Kamppailijan oheis- ja lajiharjoittelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja gabber92
  • Aloitettu Aloitettu
Morjesta!

Käyny tosiaan sen 10vuotta tässä salilla apinanraivolla ja nyt tehny puoltoista vuotta vaparia. Tulee nyt se 2 vaparia/2 lukkopainia ja 1 sparri treeni viikossa.

Tuntuu että kun käy salilla vielä sen yhden päivän tuohon lisäksi niin paikat on niin jumissa voima treenistä että räjähtävyys ja "ketteryys" häviää aivan täysin ja nyrkkeilystä tulee TODELLA vaikeaa.

Jos tulee lajitreenejä 3-5 viikkoon ja 1-2 salia päälle niin onko tuossa salitreenissä mitään mahdollisuutta tehdä enään voimaharjoittelua? vai onko se tämä 30ikä joka tulee palautumisen tielle jo?


Olen miettinyt itse kun olen erittäin tönkkö ja hidas näilä lihasjumeilla niin olisiko ideaa muuttaa salitreeni kokonaan nopeus/räjähtäväksi harjoitukseksi jotta lihakaset ei olisi kokoaikaa jumissa?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Jos tulee lajitreenejä 3-5 viikkoon ja 1-2 salia päälle niin onko tuossa salitreenissä mitään mahdollisuutta tehdä enään voimaharjoittelua? vai onko se tämä 30ikä joka tulee palautumisen tielle jo?


Olen miettinyt itse kun olen erittäin tönkkö ja hidas näilä lihasjumeilla niin olisiko ideaa muuttaa salitreeni kokonaan nopeus/räjähtäväksi harjoitukseksi jotta lihakaset ei olisi kokoaikaa jumissa?

Rujo auttaa:

View: https://www.youtube.com/watch?v=wSONheSiIng
 
Morjesta!

Käyny tosiaan sen 10vuotta tässä salilla apinanraivolla ja nyt tehny puoltoista vuotta vaparia. Tulee nyt se 2 vaparia/2 lukkopainia ja 1 sparri treeni viikossa.

Tuntuu että kun käy salilla vielä sen yhden päivän tuohon lisäksi niin paikat on niin jumissa voima treenistä että räjähtävyys ja "ketteryys" häviää aivan täysin ja nyrkkeilystä tulee TODELLA vaikeaa.

Jos tulee lajitreenejä 3-5 viikkoon ja 1-2 salia päälle niin onko tuossa salitreenissä mitään mahdollisuutta tehdä enään voimaharjoittelua? vai onko se tämä 30ikä joka tulee palautumisen tielle jo?


Olen miettinyt itse kun olen erittäin tönkkö ja hidas näilä lihasjumeilla niin olisiko ideaa muuttaa salitreeni kokonaan nopeus/räjähtäväksi harjoitukseksi jotta lihakaset ei olisi kokoaikaa jumissa?
Itse harjoittelen 3x viikkoon lajitreeniä, ja 2-3x viikkoon muita treenejä (sali ja kesällä yksi juoksu). Ikää kohta 32, eikä mitään ongelmia. Hyvin jaksaa, hyvin pystyy kunhan jaksaa venytellä ja huoltaa lihaksia. Tuo ylläoleva video nyt on mitä on. Ihan hyviä pointteja, mutta monta kyseenalaista.

Itselle vähintään 1 välipäivä viikossa ihan pakko. Yleensä yksi lajitreeni on myös kevyempi, jolloin voi esimerkiksi salilla treenata kovempaa. Joskus myös sali tulee tehtyä aamulla Ti tai To, niin saa sitten joltain toiselta päivältä pois, esim. Perjantailta. Salitreeni tällä hetkellä aika fiilispohjaista koko kehon läpikäyntiä 3 kertaa viikossa. Oma fiilis on että vois hyvin treenata 1x viikkoon voimaharjoittelua tähän ohjelmaan. Oma viikko näyttää aikalailla tällaiselta:
Ma
Ti Laji
Ke Sali
To Laji, kevyempi
Pe Sali / lenkki
La Sparri
Su Sali
 
On mahdotonta vastata kysymykseen ilman että tietää, mikä on treenin tarkoitus?

Onko tarkoitus tehdä jonkinlainen ura vapaaottelukilpailijana? Vai pitää yllä terveyttä hauskalla liikuntaharrastuksella? Vai ehkä olla lihaksikas äijä, joka harrastaa vapaaottelua? Vai jotain muuta?

Vasta kun tavoite on tiedossa, on järkevää alkaa pohtia treenimetodeja.
 
On mahdotonta vastata kysymykseen ilman että tietää, mikä on treenin tarkoitus?

Onko tarkoitus tehdä jonkinlainen ura vapaaottelukilpailijana? Vai pitää yllä terveyttä hauskalla liikuntaharrastuksella? Vai ehkä olla lihaksikas äijä, joka harrastaa vapaaottelua? Vai jotain muuta?

Vasta kun tavoite on tiedossa, on järkevää alkaa pohtia treenimetodeja.

No seon totta, tavoitteenahan itsellä on aina kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla vaikken uraa hakisikaan, tuskin tässä lajissa uraa saa enää aikaiseksi jos aloittaa 29 vuotiaana :(

Mutta joo, kilpailu halua on ja tavoitteena pärjätä mahdollisimman hyvin vapaaottelussa. Voimien ja lihastensuhteen ei ole mitään toivoa parilla treenillä kehitystä enää saada joten ylläpito niissä järkevin tavoite sanoisin. Tosin en usko että pystyn vanhoja voimatasojanikaan pitämään jos haluan pitää kroppaa freesinä.
 
Jos tavoite on kehittyä vapaaottelukilpailijana - oli se taso sitten salikisataso, SM-taso tai vaikka ammattilaistaso - niin lähtisin purkamaan asiaa siitä, että 10 vuoden apinanraivoisa salitreeni on nostanut voimaominaisuudet enemmän kuin riittävälle tasolle. Niiden kehittäminen on lisäksi vaikeaa tai mahdotonta, jos tekee samalla 5 lajitreeniä viikossa.

Voimatreenissä pyrkisin siis lähinnä voimatasojen ylläpitoon ja maltillinen voimien putoaminenkaan ei ole ongelma. Kyseessä on silti vahvuus, jossa luultavasti ollaan kaikkia vastustajia selvästi parempi.

Itse tekisin tuossa tilanteessa vain yhden voimaharjoituksen viikossa. Mielellään isoilla painoilla ja lyhyillä sarjoilla, mutta ei ihan päätyyn asti. Siis vaikka 4RM painolla 3 toiston sarjoja ja pientä sarjamäärää per liike. Näin säästetään palautumisresursseja muuhun harjoitteluun. Tämä luonnollisesti vaatii isoja moninivelliikkeitä.

Viikon toinen fysiikkatreeni voi sitten painottua räjähtävyyteen, jos ehdottomasti halutaan tehdä se salilla. Muitakin vaihtoehtoja olisi.

Itse en ole kovin innostunut noista Rupposen teorialuennoista fysiikkatreenin osalta. Hän ei ilmeisesti oikein hahmota esimerkiksi peruskestävyyden merkitystä ja siellä on muitakin vähän outoja ajatuksia.

Se miksi Rupponen oli varsin hyvä vapaaottelija, johtuu ensisijassa laadukkaasta taitoharjoittelusta, eikä tietotaidosta fysiikkaharjoitteluun. Harjoittelu hänen opeillaan vie kuitenkin ihan varmasti oikeaan suuntaan, vaikka teoriassa olisikin fibaa.
 
oisko jollain liikkuvuusrutiinia neuvoa tai linkittää. ongelmakohta lonkka ja nivuset. pysäri lähtee ihan ok kun etusuuntan taipuu, mutta kiertareista vain alapotkut lähtee ihan ok. nimimerkillä joskus ollut "hyvä" potkimaan ja nykyään kankea.
 
oisko jollain liikkuvuusrutiinia neuvoa tai linkittää. ongelmakohta lonkka ja nivuset. pysäri lähtee ihan ok kun etusuuntan taipuu, mutta kiertareista vain alapotkut lähtee ihan ok. nimimerkillä joskus ollut "hyvä" potkimaan ja nykyään kankea.
Youtuben puolelta kun haet Jukka Rajalan videoita niin löytyy paljon kaikkea hyvää kamppailijoillekkin sopivaa.
 
Morjesta!

Käyny tosiaan sen 10vuotta tässä salilla apinanraivolla ja nyt tehny puoltoista vuotta vaparia. Tulee nyt se 2 vaparia/2 lukkopainia ja 1 sparri treeni viikossa.

Tuntuu että kun käy salilla vielä sen yhden päivän tuohon lisäksi niin paikat on niin jumissa voima treenistä että räjähtävyys ja "ketteryys" häviää aivan täysin ja nyrkkeilystä tulee TODELLA vaikeaa.

Jos tulee lajitreenejä 3-5 viikkoon ja 1-2 salia päälle niin onko tuossa salitreenissä mitään mahdollisuutta tehdä enään voimaharjoittelua? vai onko se tämä 30ikä joka tulee palautumisen tielle jo?


Olen miettinyt itse kun olen erittäin tönkkö ja hidas näilä lihasjumeilla niin olisiko ideaa muuttaa salitreeni kokonaan nopeus/räjähtäväksi harjoitukseksi jotta lihakaset ei olisi kokoaikaa jumissa?
Voimaa on tarpeeksi, nyt se muokkautuu lajin omaiseksi lajitreenissä.
 
Jos tavoite on kehittyä vapaaottelukilpailijana - oli se taso sitten salikisataso, SM-taso tai vaikka ammattilaistaso - niin lähtisin purkamaan asiaa siitä, että 10 vuoden apinanraivoisa salitreeni on nostanut voimaominaisuudet enemmän kuin riittävälle tasolle. Niiden kehittäminen on lisäksi vaikeaa tai mahdotonta, jos tekee samalla 5 lajitreeniä viikossa.

Voimatreenissä pyrkisin siis lähinnä voimatasojen ylläpitoon ja maltillinen voimien putoaminenkaan ei ole ongelma. Kyseessä on silti vahvuus, jossa luultavasti ollaan kaikkia vastustajia selvästi parempi.

Itse tekisin tuossa tilanteessa vain yhden voimaharjoituksen viikossa. Mielellään isoilla painoilla ja lyhyillä sarjoilla, mutta ei ihan päätyyn asti. Siis vaikka 4RM painolla 3 toiston sarjoja ja pientä sarjamäärää per liike. Näin säästetään palautumisresursseja muuhun harjoitteluun. Tämä luonnollisesti vaatii isoja moninivelliikkeitä.

Viikon toinen fysiikkatreeni voi sitten painottua räjähtävyyteen, jos ehdottomasti halutaan tehdä se salilla. Muitakin vaihtoehtoja olisi.

Itse en ole kovin innostunut noista Rupposen teorialuennoista fysiikkatreenin osalta. Hän ei ilmeisesti oikein hahmota esimerkiksi peruskestävyyden merkitystä ja siellä on muitakin vähän outoja ajatuksia.

Se miksi Rupponen oli varsin hyvä vapaaottelija, johtuu ensisijassa laadukkaasta taitoharjoittelusta, eikä tietotaidosta fysiikkaharjoitteluun. Harjoittelu hänen opeillaan vie kuitenkin ihan varmasti oikeaan suuntaan, vaikka teoriassa olisikin fibaa.
Komppaan Andya tuossa voimapainotteisessa treenissä. 1-2krt viikossa. Moninivel liikkeitä 3-5 sarjaa, 3-5 toistoa, 3-5 liikettä ja hyvät palautukset. Ei kärsi palautuminen ja voimatasot pysyy hyvinä ilman "turhaa" lihasmassan kasvua.
 
Karkeasti voimatasot pitää olla sillä tasolla ettei mikään lajitekniikka jää suorittamatta sen takia että voimat ei riitä.

