Irti oravanpyörästä

[Timba79]

Niinno sehän nyt on ihan siitä kiinni miten haluaa elää ja kuluttaa. Eihän sitä montaa sataa tuhatta tarvitse jos valitsee sniiduilu ja lööbailu linjan. Eli viettää sitä aikaistettua eläkettä ilman kulutusjuhlaa. Keskivertoihminen kuitenkin arvostaa enemmän rahaa kuin vapaa-aikaa. Kuin myös allekirjoittanut. Ainakin vielä

En mä ainakaan aikonut teltaan muuttaa ja hernekeittoa syödä. Vaan rakennella tässä talous seuraavan 20 vuoden aikana sellaiseen kuntoon, ettei tartte 40 h viikossa duunia paiskia, etenkään toisen palkkarenkinä.

Eikä mun talous ole pelkkien pörssikurssien varassa, eli omaa bisnestä kehitellään ja muutenkin pidetään silmät auki.

 

[Huppe]

Keskivertoihminen kuitenkin arvostaa enemmän rahaa kuin vapaa-aikaa. Kuin myös allekirjoittanut. Ainakin vielä

En taida olla keskivertoa sitten... No ehkä se sinullakin muuttuu vielä ;)

 

[RJL]

Hei,

kertokaa lisää! Teen dokumenttielokuvaa oravanpyörästä pois hyppäämisestä ja olisi kiva kuulla ihmisten kokemuksista.
Dokumentti on vasta ennakkosuunnitteluvaiheessa, eli ei tarvitse sitoutua esiintymään elokuvassa tms. (mutta jos kiinnostaa niin tässä on ehdottomasti tilaisuus kertoa näkemyksistään muillekin).

Aiheen taustalla on kahvipöytäkeskusteluista tuttu tunne siitä, että työelämä vaatii yhä enemmän ja enemmän antamatta kuitenkaan tarpeeksi vastinetta. Töitä on joko liian vähän (esim. pätkätyöt) tai liikaa (tehostaminen, ylityöt yms.) - yhtä kaikki, yhä harvempi tuntuu hallitsevan työntekoaan ja kokevansa sen mielekkääksi. Dokumentissani haluaisin tutkia vaihtoehtoja palkkatyöorjuudelle - työttömyyttä, osa-aikatyötä, pienyrittämistä, vapaaehtoistyötä, kotiäitiyttä tai -isyyttä, mitä vaan mielekästä tapaa elää elämänsä (tai osa siitä) ilman pakkoa uhrata epätyydyttävälle työlle suurinta osaa itsestään. Oletko tehnyt tämänsuuntaisen elämänmuutoksen? Mitkä asiat johtivat muutokseen ja oliko ratkaisu oikea? Miten elätät itsesi nykyään? Oletko vähentänyt kulutustasi? Mistä elämäsi mielekkyys nykyään koostuu? Mitä koet voittaneesi tai hävinneesi elämänmuutoksessa? Ja mitä tahansa muuta tuleekin mieleen aiheen tiimoilta.

Olisi kiva saada kertomuksia sähköpostiini (tyokertomus@gmail.com) tai sitten tänne keskustelupalstalle. Toivottavasti joku edes innostuisi kynäilemään!
Terveisin ohjaaja Riina Leskelä

 

[Topah]

Hei,

kertokaa lisää! Teen dokumenttielokuvaa oravanpyörästä pois hyppäämisestä ja olisi kiva kuulla ihmisten kokemuksista.
Dokumentti on vasta ennakkosuunnitteluvaiheessa, eli ei tarvitse sitoutua esiintymään elokuvassa tms. (mutta jos kiinnostaa niin tässä on ehdottomasti tilaisuus kertoa näkemyksistään muillekin).

