Terve! Ikää on tällä eukolla 32 v, lapset 6- ja 7-vuotiaat, mieskin löytyy. Satakuntaan ollaan ajauduttu erinäisten mutkien kautta.
Tämänhetkinen tilanne on enemmän tai vähemmän katastrofalinen. Olen sellaisia kymmenen kilon painonpudotuksia onnistunut toteuttamaan useammankin kerran, mutta nyt ollaan taas siinä tilanteessa että kriittiseen, ekaan vaiheeseen olis tiputettava painoa 10 kiloa, ja jos totaalisen euforinen olotila tulisi, 20 kiloa voisi tippua. Hommaa vaan on helvetisti.
Fyysisesti, siis kestävyydeltäni, olen melko hyvässä kunnossa - tunnin juoksulenkit sujuu, ei kisavauhtia, mutta sujuu. Lihaskunto on vain surkea. Sitä tässä nyt sitten haetaan. Sain luojan kiitos innostettua mukaani vihdoin myös mieheni, ja olemme nyt molemmat "vähän" innostuttu tästä yhteisestä jutusta. Nauratti vaan kun lueskelin tuossa tota "mikä ärsyttää salilla" -ketjua. Useampaakin siellä taisi ärsyttää yhdessä treenaavat parit, mutta no - mä lupaan että me ei pussailla salilla (sen verran pitkään tässä on oltu yhdessä että tulee muutenkin pussailtua turhan harvoin ;) ).
Mun mieliala vaihtelee tällä hetkellä epätoivoisesta innostukseen. Jotenkin tuntuu, että näkee edessään vaan ihan pirunmoisen urakan ja vuoren, ja unohtaa, että siitä matkasta vois myös nauttia :wall:
Malttamattomana ihmisenä haluaisin tietysti saada mahdollisimman paljon aikaan mahdollisimman pian.