Irtisanomiset, ennätystulokset, johdon bonukset, yms kiinnostavat väittelyn aiheet

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Sori mutta toi sun pointin esittäminen on niin surkeata, että en saanut oikein kiinni mitä yrität sanoa. Ei sillä että voisin omalla B:n äikällä neuvoa, mutta nyt meni kyllä sun jutut ohi.

Ei mun esittäminen surkeaa ollut. Sinä vain satut olemaan sen verran yksinkertainen ymmärryskyvyltäsi, että sinulle kannattaa esittää asiat lyhyin suorin virkkein ilman mitään sarkasmia tai vertauskuvia. Ei liity koulunumerot, vaan älykkyys. No kokeillaan yksinkertaisemmin.

Siis mun mielestä on väärin, että suomessa voi loisia ja saada saman verran rahaa kuin esim mäkin työntekijä. En syytä niitä loisijoita, vaan suomen tukisysteemiä. Ei kai kukaan nyt kieltäydy ilmaisesta rahasta?

Ensinnäkin ihminen joka ottaa vain mitä annetaan ei ole loinen. Loinen varastaa itse. Tässä yhteiskunnassa on paljon loisia ja ne ovat järjestäytyneet yhteen loisimaan joukolla. Ne varastavat kansalta väkivalloin ja sen uhalla oman palkkansa ja vielä paljon ylikin. Olet varmaan törmännyt heihin jossain. He kutsuvat itseään poliiseiksi. Itsekin myönnät, ettei rahan vastaanottaminen ole väärin. Jos vastaanottaminen ei ole väärin, niin miten voisi olla väärin ottaa vastaan saman verran rahaa, kuin joku toinen tekee töitä? Et ole tainnut koskaan miettiä itsenäisesti näitä asioita, vaan toistelet vain mitä muut ovat sanoneet.

Kyllä, saan opintotukea, mutta en sitä kannata. En kai mä nyt vittu kuitenkaan ilmaisesta rahasta kieltäydy jos sitä mulle tarjotaan. Eri asia on ansaitsisnko mä sen, tai tarvitsisnko.

Jos ilmaisen rahan vastaanottajat ovat loisia, niin sinäkin olet silloin loinen, mutta tekstissäsi kutsuit vain muita loisiksi ja yritit puolustella omaa käytöstäsi. Jos haluat olla rehellinen, niin sinun täytyy samoilla kriteereillä tuomita tai puolustella kaikkia niitä, jotka toimivat samalla tavalla esim ottavat vaikka rahaa vastaan.

Mutta sä et ymmärtänyt selvästikkään mun pointtia noista tulorajoista. Perustele miksi se on parempi suomelle, että mä istun himassa illat, jotta mun tulorajat ei mene yli, kuin että tekisin töitä illat ja maksaisin veroja.

Selvästi? En ottanut mitään kantaa tulorajoihin, joten mistä päättelet etten ymmärtänyt? Välitätkö ollenkaan siitä mitä sanat tarkoittavat vai toisteletko vain riemuidioottimaiseti valmiita fraaseja. Koska en ottanut mitään kantaa tulorajoihin, niin ei minulla ole mitään syytä perustellakaan sun olkinukkejasi.
 
Darvi on saletisti mukana politiikassa. Ei muuten pysty kirjoittamaan noin montaa lausetta sanomatta oikeasti yhtään mitään tai ottamatta kantaa mihinkään.
 
Olihan siinä vastaus joka kysymykseen/kannanottoon? Jos keskustelu on muotoa "opintotuki on perseestä, pois heti", ketjut jäävät aika lyhyeksi :) Parhaimmillaan näistä voi oppia jotain uuttakin, jolloin pitää vähän perustella. Itse voisin ottaa kantaa opintotukeen: "joo pitää säilyttää, edut ovat haittoja suuremmat". Ja tulorajoihin, "Ei pitäisi rankaista (takaisinperiä)". Mahdollisuuksien tasa-arvo jne. Ja opintotuen vastaanotto ja yhtaikainen haukkuminen on tekopyhää, sillä ei se opintotuki tipu automaattisesti vaan sitä pitää hakea erikseen.
 