Omalla kamppailu uralla riitti hyvinkin vähäinen punttien kolistelua. Lähinnä juurikin noita perusliikkeitä,maksimivoimaa tai räjähtävyyttä painottaen. Missään nimessä ei ainakaan mitään bodaus ultimate failure settejä.
 
Tekoäly tulee kyllä vielä vaikuttamaan kamppailulajeihinkin tavalla tai toisella. Huvikseni kysyin ChatGPT:ltä, miten potkunyrkkeilijän kannattaa harjoitella kiertopotkua ja vastaus oli varsin onnistunut.

Kiertopotku on yksi monipuolisimmista ja tehokkaimmista potkuista potkunyrkkeilyssä. Sen suorittaminen vaatii oikean tekniikan, voiman ja notkeuden. Tässä on joitakin vinkkejä, jotka voivat auttaa potkunyrkkeilijää harjoittelemaan kiertopotkua:

Oikea asento: Asetu oikeaan potkunyrkkeilyasentoon, jossa paino on tasaisesti jakautuneena ja etujalka on hieman koukussa. Tämä antaa sinulle vakaan pohjan kiertopotkulle.

Kiertoliike: Aloita liike kiertymällä lantiosta ja lonkista. Kiertopotkussa voima tulee vartalon pyörähdyksestä, ei pelkästään jalkojen liikkeestä. Pyöritä lantiota ja ylävartaloa oikeaan suuntaan, vastakkaiseen suuntaan kuin potkusi.

Nosta polvi: Kiertopotkun tekniikassa tärkeää on aloittaa liike nostamalla potkaisevan jalan polvi kohti vastakkaista olkapäätä. Tämä auttaa luomaan kiertoliikkeen ja antaa voimaa potkulle.

Potkun suunta: Potkaistava jalka suoristetaan voimakkaasti samalla kun lantio ja olkapäät kääntyvät kohti kohdetta. Kiertopotku voi osua esimerkiksi vastustajan kylkeen tai päähän riippuen tilanteesta.

Vartalon hallinta: Pidä vartalosi tiukkana ja hallittuna koko potkun ajan. Vältä yliojentamista tai liiallista taaksepäin taipumista, jotta säilytät tasapainon ja voiman.

Oikea osuma-alue: Kiertopotkulla voi osua eri alueille vastustajaa. Harjoittele eri osuma-alueita, kuten kylkiä, reisiä, vatsaa tai päätä. Huomioi, että päähän kohdistuvat potkut ovat vaativampia ja edellyttävät erityistä varovaisuutta harjoittelussa ja otteluissa.

Toistoja ja harjoittelua: Harjoittele kiertopotkua toistuvasti varmistaaksesi, että saat tekniikan oikein. Aloita hitaasti ja keskity tekniikkaan ennen kuin lisäät voimaa. Voit harjoitella potkua ilmassa tai potkupussin tai padan kanssa.

Notkeus ja venyttely: Kiertopotku vaatii hyvää notkeutta lonkista ja jalkojen lihaksista. Säännöllinen venyttely auttaa parantamaan notkeutta ja mahdollistaa paremman potkutekniikan.

Valmentajan ohjaus: On suositeltavaa harjoitella kiertopotkua valmentajan tai kokeneemman potkunyrkkeilijän valvonnassa. He voivat antaa sinulle yksilöllistä palautetta ja neuvoja tekniikan parantamiseksi.

Turvallisuus: Muista aina harjoitella turvallisesti ja käyttää asianmukaista suojavarustusta, kuten potkunyrkkeilyhanskoja ja -säärisuojia.

Kuten kaikissa urheilulajeissa, säännöllinen ja omistautunut harjoittelu on avainasemassa kiertopotkun tekniikan kehittämisessä.

Vain tuo lantion ja ylävartalon kiertämistä koskeva kohta on outo, muuten voisi olla asiantuntevan valmentajan kirjoittama kooste.
 
Tekoäly tulee kyllä vielä vaikuttamaan kamppailulajeihinkin tavalla tai toisella. Huvikseni kysyin ChatGPT:ltä, miten potkunyrkkeilijän kannattaa harjoitella kiertopotkua ja vastaus oli varsin onnistunut.

Joku high end tai halvempi MoCap setup vois olla kova, niin Jaakko voi vaikka sitten vuokrata tilaa pelifirmoille, yms. animaattoreille

Ja ei aikaakaan kun humanoidirobotti jaksaa ottaa vastaan iskuja niin voi robomyllää sitten?

1728957412203.webp

 
Kyllä AI varmasti tulee monellakin tapaa mukaan valmentamiseen. Niin kauan kun itse kilpasuorituksen tekee ihminen on homosapiens kehityksen rajoitteena. Jos robootit myllää niin niiden ei tarvitse käydä töissä, opiskella, huolehtia lapsista tai muuta sekundaarista. Niitä voi simuloida ja ajaa lepuuttamatta kunhan akkuihin saadaan virtaa. Kuinka mielekästä se sitten on en osaa vastata.
 
Kyllä AI varmasti tulee monellakin tapaa mukaan valmentamiseen. Niin kauan kun itse kilpasuorituksen tekee ihminen on homosapiens kehityksen rajoitteena. Jos robootit myllää niin niiden ei tarvitse käydä töissä, opiskella, huolehtia lapsista tai muuta sekundaarista.

Lähinnä ite mietin että milloin pääsee sparraamaan vaikka robomyllääjien kanssa. Robo vs Robo matsi voi olla Joo vähän tylsää, mutta jos saa sit vaikka joskus joka salille "maailman parhaan pystyottelijän tai gräplääjän"

EDIT: Tekoäly- ja robotiikkakeskustelu siirretty Ylilyönti-aiheesta.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Tekoäly tulee kyllä vaikuttamaan vielä todella paljon.

Aluksi ehkä vaikka niin, että kuvaat puhelimella potkimistasi, tekoäly vertaa suoritusta näkemiinsä huippusuorituksiin, osoittaa virheet ja antaa korjausneuvot. Tai se voi tarkkailla sparrissa sykemittarin lukemia ja varoittaa, jos pidetään niin kovaa tahtia, että suorituskyky ei riitä koko erää. Varmasti löydetään sovelluksia, joita vielä ei osaa aavistaakaan.

Robotiikan mahdollisuudet ovat sitten jo aivan älyttömät. Aluksi treenirobotit tulevat tietysti jalkapallon tai koripallon tapaisiin lajeihin, joissa rahaa liikkuu enemmän. Vaikka Saksan maajoukkue voisi harjoitella kulmatilanteita robottijoukkuetta vastaan, jonka jäsenet vastaavat kaikki ominaisuuksiltaan Brasilian maajoukkuetta: juoksevat yhtä nopeasti, ovat saman pituisia ja matkivat näiden pelitapaa.

Myös kamppailurobotti voidaan ohjelmoida vastaamaan täsmälleen tulevan vastustajan ominaisuuksia. Paino ja raajojen mitat säädetään samoiksi, lyö tasan yhtä kovaa, "väsyy" samaa tahtia jne. Sen kanssa voi myös treenata vaikka hyppypolvea päähän ilman että se vahingoittuu. Robotti voidaan myös säätää niin että se jättää vaarallisimmat tekniikat kesken ja vain ilmoittaa, että nyt osui stomppi päähän.

Matchmakingiin tämä tulee muuten vaikuttamaan merkittävästi, kun urheilija voi etukäteen kokeilla robotilla, tuleeko pärjäämään vai ei. On varmaan hieman masentavaa, jos treeneissä häviää joka kerta vastustajaa simuloivalle robotille. :confused:

Maailman parasta ottelijaa simuloivasta robotista olisi useimmille aika vähän hyötyä. Sehän niputtaa saman tien, eikä oppimista juuri tapahdu. Paljon parempi olisi harjoitella robotin kanssa niin, että sen tasoa säädetään itseen verrattuna vähän huonommasta tasavertaisen kautta vähän parempaan.
 
Back
Ylös Bottom