Aiheen taustalla on kahvipöytäkeskusteluista tuttu tunne siitä, että työelämä vaatii yhä enemmän ja enemmän antamatta kuitenkaan tarpeeksi vastinetta. Töitä on joko liian vähän (esim. pätkätyöt) tai liikaa (tehostaminen, ylityöt yms.) - yhtä kaikki, yhä harvempi tuntuu hallitsevan työntekoaan ja kokevansa sen mielekkääksi. Dokumentissani haluaisin tutkia vaihtoehtoja palkkatyöorjuudelle - työttömyyttä, osa-aikatyötä, pienyrittämistä, vapaaehtoistyötä, kotiäitiyttä tai -isyyttä, mitä vaan mielekästä tapaa elää elämänsä (tai osa siitä) ilman pakkoa uhrata epätyydyttävälle työlle suurinta osaa itsestään. Oletko tehnyt tämänsuuntaisen elämänmuutoksen? Mitkä asiat johtivat muutokseen ja oliko ratkaisu oikea? Miten elätät itsesi nykyään? Oletko vähentänyt kulutustasi? Mistä elämäsi mielekkyys nykyään koostuu? Mitä koet voittaneesi tai hävinneesi elämänmuutoksessa? Ja mitä tahansa muuta tuleekin mieleen aiheen tiimoilta.

Olisi kiva saada kertomuksia sähköpostiini (tyokertomus@gmail.com) tai sitten tänne keskustelupalstalle. Toivottavasti joku edes innostuisi kynäilemään!
Terveisin ohjaaja Riina Leskelä

Itse lähdin pyörästä pois vuonna 2005 ja päivääkään en ole katunut. Vuoden ehdin tehdä "unelmaduunia" ja päätös muhi jonkin aikaa päässä vaikka kaikki meni esim.työelämässä ulkopuolisen silmissä täydellisesti. Ei yhtään pelottanut lähteä 3000e/kk duunipaikasta, vaikka sainkin sen heti opiskelujen päätyttyä kuin taivaanlahjana. En vaan jaksa ymmärtää eläkesäästäjiä ja pahan päivän varalle säästäjiä. Ei se elämä ole jossain abstraktissa tulevaisuudessa, vaan tässä ja nyt. On aivan vitun masentavaa ajatella, että joka lauantai kävisin tekemässä cittarissa ne ostokset perheelle ja sitten välillä Siwasta jotain pientä viikolla. Säännölliset työajat ovat myös aiva suolesta, jos niitä ei saa päättää sellaisiksi mitä itselle sopii parhaiten. Yhteiskunta säätelee ja muokkaa ihmisiä ruotuunsa. Joillekin sopii, mulle ei.


Mitäs tässä on tullut tehtyä erilaisia proggiksia, jotka ei vaadi aikaan/paikkaan sitoutumista. Ainoastaan sen, että hommat tulee tehtyä. Pari osakeyhtiötä perustettu. Nyt alkaa olla unelmaduuni lähellä, eli saan tehdä hommia aivan missä maailmankolkassa tahansa ja milloin huvittaa. Hieman kekseliäisyyttä se vaan vaatii. Osa palkasta tulee kiinteänä kuukausipalkkana ja osa sitten kaikenlaisten projektien kanssa hääräillessä ympäri maailmaa. Olen tässä miettinytkin, että oikeastaan rahallisesti toimeentulo on jo lähes saavutettu, mutta nälkä kasvaa syödessä ja extrajalkatila esim. pitkillä lennoilla ei tekisi ollenkaan pahitteeksi.

Voi olla että oravanpyörästä on vaikeampi lähteä pois, jos tykkää duunista mitä tekee. Omalla kohdalla itse asiassa teen lähes nyt samanlaista työtä mitä oravanpyörässäkin, mutta kivat sivumausteet riskeineen ja mahdollisine hienoine kokemuksineen tuovat sen suurimman elämän nautinnon.

Voihan se olla, että jumiutuminen lähestyy, mutta jos vaan rahaa riittää niin kaikki vaan palamaan kaikenlaisiin kokemuksiin matkustellen ympäri maailmaa. Niin ja n.25000e oli eka kertaa tilillä myytyäni kaiken omaisuuteni ja säästettyäni rahaa reissuun. Eka reissu oli Pohjois-Amerikka, Australia ja Aasia ja kesti vuoden. Joka vuosi maailma kierretty ainakin kerran ympäri ja pistokeikkoja sinne sun tänne. Seuraavan kerran maailmanympäri heinäkuussa. Ja kun on yliopiston kirjoilla, niin saa opiskelija-alennuksetkin. En oo pettyny.

