Irti oravanpyörästä

Opintovapailla olevat, mitä luulette miten lanttu kestää kun palaatte taas työhön? Itse olin maksimit vuorotteluvapaalla ja tunnustan suoraan että paluu takaisin oli henkisesti suunnattoman vaikeata. Jotenkin se kontrasti kiireettömän arjen ja työ arjen välillä oli selkeämpi kun oli päässyt maistamaan "parempaa elämää". Tällä hetkellä joku vuosi irtiottoa (tulevaisudessa) tuntuu aivan liian lyhyeltä, mielellään useampia vuosia.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Opintovapailla olevat, mitä luulette miten lanttu kestää kun palaatte taas työhön? Itse olin maksimit vuorotteluvapaalla ja tunnustan suoraan että paluu takaisin oli henkisesti suunnattoman vaikeata. Jotenkin se kontrasti kiireettömän arjen ja työ arjen välillä oli selkeämpi kun oli päässyt maistamaan "parempaa elämää". Tällä hetkellä joku vuosi irtiottoa (tulevaisudessa) tuntuu aivan liian lyhyeltä, mielellään useampia vuosia.

Denial-taktiikalla menen tässä, yritän olla ajattelematta sitä vielä. Kesällä menen jo takaisin töihin vähäksi aikaa, 1-1.5kk ajaksi.
 
On muuten sellainen olo että tuskinpa jaksan odottaa 15 vuotta :hyper: Se on jännä kun vetää 3kin vuorokautta 8h unille miten alkaa ihmisen lasta vituttaan työnteko.
 
Opintovapailla olevat, mitä luulette miten lanttu kestää kun palaatte taas työhön? Itse olin maksimit vuorotteluvapaalla ja tunnustan suoraan että paluu takaisin oli henkisesti suunnattoman vaikeata. Jotenkin se kontrasti kiireettömän arjen ja työ arjen välillä oli selkeämpi kun oli päässyt maistamaan "parempaa elämää". Tällä hetkellä joku vuosi irtiottoa (tulevaisudessa) tuntuu aivan liian lyhyeltä, mielellään useampia vuosia.

Itse olen 40 ja joka vuosi laiskistun enempi, muutamana vuonna ollut todella hiljaista (yrittäjä olen) niin se on laiskistanut vielä enemmänkin ja jotenkin tuntuu että täysin kyllästynyt työntekoon.
Kokoajan tässä odottaa koska se työmotivaatio oikein palaa...
 
Kiva muuten lukea näitä tekstejä missä halutaan päästä irti oravanpyörästä, kun on kerätty tarpeeksi massia että voi rellestä ja sitten vielä siihen päälle halutaan repiä kaikki mahdollinen valtiolta. Samaan aikaan ihmisiä jotka eivät halua olla tässä toisessa "oravanpyörässä" (=lue työttömänä) parjataan aivan helvetisti siitä että he elävät valtion tuella. Ja nyt en tosiaan tarkoita niitä ihmisiä jotka haluavat elää sossupummeina vaan niitä jotka joutuvat.
 
emmätiä itekkään mitä tarkoitan :D Ke aamun jälkeen nukkunu 8h, alkaa oleen aika hyvät pärinät. Ja tämä siis duunien takia :)

Toihan on vielä ihan ok, kahtena yönä yhteensä 8h unta. Vaikka ne tunnit olisi tulleet konttorituolissa nukuttua työpaikalla.
Sit kun ne jää tuntiin tai kahteen per yö niin sitten alkaa olla sekaisin. Muutaman kerran ollut 33t putkeen töissä, yöllä saanut tuurilla tunnin nukuttua tuolissa, pääset klo 16.00 töistä ja nukut seuraavana yönä vaikka 7h, aamulla takaisin. Kaveri oli 80t putkeen yhdessä seisokissa töissä, nukku välillä tuolissa aina kun oli luppoaikaa, olin samalla työmaalla, ei ole kuultua vaan nähtyä.

Sekin on vittumaista jos menet pe aamulla klo 07.00 töihin ja pääset ma aamulla klo 08.00. Siinä välissä joku 44 tuntia töitä. Yritä saada nukutuksi siinä aina kun on muutama tunti aikaa.
 
Toihan on vielä ihan ok, kahtena yönä yhteensä 8h unta. Vaikka ne tunnit olisi tulleet konttorituolissa nukuttua työpaikalla.
Sit kun ne jää tuntiin tai kahteen per yö niin sitten alkaa olla sekaisin. Muutaman kerran ollut 33t putkeen töissä, yöllä saanut tuurilla tunnin nukuttua tuolissa, pääset klo 16.00 töistä ja nukut seuraavana yönä vaikka 7h, aamulla takaisin. Kaveri oli 80t putkeen yhdessä seisokissa töissä, nukku välillä tuolissa aina kun oli luppoaikaa, olin samalla työmaalla, ei ole kuultua vaan nähtyä.

