ylimääräistä tilaa treenaajamäärään suhteutettuna.

Herää lisäksi kysymys, että jos ohjaaja tulee avaamaan salin puoli tuntia etuajassa ja harrastajat tulevat silloin lämmittelemään, niin miksi se ohjaaja ei aloittaisi ohjattua treeninvetoa jo aiemmin?
 
Ideana hyvä, toteuttaminen vaikea. Itse haluasin että alkulämmitely olisi andun videon tyyppistä, sitten venyttelyä, padeja ja lopussa 3 erän sparrit ( alkeiskurssin jälkeen).
 
AndyS sanoi:
Käytännössä tuo tietysti onnistuisi vain illan ensimmäisissä treeneissä. Tai sitten salilla pitää olla paljon ylimääräistä tilaa treenaajamäärään suhteutettuna.

Herää lisäksi kysymys, että jos ohjaaja tulee avaamaan salin puoli tuntia etuajassa ja harrastajat tulevat silloin lämmittelemään, niin miksi se ohjaaja ei aloittaisi ohjattua treeninvetoa jo aiemmin?
Click to expand...

Veikkaan vaan että vetäjillä sitä aikaa ei kuitenkaan yleensä ole niin ylettömästi ja tuo on sellainen kohta mihin niitä vetäjiä ei välttämättä tarvitse, niin se olisi "kustannustehokkaampaa" vetää noin. Paras vaihtoehtohan olisi se että pari vetäjää olisi siellä salilla 24/7 ja sinne saisi mennä mihin aikaan tahansa treenaamaan ja saisi sitä opetusta.
Salin voi avata muutkin kuin vetäjät ja aika monessa paikassa olen nähnyt tämän käytännön olevan toiminnassa.
 
Toki jos jostain saa sitoutuneen "salinavaajan", joka oikeasti tulee joka päivä avaamaan salin vuodesta toiseen, niin hyvä homma. Ongelma on siinä että jos jengi tottuu salin olevan auki kello X niin myöhästymisestä tulee nurinaa. Jos salilla on jotain toimistohenkilökuntaa tai koodilukkojärjestelmä, niin asia on helpompi järjestää. Näin vain on aika harvassa paikassa.

Itse pidän ryhmäharjoituksissa välinetreenien (padit, pistarit) osuuden aika pienenä. Näin siksi, että se välineiden pitäminen ei juuri kehitä kamppailijana, vaan puolet treeniajasta menee hukkaan. Siitä on paljon tehtynä jopa haittaa kehitykselle, kun opitaan kilpailevia vääriä reaktioita tekniikoihin.

Olen esim. tuhonnut oman sääriblokkini pitämällä paljon reisipadia. Nyt kun vastustajan alapotku lähtee, ensimmäinen reaktio ei ole enää nostaa säärtä vaan painaa jalka tukevasti maahan. 😨 Samoin monilla thainyrkkeilijöillä on vaikeuksia blokata potkuja käsillä, kun on totuttu pitämään padeja ja tehdään se sama liike oikean käsiblokin sijaan.

Välinetreeni on myös sellaista, että jos välineiden pitäjä on huono, treenistä tulee aivan kauheaa. Paritreenissä pystyy omaa tekemistä säätämällä saamaan helpommin aikaan hyödyllisen harjoituksen, vaikka treenipari olisi täysi susi.

Sitten on eri asia, jos toinen on selvästi valmentaja ja vain toinen pyrkii kehittymään kamppailijana. Jos vedän tällaista käytännössä privatreeniä, niin suurin osa siitä on välineiden pitoa.
 
Totta tuokin. Välinetreeni jossa vaan seistään paikalla ei ole jees. Meillä on viisi eri vetäjää eli automaattisesti tulee vaihtelua. Se on ainakin hyvä juttu että vapaita treenejä on paljon, niistä saa jopa enemmän irti
 
Minäkin tulisin mielellään hyvissä ajoin treeneihin, mutta vaikea järjestää seuran puolelta. Jos oma ryhmä on päivän eka ovet ovat lukossa. Ei oikein voi vaatia ohjaajaa tulemaan yli aikaisin paikalle. Moni ei edes ehdi kun tulevat töistä suoraan. Lihaskunto harjoittelun ymmärrän jos kyseessä porukka jonka tavoite parantaa kuntoa ilman kisa tavoitteita. Kilpailijat eri juttu. He pystyvät itsekin räätälöimään treenejä ja tekemään lihaskuntoa muunakin aikana. Harrastelijoille seuran treenit voivat olla viikon ainoat. Meillä on nyt kilparyhmä jäissä vetäjän puuttumisen takia. Joutuu käymään kuntonyrkkeilyn puolella. Kyllähän se 25 min alkulämppä karhunkävelyineen ja pomppimisineen kyrsii pakko myöntää😅 Itseasiassa alkulämppä on kovempi kuin treeni. Omia ryhmiä vetäessä 90% ajasta on itse laji treeniä. Jos treeni aikaa 60min ei siitä kyllä käytetä sekuntiakaan karhukävelyyn. Tempo ja syke osioissa käytän hyppynaruja ja tennispalloja ( liikkumista harjoitukset) sekä säkkiä.
 
Elämäntilanne muuttu ja se vaikuttaa lajitreeniin hetkellisesti. Nyt on mahdollista treenata lajitreeniä pari kertaa viikossa ja mietin miten sen tekisin. Tässä vaihtoehdot:

2 vapaata treenia tai 1 ohjattu+ 1 vapaa.

Ohjattu treeni= 15 min lämmittely, 45 min paritreeniä ( yleensä vuorotellen sarjoja jossa käytetään tyynyjä) mitään uutta ei oikein tule viilataan tekniikoita. Kyllä joskus tulee uuttakin mutta yleensä vedetään samaan tyyliin

Vapaa treeni: 20 min säkkiä 40 min sparria jos jaksaa/tai niin paljon kuin jaksaa.
 
Bådieinari sanoi:
Elämäntilanne muuttu ja se vaikuttaa lajitreeniin hetkellisesti. Nyt on mahdollista treenata lajitreeniä pari kertaa viikossa ja mietin miten sen tekisin. Tässä vaihtoehdot:

2 vapaata treenia tai 1 ohjattu+ 1 vapaa.

Ohjattu treeni= 15 min lämmittely, 45 min paritreeniä ( yleensä vuorotellen sarjoja jossa käytetään tyynyjä) mitään uutta ei oikein tule viilataan tekniikoita. Kyllä joskus tulee uuttakin mutta yleensä vedetään samaan tyyliin

Vapaa treeni: 20 min säkkiä 40 min sparria jos jaksaa/tai niin paljon kuin jaksaa.
Click to expand...
Ohjattua niin paljon kuin mahdollista. On vaikea kehittyä ja korjata heikkouksia jos ei ole ketään neuvomassa.
 
Aika vähän neuvoja saadaan loppujen lopuksi. Jos tekee ihan päin helvettiä niin joku tulee korjaamaan mutta muuten vedetään treenit läpi kovalla intensiteetillä. Sen takia tuntuu siltä että sparraamalla saa treenistä enemmän irti ja säkki toimii yhtä hyvin kuin joku joka seisoo paikallaan tyynyjen kanssa. Menee aika paljon aikaa siihen että valmentaja käy henkilökohtaisesti kaikkien tekniikat läpi.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom