Jääkiekkoilijoiden salituloksia?

[bustedi]

Itellä meni b-ikäsenä kesä testeissä just tasan 100kg penkistä. Joukkueen kovin oli 115kg.

 

[esa67]

Kyllä. Ja olen nähnyt -95 syntyneistä vähän yli puolien nostavan sen 80kg. - 94 syntyneistä ei ole niin paljoa tietoa.

Kylla kait yli 70 kilosella kaverilla penkki on sen 80kg ? Jaakiekkojunnuista nyt osa tietty voi olla aika kaapioita, ja paivavat alle 60kg ?
Junnuna lentopallo treeneissa tehtiin etunoja punnerruksia, vatsoja...jne. Talla tavalla tais tuo penkki nousta 80 - 90 kilon tietamille. Tietty ensimmaisella kertaa penkki tais olla 40kg, mutta nousi siita sitten 80 kiloon 10 paivassa, kun opin nostamaan tangon suorassa.
Luulis tuonkin vaikuttavan noihin penkki tuloksiin, jos sita ei tehda niin ei sita osaa nostaakkaan.

 

[teri]

Kaveri pelaa parhaillaan SM-liigassa. Kuukausi sitten niillä oli 3000metrin juoksutesti ja kyllä jokainen oli juossut sen alle 12min.
Nyrkkisääntönä voitaneen pitää, että rinnallevedon pitäisi olla samoissa penkin kanssa ja mielellään yli omanpainon.

Ei varmasti juokse joka äijä joukkueesta alle 12min tota 3000m. Sellaisia pullapoikia mahtuu hokijengiin.

Ja kyllähän nyt oman painon saa rinnalle useampi nainekin, kuka on salilla käynyt.

 

[LaihaLohtu]

Jos jossain c-junnuissakin jengi vetää yli oman painon rinnalle, niin olisi aika säälittävää, ettei SM-liigassa pelaavat pystyisi samaan.

 

[bustedi]

Muistelen, että b-ikäisenä testeissä meni jotain seuraavaa:

Pituus 178cm
Omapaino 68kg
penkki 100kg (tätä oltiin poijjat omatoimisesti reenattu)
Rive 90kg tai 95kg
"90 asteen" kyykky 140kg
Leuat 14kpl
3000m 10min 18 sek

Tosta jos lähtee nyt miettimään niin kyykky ja leuat melko säälittävät. Juoksukunto oli sillon kohallaan (omapainokin niin saatanan pieni)

 

[Voimasuoni]

kyykky säälittävä? Paikallisessa ehkä MUUTAMA henkilö pystyy tuohon, tosin kyse ehkä heikommasta sarjasta..

 

[bustedi]

kyykky säälittävä? Paikallisessa ehkä MUUTAMA henkilö pystyy tuohon, tosin kyse ehkä heikommasta sarjasta..

Lähinnä verraten muuhun joukkueeseen. Parhailla oli yli 200kg toi 90 asteen norsu kyykky.

 

[Pakkopenkki]

mikä vitun norsu kyykky?

 

[Jonski]

^
kulkee myös nimellä hokipyllistys.

 

[N@p@lm]

^
Puolikyykky jota tekevät mm. pikajuoksijat, kolmiloikkaajat, pituushyppääjät, koripalloilijat ylleensä lajiharjoitus joka siis tähtää räjähtävään voimaan sillä osalla potkua kun lajissa käytetään.

Täytyy nyt osallistua keskusteluun kun aletaan menemään taas asian vierestä.

Tuskin kukaan jääkiekkoilija tekee 130 kg penkkiä, 200 kyykkyä tai 120kg rinnallevetoa pelkillä joukkueen harjoituksilla siellä kun ei treenata maksimi voimaa.
Kuitenkin löytyy näitä pelaajia jotka käyvät omalla ajallaan salilla treenaamassa näitä liikkeitä ja siitä kai nuo kovat tulokset tulevat.

Se että esimerkiksi Muuan jääkiekkojoukkue harjoitteli harjoituskaudella ( kesä ) 2* päivässä noin 2 tuntia kerralla treenin koostuen joko 60 min vauhtikestävyys juoksuista tai 60 min punttitreeneistä 3-5*12-20, ja 60 min jäästä varmasti kertoo miksi kaikki jääkiekkoilijat eivät nosta painoja niinkuin pakkiksella.

Poittini nyt oli yli päätään se että eri lajeissa tarvitaan erilaisia fyysisiä ominaisuuksia eivätkä ne aina vastaa tämän sparttalaisen veljeskunnan mieltymyksiä mutta yleissääntönä voisi pitää sitä että
mikäli kirjoitat salikomediaa ketjuun kerran viikossa jonkun urpon treeneistä olisi hyvä perehtyä erilajien harrastajien treeneihin.

Ja minäkin tunnen jääkiekkoilijoita jotka punnertavat n. 60 kg penkistä mutta myös 160 kg samoin koripalloilijoita.

lisää niitä pyydettyjä tuloksia ja vähemmän tätä muuta paskaa.


kiitos ja anteeksi

 

[Jonski]

Minkä vuoksi nämä kiekkoilijat, yleisurheilijat sun muut tekevät räjähtävyyttä varten vajaita toistoja? Eikö se onnistuisi vähän pienemmällä kuormalla koko liikeradalta myös?

Tämä ei siis ollut nyt mikään provo vaan puhdasta tietämättömyyttä. Noita kun näkee juuri kiekkoilijoilla ja yleisurheilijoilla paljon.

 

[täsmä]

Samaa tullu ihmeteltyä, pesäpalloa ku pelasin niin kyykätessäki koutsi vieres "EI NOIN SYVÄLLE, POLVET MENEE". Ei silloin mitää tienny niin uskaltanu vastaan sanoa. Mutta kesällä sain selitykseksi eräältä toiselta, että se on lähempänä lajin liikeratoja. Johon tottakai vastasin että "no miks tero pitkämäki syväkyykkää, eihän sekää kyykystä heitä keihästä?" Jonka jälkeen hiljaisuus.
Sitte ois voinu toki sanoa senki että mikää puntilla tehty voima ei siirry suoraa lajiin, niinku jto usein täälä sanonu, joten miksei puntilla ottas laajemmin esim kyykyn liikerataa hyödyks.

 

[Kuli]

Minkä vuoksi nämä kiekkoilijat, yleisurheilijat sun muut tekevät räjähtävyyttä varten vajaita toistoja? Eikö se onnistuisi vähän pienemmällä kuormalla koko liikeradalta myös?

Tämä ei siis ollut nyt mikään provo vaan puhdasta tietämättömyyttä. Noita kun näkee juuri kiekkoilijoilla ja yleisurheilijoilla paljon.

Kato mistä asennosta se lätkänpelaaja lähtee luisteleen täyteen vauhtiin.Jonkinlainen varttikyykkyä vastaava asento,iso osa treeneistä pyrkii matkimaan pelitapahtumia ja jäällä tapahtuvia tilanteita.

 

[Jonski]

No juu tota olen myös pitänyt selityksenä, mutta onko se sitten noin oikeasti?

Lähinnä just tuota ajatellen mitä tuossa täsmäkin jo mainitsi, että punttihommat ei siirry lajiin.

Lihas nyt ei niinkään tiedä tehdäänkö kuin vajaata kyykkyä vaan sen, että nyt supistutaan tämän aikaa ja nyt ei. Niin eikö se räjähtävyys sinne klapeihin tartu samalla lailla jos otetaan vähä malmia pois ja tykitetään ne syvyydestä? Ei tule niin helposti käytettyä ylikuormiakaan missä loukkaantumisherkkyys oman käsityksen mukaan vain kasvaa.

 

[Crocop]

Pieni pätkä Penguinsin Kris Letangin kesäharjoittelusta.

 

[jto]

pieni korjaus: punteilla hankittu lisääntynyt yleinen voima kyllä siirtyy muihin lajeihin lajiharjoittelun avulla. se mikä ei siirry lajiräjähtävyydeksi on se punteilla yritetty räjähtävän voiman treeni. eli nopeusvoimaliike ei siirry suoraan käyttöön toisiin nopeusvoimaliikkeisiin. noilla tietyillä polvikulmilla yritetään simuloida lajissä käytettyjä polvikulmia, mutta kun se ei oo vaan yhdestä nivelestä kiinni se luistelukaan. enempi noissa on mutua ja perinteitä käytössä kuin varsinaista tietoa.

 

[Rudy]

^

lisää niitä pyydettyjä tuloksia ja vähemmän tätä muuta paskaa.

Näistä on melko varmasti tullut aikaisemminkin kirjoiteltua, mutta laitetaan nyt muutamia tuloksia (lähinnä penkkimaximeita, ylläri). Osa tuloksista on itse salilla nähtyjä, osa kuultuja ja loput luettuja haastatteluista ym.

Saku Koivu kertoi joskus vuosia sitten ottaneensa 110 kg penkistä ennen NHL-kauden alkua. Myös Kimmo Kuhta kertoi olevansa ennen kautta 110 kg penkkikunnossa, mutta kauden aikana tulos painuu alle 100 kg:n.

Teemu Laine, Toni Mäkiaho ja Tomek Valtonen ovat kaikki olleet noin 140 kg:n penkkikunnossa jossain vaiheessa uraansa. Laine kertoi Tapparassa ollessaan kyykkytuloksen olevan 200 kg. Varmaan joku puolikyykky pyllistys.

Ville Niemisen kovin penkkisarja on ollut 9*120 kg, ykkönen 150 kg. Nämä siis lähemmäs 10-vuotta sitten olleesta haastattelusta. Nykyäänhän mies on erittäin hoikassa kunnossa, paino tippunut reilu 10 kg NHL-vuosista.

Kovimpia penkkihirmuja SM-liigassa ovat käsittääkseni olleet tshekit Roman Vopat ja Otakar Janecky. Aikanaan huhuttiin Vopatin 185 kg nostosta, Otto Janeckyn kohdalla huhu kertoi penkistä nousseen 90-luvun puolivälissä 195 kg. Kyykkytulos Janeckyllä oli penkkiä huonompi, mutta silti varsin kova, 180 kg. Vuoden 1995 finaalisarjassa TPS:n Niko Mikkola yritti puolen kentän vauhdilla taklata Janeckyä, mutta lensi itse komeasti, tai tuli peräti tyrmätyksi. Tuosta alkoi sitten joukkotappelu TPS:n Raimo Summasen hypättyä ilman kypärää, mailaa ja hanskoja Janeckyn kimppuun. Niko Mikkolasta puheenollen, hänellä oli ainakin joskus nimissään TPS:n penkkiennätys 155 kg. Kaveri oli kokoisekseen melkoinen ruutitynnyri.

Jaromir Jagr vähätteli omaa salitreenaustaan pelatessaan Pittsburgh Penguinsissa. Kertoi ettei juurikaan tee salia, mutta kävi toisen tshekkistaran Martin Strakan kanssa "salaa" puntilla muiden lähdettyä hallilta. Jagrhan on melkoinen voimanpesä yhä.

Jere Karalahti (joka kertoi muuten Niko Mikkolan olevan liigan kovin taklaaja) kertoi nostavansa 120 kg penkistä. Jere ei ole erityinen voimanpesä, mutta hyvä ajoittamaan taklauksen sekä kovaluinen.

Raipe Helminen kertoi jossain nostaneensa 100 kg penkistä. Raipellahan oli keskivartalo timanttia. Oli kokoisekseen hyvä suojaamaan kiekkoa.

Pasi Nielikäinen on/oli vahva, mutta todellinen penkkikunto oli siellä jossain 140-150 kg hujakoilla. Kengänpohjat ja niska penkissä sitten se kuuluisa 175 kg. Sami Helenius nosti änärivuosinaan 155 kg. Jokereissa pelatessaan kertoi nousevan 135 kg.

Isoin jääkiekkoilija kenet itse olen nähnyt livenä oli Kari Haakana. Haakanan penkki oli jossain 160 kg tietämillä.

P-Amerikasta: Martin Lapointe penkkasi Detroitin training camp testissä oman painonsa 98 kg 23 kertaa. Joe Sakic penkki 140 kg, kyykky 190 kg. Pavel Buren kohdalla huhuttiin joskus 150 kg penkistä ja 225 kg kyykystä. Buren kohistiin myös kuuritelleen.

Suurin osa jääkiekkoilijoista on melko normaalivartaloisia nuoria miehiä. Eipä siellä ole kuin 2-3/joukkue näitä Haakanan ja Kristian Taubertin tyylisiä sikaniskoja. NHL:ssä noin puolet joukkueesta on melko skrodeja (puhumattakaan AHL-pelaajista). Nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja taitoa tuo laji taitaa vaatia enemmän kuin raakaa voimaa.

BTW, hieno tuo video Kris Letangista.

 

[Mikko Ellmén]

Vuoden 1995 finaalisarjassa TPS:n Niko Mikkola yritti puolen kentän vauhdilla taklata Janeckyä, mutta lensi itse komeasti, tai tuli peräti tyrmätyksi. Tuosta alkoi sitten joukkotappelu TPS:n Raimo Summasen hypättyä ilman kypärää, mailaa ja hanskoja Janeckyn kimppuun.

Tämä ikimuistoinen pala kotimaista jääkiekkohistoriaa löytyy nykyään tuubistakin:
http://www.youtube.com/watch?v=CXGBAU8xrLs

 

[magnum#44]

Taannoin jääkiekkolehdessä Lukosta Ässiin siirtyneeltä Antti Raannalta kysyttiin penkkitulosta, niin ei kuulemma ihan 60 kiloa mene Totesi vaan että jalat ja keskivartalo ovat tärkeämpiä

 

[Kuli]

Mainitaan nyt varmuuden vuoksi että Raanta on veskari.