 

[D.Yates]

Onko toisille oravanpyörästä hyppäämistä se että jättää palkkatyön ja alkaa itsenäiseksi sätkijäksi? Hyi olkoon.

Tulipa vaihteeksi fiilis, että voisi hommata perämettää sen verran että saisi sieltä lämmitystarpeet ja ryytimaata sen verran että pysyy leivässä. Sitten mökki pystyyn ja elämään omavaraistaloudessa.

Toisaalta vois kerätä vielä vähän pesämunaa...

 

[Kuki]

En tiedä meneekö ohi aiheen ja reippaasti, mutta itse koen olevani oravanpyörässä, josta haluan ehdottomasti jossain vaiheessa pois! Ehkä suurin syy tuntemukselle on täysin väärä ala ja sen aiheuttamat paineet. Vasta työpaikkaa vaihtaneena olen palkkaan tyytyväinen, mutta tuskin haluan tätä hommaa loppuikäni tehdä.

Työnteko on kuitenkin välttämätön paha, sillä haluan myös matkustella, enkä halua pihistellä kaupoissakaan. Kuitenkin pitäisi pikkuhiljaa jo keksiä, mihin suuntaan tätä työelämää alkaa viemään.

Kaiken tämän projektinjohtamisen ja prosessien kanssa säätämisen sijasta haluaisin tehdä jotain työtä, josta oikeasti saa jotain takaisinkin. Jotain missä voi konkreettisesti auttaa toista ihmistä ja jossa tuntee tekevänsä tarpeellista työtä. Lastensuojeluala on alkanut kinnostamaan, mutta tässä taas mietityttää se, että opiskeluaika on pitkä ja palkkaus kehno :(

Toinen visio olisi muuttaa kotikonnuille Lappiin ja laittaa oma frima pystyyn. Tehdä työtä talvet ja pitää kesällä lomaa. Siinä ainakin olisi oman itsensä herra. Vastuu taas on huikea.

Että tällaista jorinaa...

 

[Crocop]

Keskivertoihminen kuitenkin arvostaa enemmän rahaa kuin vapaa-aikaa. Kuin myös allekirjoittanut. Ainakin vielä

Eikös tutkimusten mukaan nuoriso käyttäydy juuri päinvastoin nykyään ja tuo on aika old-school meininkiä tehdä töitä niin perkeleesti. Maximize fun!

 

[Timba79]

Onko toisille oravanpyörästä hyppäämistä se että jättää palkkatyön ja alkaa itsenäiseksi sätkijäksi? Hyi olkoon.

Kyllä, jos tuon tavoite on saada homma pyörimään niin, ettei itse tartte olla "montun pohjalla" aamusta iltaan.

 

[modified]

En nyt jaksa kaivaa lukeeko täälläkin montako hehtaaria täytyy olla metsää, että se suunnilleen elättää yhden ihmisen. Ei se leipä tulisi silloinkaan helposti, koska oletettavasti hyvin paljon täytyisi tehdä itse.

Jos henkilö on terve ja hänellä on toimiva auto niin sitä pärjäis melkein missä tahansa. Jos ei omasta puuhasta synny tarpeeksi rahaa niin aina on jotain hanttihommaa. Ilman autoa toi homma ei kyl toimi mitenkään.

Kuhan nyt joskus tulevaisuudessa saisi pidettyä jonkinmoisen sapattivuoden. Ehtis miettiä ja ihmetellä mitä sitä tekisi seuraavat 10v.

 

[Timba79]

En nyt jaksa kaivaa lukeeko täälläkin montako hehtaaria täytyy olla metsää, että se suunnilleen elättää yhden ihmisen. Ei se leipä tulisi silloinkaan helposti, koska oletettavasti hyvin paljon täytyisi tehdä itse.

Jos henkilö on terve ja hänellä on toimiva auto niin sitä pärjäis melkein missä tahansa. Jos ei omasta puuhasta synny tarpeeksi rahaa niin aina on jotain hanttihommaa. Ilman autoa toi homma ei kyl toimi mitenkään.

Kuhan nyt joskus tulevaisuudessa saisi pidettyä jonkinmoisen sapattivuoden. Ehtis miettiä ja ihmetellä mitä sitä tekisi seuraavat 10v.