Jenkkien aloituspaikkoja on aika turha vertailla, erityisesti parhaiden yliopistojen sellaisia, koska tällöin pitäisi vaikka vertailla Helsingin kauppiksen parhaan kymmenyksen palkkoihin, jotka voisi katsovan olevan samassa asemassa. Keskiverto MBA:lla on lisäksi noin 100k taalaa opintolainaa. Lisäksi tuosta palkasta lähtee siivu sairasvakuutukseen ja auto, koti yms. vakuutukset ovat myös kalliimpia. Siinä vaiheessa kun laina on maksettu veke on yleensä aika hankkia lapsia ja lastenhoito on yleensä reippaasti yli tonnin kuussa ja lapset joutuu myös hoitoon laittamaan erittäin nopeasti, koska äityislomaa irtoaa noin kuutisen viikkoa ja tämäkin on palkatonta suurimmassa osassa työpaikkoja.

Oikeastaan Suomessa ostovoima on huono pääasiassa asuntojen hintojen takia, jotka ovat aivan järjettömiksi nousseet. Jos nämä saataisiin sellaiselle muun Euroopan tasolle, ts. puolet hinnasta pois, niin siinä vaiheessa suomalaisten ostovoima olisi jo selvästi parantunut.

Pahiten ostovoimassa häviävät korkeakoulutetut suomalaiset, kun vertaa korkeakoulutettuihin eteläisessä Euroopassa. Tuolla kämpät eivät maksaa mitään, sairaanhoito on halvempaa kuin Suomessa (myös yksityisellä) ja palkat ovat korkeammat kuin Suomessa.
 
Täällä on käyty asiaa läpi ihan järkevillä kommenteilla, eli mistä tää onkaan lähtenyt että joku pörssifirman pomo oikeati tarvitsee työstään miljoonien korvaukset?

HS-vastine: Yritysjohdon ansioiden tulisi seurata omistaja-arvon kehitystä - Nordnet Blogi

Yritysjohdon kompensaatiojärjestelmissä paljon kehitettävää - Nordnet Blogi

Olen täysin samoilla linojoilla. Tässä vaan ei ole mitään järkeä, etenkään kun täysin paskatkin johtajat saa näitä jättipalkkoja vaikka pitäisi perkele mennä jo toisinpäin kun kaiken sössii.

Osakeomistusten kautta mahdollisuus tienata niitä miljoonia jos omistaja-arvo kasvaa ja hommat menee ns putkeen. Muuten kyllä riittää joku 200-300 tonnia ihan heittämällä palkaksi.
 
Oikeastaan Suomessa ostovoima on huono pääasiassa asuntojen hintojen takia, jotka ovat aivan järjettömiksi nousseet. Jos nämä saataisiin sellaiselle muun Euroopan tasolle, ts. puolet hinnasta pois, niin siinä vaiheessa suomalaisten ostovoima olisi jo selvästi parantunut.

Pahiten ostovoimassa häviävät korkeakoulutetut suomalaiset, kun vertaa korkeakoulutettuihin eteläisessä Euroopassa. Tuolla kämpät eivät maksaa mitään, sairaanhoito on halvempaa kuin Suomessa (myös yksityisellä) ja palkat ovat korkeammat kuin Suomessa.

Eihän asuntojen hinnat ole mitenkään kovia muualla, kuin parissa suuremmassa kaupungissa. Esim. meillä irtoaa uutta omakotitaloa alta 200te helposti. Etelässä asunnot taas ovat halpoja, koska työttömyys on kova, maan talous täysin kuralla eikä sisällissotakaan kovin kaukana. Jos siis tarkoitit akselia Espanja-Italia-Kreikka. Eteleä-Ranskan rivieralla taas en uskoisin asuntojen olevan kovinkaan edukkaita.
 
Täällä on käyty asiaa läpi ihan järkevillä kommenteilla, eli mistä tää onkaan lähtenyt että joku pörssifirman pomo oikeati tarvitsee työstään miljoonien korvaukset?

HS-vastine: Yritysjohdon ansioiden tulisi seurata omistaja-arvon kehitystä - Nordnet Blogi

Yritysjohdon kompensaatiojärjestelmissä paljon kehitettävää - Nordnet Blogi

Kiitosta linkeistä, aika hauskoja ovat. Tuo Sampo-esimerkki on minusta kansantalouden kannalta mielenkiintoinen. Nythän ylempi bloggaaja perustelee TJ:n palkkiota konsernin tuloksen paranemisessa. Tuloksen on tehnyt sijoitusosasto, tarkemmin henkivakuutuspuolen osakkeiden ja johdannaisten arvonnousu (2011 laskivat). Meniköhän siitä bonuksesta paljonkin tuolle jengille? Jos salkkujen koostumus ei ollut juuri edellisvuotta ihmeellisempi, oliko koko tulos puhtaasti Sammon toimista riippumaton (kurssithan nousivat tuolla välillä yleismaailmallisesti)? Olisi mukava ajatella, että bonus ei tipahtaisi sille ylimmälle jampalle automaattisesti, vaan joku syy-yhteys voitaisiin osoittaa*. Siksikin, että silloin voisi ehkä nähdä onko tulos kestävällä pohjalla vai ei. Osakekurssinhan pitäisi heijastaa tulevaisuuden odotuksia arvonnoususta ja osingonmaksusta, joten yksi vuosi on aika lyhyt aika siinä.