Sekin on vittumaista jos menet pe aamulla klo 07.00 töihin ja pääset ma aamulla klo 08.00. Siinä välissä joku 44 tuntia töitä. Yritä saada nukutuksi siinä aina kun on muutama tunti aikaa.

Juu ei tää viel oo pahakaan, sitten kun alkaa olla se viikko painettu tällä tyylillä ja näkee ihan oikeasti halluja on väsynyt :D Mut joo vitutus määrä on ihan saamarin korkealla ei todellakaan nappaa tippaakaan olla öisin töissä-
 
Juu ei tää viel oo pahakaan, sitten kun alkaa olla se viikko painettu tällä tyylillä ja näkee ihan oikeasti halluja on väsynyt :D Mut joo vitutus määrä on ihan saamarin korkealla ei todellakaan nappaa tippaakaan olla öisin töissä-

29 yövuoroa putkeen ilman vapaata on henk koht recordi ja saa mielellään jäädä siksi, en myöskään rakasta yötyötä, ei 8h vuoroa vaan vähän pitempää, ehkä 10t keskimäärin. Vikoina öinä vähän jo toivoin että tippuisin jostain telineiltä että pääsisi pois. Aika avoimesti kerroin haaveistani pomolle ja pääsin sitten pois sieltä.
 
29 yövuoroa putkeen ilman vapaata on henk koht recordi ja saa mielellään jäädä siksi, en myöskään rakasta yötyötä, ei 8h vuoroa vaan vähän pitempää, ehkä 10t keskimäärin. Vikoina öinä vähän jo toivoin että tippuisin jostain telineiltä että pääsisi pois. Aika avoimesti kerroin haaveistani pomolle ja pääsin sitten pois sieltä.

Okei, oma enkka on jtn +20 yötä ja ei todellakaan sovi mulle eikä oikeastaan kenellekkään muullekkaan.. Nimimerkillä 2viikkoa öitä ja keskustelen luontevasti itseni kanssa, aivan varma että vie elinvuosia jokainen ton sortin rypistys.. Vanhempana ei vielä meinaa palautua noista seteistä, joutunu hommaamaan unilääkkeet että saa rytmit palutettua.

hienoa olla vielä siinä asemassa joka päättää asioista, se on nimittäin aika hurjaa kun ei meinaa osata kahvia enää keittää ja pitäisi tehdä isoja ratkaisuja :)
 
En myöskään usko että yötyö sopii oikeastaan kenellekkään ,tiedän 2 veljestä, molemmat oli alle 30v, ketkä on saaneet diabeteksen, tekivät monta vuotta käytännössä pelkkää yövuoroa ja kolmannen samasta porukasta kenellä on veriarvot ihan päin v:tä, en tiedä liittyykö se yötöihin, mutta varmaan. Eivät tee enää yötä, diabetesmiehillä taitaa olla lääkäriltä lappu että ei sovi.
 
Opintovapaa on ihanaa, 4 päivää koulua yleensä viikossa, 7 tunnin päiviä maksimissaan, etäopiskelua vähän siihen päälle. Aina vapaat pyhät, viikonloput, talvilomat, joululoma oli joku 21 päivää jne. Harmi että kesällä pitää mennä töihin, kesken opintojen. Koska kesällä ei ole opintoja, ei tule myöskään aikuiskoulutustukea, ja työsopparihan on voimassa tottakai, ei muuten voisi olla opintovapaalla, mikä tarkoittaa sitten sitä työvelvollisuutta. Ja sitten on lisenssejä mitkä menee vanhaksi jos niitä ei vuoteen käytä, että senkin puolesta pitää mennä välillä töihin.
 
Kiva muuten lukea näitä tekstejä missä halutaan päästä irti oravanpyörästä, kun on kerätty tarpeeksi massia että voi rellestä ja sitten vielä siihen päälle halutaan repiä kaikki mahdollinen valtiolta. Samaan aikaan ihmisiä jotka eivät halua olla tässä toisessa "oravanpyörässä" (=lue työttömänä) parjataan aivan helvetisti siitä että he elävät valtion tuella. Ja nyt en tosiaan tarkoita niitä ihmisiä jotka haluavat elää sossupummeina vaan niitä jotka joutuvat.

Eikös tuo ole ihan hyvä asia, mitä useampi on omaehtoisella eläkkeellä sitä enemmän aukeaa työpaikkoja ja valtion kustannukset tippuvat kun ei tarvitse maksaa isoa eläkettä? ,.
 
Eikös tuo ole ihan hyvä asia, mitä useampi on omaehtoisella eläkkeellä sitä enemmän aukeaa työpaikkoja ja valtion kustannukset tippuvat kun ei tarvitse maksaa isoa eläkettä? ,.

Se on kato se Juhana vartiaisen ja Kokoomuksen maailmankuva se. Vitunmoinen työvoimapula ja kokonaiskysynnän puute kun Suomessa ei ole tarpeeksi käsiä töissä ja maahanmuutto pitäisi vapauttaa täysin.