Metsätulo on hyvin epätasaista jos ei metsää ole niin paljon, että sitä voi juonkun vuoden välein hakata. Eli ei ihan pikkupalstalla kyllä itseään elätä ja tosiaan se vaatii työtä jos ei halua maksaa vieraalle kaikesta.

Kyllähän sitä esim. 20 vuoden aikajänteellä varmasti monikin saisi itsensä taloudellisesti riippumattomaksi ihan keskituloisena, jos vaan kurinalaisesti päämääräänsä tavoittelisi.

 

[hookoo]

Kyllähän sitä esim. 20 vuoden aikajänteellä varmasti monikin saisi itsensä taloudellisesti riippumattomaksi ihan keskituloisena, jos vaan kurinalaisesti päämääräänsä tavoittelisi.

Mulla samanlainen tunne, uskoisin että kuka tahansa pystyy moiseen jos on selvät tavoitteet eikä koe epäonnea matkan varrella. Käytännössähän tuohon riittää että maksaa kämppänsä, parisuhteessa toteutus lienee helpompi kuin yksineläjänä.

Itse en koe tarvetta päästä pois nykyisistä kuvioista. Myönnän että joskus on väsynyt kuin pentele ja tuntuu, että burnout on seuraavan oven takana mutta kyllä tää it-homma on sitä mistä mä tykkään. Enemmänkin tekisin töitä, kumma juttu perhana sen verran harrastukselta tuntuu, mutta kai tässäkin pitäs palautua jotenkin.
Heh tää pitää kyllä kertoa: Eläkelaskelmakin tuli jokin aika sitten ja eläkettäkin tulis 65 vuotiaana nykytiedolla ihan perhanasti, reilut tonnin enemmän kuin vaimon nykynen palkka talouspuolella, mutta ihmettelen kovasti jos henki vielä pihisee itelläni eläkeiässä sen verran kulunut pärstäkin alkaa olla 34 vuotiaaksi. Kai siihen vaikuttaa ne tehdyt 1500+ ylityötuntia, stressaava luonne ja jatkuva päätteellä istuminen stna. En mä töitä enää stressaa, mutta nyt stressaa kaikkea muuta talouskuvioita, lasta, vanhempia yms.

Tavoite olis että 6-10 vuoden kuluttua olisi reippaasti taloudesta yhtää riippumaton ja vois pitää sapattivuoden helkatti sentään ja vaimolle kans. Poika saa kyllä käydä koulua ;)

 

[modified]

Metsätulo on hyvin epätasaista jos ei metsää ole niin paljon, että sitä voi juonkun vuoden välein hakata. Eli ei ihan pikkupalstalla kyllä itseään elätä ja tosiaan se vaatii työtä jos ei halua maksaa vieraalle kaikesta.

Kyllähän sitä esim. 20 vuoden aikajänteellä varmasti monikin saisi itsensä taloudellisesti riippumattomaksi ihan keskituloisena, jos vaan kurinalaisesti päämääräänsä tavoittelisi.

Ilman osakkeita ja perheen kanssa ei ihan helppoa eikä helppoa niidenkään kanssa vaikka kuinka sanoisi, että keskimääräinen tuotto on 8%/v. Pelkällä säästämisellä ja työnteolla tuohon ei pääse vaikka asuisi 30 000€:n kämpässä.

 

[Timba79]

Mulla samanlainen tunne, uskoisin että kuka tahansa pystyy moiseen jos on selvät tavoitteet eikä koe epäonnea matkan varrella. Käytännössähän tuohon riittää että maksaa kämppänsä, parisuhteessa toteutus lienee helpompi kuin yksineläjänä.