Päivitys: Näemmä tuo toinen blogiteksti tästä paljon höpöttääkin :)
Itse luulen kyllä, että ylimmän johdon palkitseminen avokätisesti johtuu enimmäkseen siitä, että se on mahdollista.

* Ja kuinka suuren yrityksen omistajapohja voisikaan tietää, kuka siellä talossa oikeasti tekee tulosta? Jos omistajapohja on niin laaja, kuin pörssiyrityksillä tuppaa olemaan, pystyykö jostain korvauksesta käytännössä neuvottelemaan edes. Taitaa olla johtoryhmän raportin varassa palkitsemisehdotukset. Ei silti ole niin hoopo tilanne kuin jenkeissä, jossa TJ toimii monesti hallituksen PJ:nä ja antaa käytännössä oman palkitsemissuosituksensa :)
 
Eihän asuntojen hinnat ole mitenkään kovia muualla, kuin parissa suuremmassa kaupungissa. Esim. meillä irtoaa uutta omakotitaloa alta 200te helposti. Etelässä asunnot taas ovat halpoja, koska työttömyys on kova, maan talous täysin kuralla eikä sisällissotakaan kovin kaukana. Jos siis tarkoitit akselia Espanja-Italia-Kreikka. Eteleä-Ranskan rivieralla taas en uskoisin asuntojen olevan kovinkaan edukkaita.

Kyllä täällä Suomessa vähän saatanan kalliita nuo kämpät on pääkaupunkiseudulla.

Brysselin keskustasta ns. hallintokorttelista saat 75 neliötä noin 150 000 eurolla. Esimerkki.

Mitä saat samalla rahalla Helsingin keskustasta?
 
Kyllä täällä Suomessa vähän saatanan kalliita nuo kämpät on pääkaupunkiseudulla.

Brysselin keskustasta ns. hallintokorttelista saat 75 neliötä noin 150 000 eurolla. Esimerkki.

Mitä saat samalla rahalla Helsingin keskustasta?

Vaan on ne kalliita muuallakin muuallakin:

Kööpenhamina 75 neliötä keskustasta mediaani: 301824e. Cost of Living in Copenhagen, Denmark. Prices in Copenhagen.
Berliini 75 neliötä keskustasta mediaani: 225000e. Property Prices In Berlin, Germany. Real Estate Prices In Berlin
New York 75 neliötä keskustasta mediaani: 517350e. Property Prices In New York, NY, United States. Real Estate Prices In New York, NY
Tukholma 75 neliötä keskustasta mediaani: 529329e. Swedish apartment prices hit 'all-time high' - The Local
Singapore 75 neliötä keskustasta mediaani: 856817e. Property Prices In Singapore, Singapore. Real Estate Prices In Singapore
Helsinki 75 neliötä keskustasta mediaani: 416250e. Property Prices In Helsinki, Finland. Real Estate Prices In Helsinki
Oslo 75 neliötä keskustasta mediaani: 473452e. Property Prices In Oslo, Norway. Real Estate Prices In Oslo
 
Vaan on ne kalliita muuallakin muuallakin:

Kööpenhamina 75 neliötä keskustasta mediaani: 301824e. Cost of Living in Copenhagen, Denmark. Prices in Copenhagen.
Berliini 75 neliötä keskustasta mediaani: 225000e. Property Prices In Berlin, Germany. Real Estate Prices In Berlin
New York 75 neliötä keskustasta mediaani: 517350e. Property Prices In New York, NY, United States. Real Estate Prices In New York, NY
Tukholma 75 neliötä keskustasta mediaani: 529329e. Swedish apartment prices hit 'all-time high' - The Local
Singapore 75 neliötä keskustasta mediaani: 856817e. Property Prices In Singapore, Singapore. Real Estate Prices In Singapore
Helsinki 75 neliötä keskustasta mediaani: 416250e. Property Prices In Helsinki, Finland. Real Estate Prices In Helsinki
Oslo 75 neliötä keskustasta mediaani: 473452e. Property Prices In Oslo, Norway. Real Estate Prices In Oslo

Jaksatko nähdä vaivaa ja suhteuttaa nuo vielä alueen palkkamediaaniin?
 