Itse en koe tarvetta päästä pois nykyisistä kuvioista. Myönnän että joskus on väsynyt kuin pentele ja tuntuu, että burnout on seuraavan oven takana mutta kyllä tää it-homma on sitä mistä mä tykkään. Enemmänkin tekisin töitä, kumma juttu perhana sen verran harrastukselta tuntuu, mutta kai tässäkin pitäs palautua jotenkin.
Heh tää pitää kyllä kertoa: Eläkelaskelmakin tuli jokin aika sitten ja eläkettäkin tulis 65 vuotiaana nykytiedolla ihan perhanasti, reilut tonnin enemmän kuin vaimon nykynen palkka talouspuolella, mutta ihmettelen kovasti jos henki vielä pihisee itelläni eläkeiässä sen verran kulunut pärstäkin alkaa olla 34 vuotiaaksi. Kai siihen vaikuttaa ne tehdyt 1500+ ylityötuntia, stressaava luonne ja jatkuva päätteellä istuminen stna. En mä töitä enää stressaa, mutta nyt stressaa kaikkea muuta talouskuvioita, lasta, vanhempia yms.

Tavoite olis että 6-10 vuoden kuluttua olisi reippaasti taloudesta yhtää riippumaton ja vois pitää sapattivuoden helkatti sentään ja vaimolle kans. Poika saa kyllä käydä koulua ;)

No sulla sentään on hyvä palkka. Itse joutuu stressaamaan paskalla palkalla. No toivottavasti tähän saan senverran muutosta, että vuoden sisään pääsee pyörimään omassa oravanpyörässä. Eli suomeksi sanottuna voi haistattaa vitut nykyselle palkkaduunille.

Ilman osakkeita ja perheen kanssa ei ihan helppoa eikä helppoa niidenkään kanssa vaikka kuinka sanoisi, että keskimääräinen tuotto on 8%/v. Pelkällä säästämisellä ja työnteolla tuohon ei pääse vaikka asuisi 30 000€:n kämpässä.

No ihan miten vaan. Se on ihan miten sen riippumattomuuden määrittelee. Oikeasti rikkaaksi on pitkä matka, mutta riippumattomuus ei vielä rikkauksia vaadi. Eikä riippumattomuus tarkoita sitä, että voisi vuosikymmeniä reissata maailmalla tekemättä mitään, vaan sitä ettei tartte stressata jos ei nyt duunia jollakin hetkellä ole ja että periaatteessa voisi asioista tinkimällä elättää itsensä työtä tekemättä.

Itselläni on vakaa aikamus olla taloudellisesti riippumaton viimeistään 50 vuotiaana, mielellään jo tietty 40 vuotiaana. ;)

 

[vision]

Itselläni on vakaa aikamus olla taloudellisesti riippumaton viimeistään 50 vuotiaana, mielellään jo tietty 40 vuotiaana. ;)

Samaa mieltä tuosta riippumattomuuden määrittelystä. Toistaalta olen itse ratkaissut omat oravanyörä ongelmat lopettamalla kaikki uralla eteenpäin pyrkimiset. Kun ei pyri mihinkään, ei tarvitse oikeastaan mistää stressatakkaan, en myöskään oikeastaan välitä mitä teen työkseni. Työ on vain sitä varten, että siitä saa elämiseen tarvittavan rahamäärän, mitään muuta tarkoitusta sillä ei ole. Kaikki liikenevät rahat menee jonnekkin missä se voi tuottaa rahaa ja tämän hetken tilanne on se, että olen jo voinut lyhentää työviikkoani, eli saan olla tyytyväinen kehitykseen.

Tuossa juuri katselin kauppalehden otsikointia "1000 suunnitteluinsinööriä lomautetaan" tjsp. Joten, tosiaan, saattaa taas tulla alan vaihto eteen, onneksi asennus/huolto yms. hommia aina löytyy.

 

[tattikuningas]

Oravanpyörässä voisi olla ihan hienoa jos tietäisi että sieltä voisi koska tahansa lähteä vetämään. Jos vaikka itse perustaisi kevyen korjaamon jonnekin tallin nurkkaan kun ei insinööröinti avokonttorissa oikein nappaa. Onneksi koneet menevät siihen suuntaan ettei tavallinen tallaaja uskalla edes paristoja vaihtaa, riittää insseillä huoltohommia.

 

[hookoo]

Tuossa juuri katselin kauppalehden otsikointia "1000 suunnitteluinsinööriä lomautetaan" tjsp. Joten, tosiaan, saattaa taas tulla alan vaihto eteen, onneksi asennus/huolto yms. hommia aina löytyy.