Jaksatko nähdä vaivaa ja suhteuttaa nuo vielä alueen palkkamediaaniin?

Ei kai tässä muutakaan. :D

Miten haluat ne suhteutettuna? Voin lyödä vaan listana vierekkäin ja siitä voi jo huomata isoimmat erot?

E: tosin noissa linkeissähän on jo tuolla yläreunassa Price to Income ratio, eli asuntojen hinta suhteessa tuloihin.
Esim. Kööpenhamina 6.31

EE: ei vaan ota huomioon sitten tuota 75 neliön mallia.
 
Ei kai tässä muutakaan. :D

Miten haluat ne suhteutettuna? Voin lyödä vaan listana vierekkäin ja siitä voi jo huomata isoimmat erot?

E: tosin noissa linkeissähän on jo tuolla yläreunassa Price to Income ratio, eli asuntojen hinta suhteessa tuloihin.
Esim. Kööpenhamina 6.31

EE: ei vaan ota huomioon sitten tuota 75 neliön mallia.

Asunnon hinta jaettuna alueen mediaanipalkalla on mun mielestä yksinkertaisin tapa vertailla noita.

Linkkien mukaan siis Berliinissä on suhteellisesti edullisinta ostaa kämppä ja Singaporessa kalleinta.
 
Tässä jotain vertailua:

[table="width: 500, align: center"]
[tr]
[td][/td]
[td]Mediaani kuukausipalkkatasot verojen jälkeen[/td]
[td]Asuntojen mediaanihinta 75 neliötä keskustasta[/td]
[td]Kuukausipalkka prosenttina 75 neliön asunnosta[/td]
[td]Asuntolainojen mediaanikorot (Vuositasolla)[/td]
[/tr]
[tr]
[td]Kööpenhamina[/td]
[td]2,682.89 €[/td]
[td]301824€[/td]
[td]0,89%[/td]
[td]3.25%[/td]
[/tr]
[tr]
[td]Berliini[/td]
[td]1,700.00 €[/td]
[td]225000€[/td]
[td]0,75%[/td]
[td]3.00%[/td]
[/tr]
[tr]
[td]New York[/td]
[td]3,060.80 €[/td]
[td]517350€[/td]
[td]0,59%[/td]
[td]4.00[/td]
[/tr]
[tr]
[td]Tukholma[/td]
[td]2,410.19 €[/td]
[td]529329€[/td]
[td]0,45%[/td]
[td]3.50%[/td]
[/tr]
[tr]
[td]Singapore[/td]
[td]2,122.69 €[/td]
[td]856817€[/td]
[td]0,24%[/td]
[td]2.60%[/td]
[/tr]
[tr]
[td]Helsinki[/td]
[td]2,300.00 €[/td]
[td]416250€[/td]
[td]0,55%[/td]
[td]2.50%[/td]
[/tr]
[tr]
[td]Oslo[/td]
[td]3,156.35 €[/td]
[td]473452€[/td]
[td]0,66%[/td]
[td]3.60%[/td]
[/tr]
[tr]
[td][/td]
[td][/td]
[td][/td]
[/tr]
[/table]
 
Tässä jotain vertailua:

[table="width: 500, align: center"]
[tr]
[td][/td]
[td]Mediaani kuukausipalkkatasot verojen jälkeen[/td]
[td]Asuntojen mediaanihinta 75 neliötä keskustasta[/td]
[td]Kuukausipalkka prosenttina 75 neliön asunnosta[/td]
[td]Asuntolainojen mediaanikorot (Vuositasolla)[/td]
[/tr]
[tr]
[td]Kööpenhamina[/td]
[td]2,682.89 €[/td]
[td]301824€[/td]
[td]0,89%[/td]
[td]3.25%[/td]
[/tr]
[tr]
[td]Berliini[/td]
[td]1,700.00 €[/td]
[td]225000€[/td]
[td]0,75%[/td]
[td]3.00%[/td]
[/tr]
[tr]
[td]New York[/td]
[td]3,060.80 €[/td]
[td]517350€[/td]
[td]0,59%[/td]
[td]4.00[/td]
[/tr]
[tr]
[td]Tukholma[/td]
[td]2,410.19 €[/td]
[td]529329€[/td]
[td]0,45%[/td]
[td]3.50%[/td]
[/tr]
[tr]
[td]Singapore[/td]
[td]2,122.69 €[/td]
[td]856817€[/td]
[td]0,24%[/td]
[td]2.60%[/td]
[/tr]
[tr]
[td]Helsinki[/td]
[td]2,300.00 €[/td]
[td]416250€[/td]
[td]0,55%[/td]
[td]2.50%[/td]
[/tr]
[tr]
[td]Oslo[/td]
[td]3,156.35 €[/td]
[td]473452€[/td]
[td]0,66%[/td]
[td]3.60%[/td]
[/tr]
[tr]
[td][/td]
[td][/td]
[td][/td]
[/tr]
[/table]

Mielenkiintoista! Eli Helsinki on suhteellisesti tarkasteltuna kolmanneksi (3/7) kallein. Aikamoista, kun asunto Helsingistä on kalliimpi kuin New Yorkista... kohta varmaan myös jo absoluuttisin määrein mitattuna.
 
Mielenkiintoista! Eli Helsinki on suhteellisesti tarkasteltuna kolmanneksi (3/7) kallein. Aikamoista, kun asunto Helsingistä on kalliimpi kuin New Yorkista... kohta varmaan myös jo absoluuttisin määrein mitattuna.

Nopeasti mietittynä uskon NY:ssä olevan suhteessa enemmän halpoja huonomaineisia alueita kuin helsingissä. Jos verrataan Manhattania ja Helsingin ydinkeskustaa voikin tilanne olla päinvastainen.
 
Asunnon hinta jaettuna alueen mediaanipalkalla on mun mielestä yksinkertaisin tapa vertailla noita.

Linkkien mukaan siis Berliinissä on suhteellisesti edullisinta ostaa kämppä ja Singaporessa kalleinta.

Voi olla, tosin jos taulukkoa tuijottaisi, olisi halvin paikka Kööpenhamina. Mutta taulukko ei ota huomioon asuntolainaa siinä mielessä, että voisi puhtaasti katsoa kolmatta saraketta ja tulkita mikä on edullisin paikka. Elinkustannukset ovat toisaalta myös n.50% kalliimmat Kööpenhaminassa kuin Berliinissä (Cost of Living Index By Country). Toisaalta Kööpenhaminassa ovat palkatkin noin 57,8% suuremmat ja sivuston mukaan ostovoima keskimääräiseen palkkatasoon verrattuna on n. 2,67% heikompi Berliinissä kuin Kööpenhaminassa.

Mielenkiintoista! Eli Helsinki on suhteellisesti tarkasteltuna kolmanneksi (3/7) kallein. Aikamoista, kun asunto Helsingistä on kalliimpi kuin New Yorkista... kohta varmaan myös jo absoluuttisin määrein mitattuna.

Eikä vain asuntojen hinnat: Sivuston nykyinen kuluttajahintaindeksi (poislukien vuokra) on 3% suurempi Suomessa kuin New Yorkissa (Cost of Living Comparison Between Helsinki, Finland And New York, NY, United States). Kannattaa ottaa huomioon tuota lukiessa että New Yorkin korkeat vuokrahinnat (yksiö keskustasta 2123€/kk) vääristää kuluttajahintaindeksiä jos siihen on sisällytetty vuokra.
 
Mielenkiintoista! Eli Helsinki on suhteellisesti tarkasteltuna kolmanneksi (3/7) kallein. Aikamoista, kun asunto Helsingistä on kalliimpi kuin New Yorkista... kohta varmaan myös jo absoluuttisin määrein mitattuna.

Unohtamatta sitä, että Ruotsin puolella asuntolainoja maksetaan takaisin hieman eri tavalla kuin täällä. Ruotsissahan on paljon pitkiä lainoja, joissa maksetaan pelkät korot. Suomessa taas maksetaan korot+kuukausierä.
 
Kyllä täällä Suomessa vähän saatanan kalliita nuo kämpät on pääkaupunkiseudulla.

Niin...Lues uudestaan se meikän postaus. "Eihän asuntojen hinnat ole mitenkään kovia muualla, kuin parissa suuremmassa kaupungissa."

Keskustelua värittää se, että täällä Suomi = Helsinki. Osta tunnin matkan päästä Hesasta talo. Työmatkaan menee sama aika, mitä jossain ehanassa New Yorkissa metrossa vaikka asuisi kuinka downtownissa.
 
Johtuen suurista varallisuuseroista myös asuntojen omistajia on suhteellisesti vähän New Yorkissa ja esim. Berliinissä (varmaan Singaporessakin). Täällä on aika korkea omistusasumisen osuus kaikesta asumisesta, mutta esim. Saksassa jotain kolmannes.
 
Back
Ylös Bottom