Tuo on hyvin totta. Tekevän duunin vahvoja puolia, hommaileva kaveri on aina tavallaan ajan hermoilla ja iskussa, sen sijaan pelkissä paperitöissä sammaloituu ja on vaikea vakuuttaa osaavansa "oikeat työt" jos on istunut paperitöissä edelliset 5 vuotta.

 

[hookoo]

No sulla sentään on hyvä palkka. Itse joutuu stressaamaan paskalla palkalla.

Enpä sanoisi noinkaan, ahneuskin on kauhiaa. Eikä mun palkka poikkea täällä paljon puhutuista jokamiehen rajoista paljonkaan.

On ennenkin puhuttu että esim. 500-2500e/kk palkassa ei juuri pistä vipinää muihin elämän rattaisiin, ehkä on varaa parempaan mutta ei talouskuvioiden maksu hirveästi nopeammaksi mene. Kiitos hitonmoisen verotuksen.

 

[Huppe]

Kyllä, jos tuon tavoite on saada homma pyörimään niin, ettei itse tartte olla "montun pohjalla" aamusta iltaan.

Kyllähän se vituttaa palkollisena tehdä töitä ja laskuttaa 200e/h ja saa siitä itse 20e/h. Privana tuosta saisi sen 200e/h itselleen.

 

[Timba79]

Tuo on hyvin totta. Tekevän duunin vahvoja puolia, hommaileva kaveri on aina tavallaan ajan hermoilla ja iskussa, sen sijaan pelkissä paperitöissä sammaloituu ja on vaikea vakuuttaa osaavansa "oikeat työt" jos on istunut paperitöissä edelliset 5 vuotta.

Lisäksi sellaine henilö, jolla pysyy työkalut kädestä saa AINA duunia jostakin. Ehkä se ei ole kivaa ja palkkakin on huono, mutta saapahan kuitenkin. Eli ei tartte pelätä että asuntolaina kaatuu päälle jos sa duuni meneekin alta...

Enpä sanoisi noinkaan, ahneuskin on kauhiaa. Eikä mun palkka poikkea täällä paljon puhutuista jokamiehen rajoista paljonkaan.

On ennenkin puhuttu että esim. 500-2500e/kk palkassa ei juuri pistä vipinää muihin elämän rattaisiin, ehkä on varaa parempaan mutta ei talouskuvioiden maksu hirveästi nopeammaksi mene. Kiitos hitonmoisen verotuksen.

Joo, totta tuokin. Ja onhan tuo omakin palkka sellainen, että toimee tulee ja saa joka tilistä siivun laitettua tuottaviin kohteisiin, joten eipä tuo tilanne omalla kohdalla sentään toivonkaan ole. ;)

Mutta paljonhan sitä on aina sanottu, että perusduunarina varastossa pääsee vähällä. Itse voin sanoa, että tervetuloa koittamaan mun hommia vaikka kuukaudeksi. Mennyt kuukausi käytännössä hirveää härdelliä ja voin valehtelematta sanoa, että olisi työtantaja ollut lievästi kusessa jos oisin joutnut lyömään hanskat naulaan. No kiitoksena saa lähinnä vittuilua, mutta motivoipa se kehittämään omaa toimintaa. ;)

Kyllähän se vituttaa palkollisena tehdä töitä ja laskuttaa 200e/h ja saa siitä itse 20e/h. Privana tuosta saisi sen 200e/h itselleen.

Niinpä. Itseasiassa omalla kohdalla näyttää siltä, että ovia avautuisi mielenkiintoisten tuotteiden myyntiinkin jos sitä haluaa alkaa tekemään. Päälle voisi vielä tehdä noita jo mainittuja asennushommia, kun itse haluan kuitenkin tehdä jotain ns. näkyvääkin edes jonkin verran.

 

[Kas-vain]

Kyllähän se vituttaa palkollisena tehdä töitä ja laskuttaa 200e/h ja saa siitä itse 20e/h. Privana tuosta saisi sen 200e/h itselleen.

Vaikka tekisitkin itsellesi, niin 200€/h laskutuksella et kyllä varmasti pysty maksamaan 200€/h itsellesi palkkaa. Yleensä niitä kuluja (alv, vakuutusmaksut, eläkemaksut, työkalujen kulut jne.) tuppaa olemaan.