Kokoomuksen fanittajia täällä suurin osa on..
 
Opintovapailla olevat, mitä luulette miten lanttu kestää kun palaatte taas työhön? Itse olin maksimit vuorotteluvapaalla ja tunnustan suoraan että paluu takaisin oli henkisesti suunnattoman vaikeata. Jotenkin se kontrasti kiireettömän arjen ja työ arjen välillä oli selkeämpi kun oli päässyt maistamaan "parempaa elämää". Tällä hetkellä joku vuosi irtiottoa (tulevaisudessa) tuntuu aivan liian lyhyeltä, mielellään useampia vuosia.

Mulla ei ole tarkoitusta palata. Kun opintovapaa loppuu, irtisanon itseni ja rahoitan loppututkinnon säästöillä. Sitten koitan onnea uusin kortein ja toivottavasti jonain päivänä aloitan pyörittämään uutta pyörää.
Ajatus vanhaan duuniin palaamisesta olisi ahdistava lähinnä siksi, että totesin olevani tyystin väärissä hommissa. Mun duunit oli leppoisia ja palkkaan olin erittäin tyytyväinen. Tänä talvena suoritan 70 op ja tämä tavoite on paljon työläämpi, kuin duunihommat. Toisaalta suurin osa on mielenkiintoista uuden oppimista, joten homma ei yleensä tunnu työltä. Turhaa notkumista toimistolla ei ole laisinkaan, joten aikaa harrastaa on enempi. Mulla ei missään vaiheessa ollut tavoitteena irtiotto vaan totaalinen suunnanmuutos. Juurikin mainitsemistasi syistä vuosi pari ei riitä mihinkään. Toki tulevaisuus jännittää ja mahassa nipistää, kun miettii miten sitä äijän käy? Fiilis on kuitenkin positiivista jännitystä. Vähän sama ku parisuhteesta erotessa. Tuttu ja turvallinen on mennyttä ja hieman jänskättää, että onkohan se nyt puutetta koko loppuelämä? Toisaalta sisällä jo kuplii iloisesti, kun pohtii, että minkänäköistä pääsee seuraavaksi polkemaan. :D
 
Olikos carcayu koodaaja entisessä elämässä? Mitäs alat seuraavaksi?
 
Olikos carcayu koodaaja entisessä elämässä? Mitäs alat seuraavaksi?

Design Engineer tai Softaware Engineer nimikkeellä oon säätäny viimeset 12 vuotta. Siitä on tosin aikaa, kun viimeksi kirjoitin varsinaista koodia. Enimmäkseen oon huorannu konsulttina kaikenlaisia outoja IT-perverssioita. Hyvinvointialalle seuraavaksi.
 
30 vuotta napsahti mittariin tuossa vajaa kuukaus takaperin ja viimesen vuoden verran oon kerenny miettimään asioita hieman syvällisemmin. Tuntuu siltä, että vaikka duuni onkin mukavaa ja oon tyytyväinen alaan niin en todellakaan halua olla töissä 65v saakka ja sitten hajonneella kropalla kituutella parikymmentä vuotta ennen monttuun joutumista. Karkeesti aikajänne on, että 50v viimestään pitäs olla "täysin vapaa" (jokainen käsittäköön sen miten haluaa).

Tässä nyt menneen talven aikana oon tiputtanu kuukausittaisia kuluja 100-200€ pienemmiks (vakuutusten kilpailutus, netin pätkiminen, fillarin ostaminen autoa korvaamaan, jne) ja lyhennän asuntolainoja aika rajulla vauhdilla. Normilyhennykset kahteen asuntolainaan ois 250+350e, mutta syksystä lähtien lyhentäny niitä about 650+350e. Pienempää lainaa jälellä 5500€ josta on tarkotus päästä eroon tän vuoden aikana, sen jälkeen tuota isompaa lainaa maksuun 500€/kk ja loput sijotettavaks.

Ens vuoden alusta, kun tuo pienempi laina tuhottu, työnantajalle ehotus 4pv työviikkoon siirtymisestä eli tunnit 38.25h-> 32. Tuloihin tuo vaikuttaa asuntolainan poistumisen, progressiivisen verotuksen, työmatkakulujen, yms huomioon ottamisen jälkeen ehkä -100€/kk eli yks paskan hailee kun toisella puolella on käytännössä tuplaantuva vapaa-aika. Isompaan lainaan ens vuoden aikana maksettava ainakin semmonen 12kk verran "puskuria" maksuissa, jos duuni lähtee alta tai ei kiinnosta niin on vuoden verran varaa olla maksamatta lyhennyksiä. Sijotukseen pitäs saada se 700€/kk josta vuodessa tulee 8400€ josta 6% korolla alkaa tipahdella semmonen 352€/vuosi (=30€/kk) verojen jälkeen ylimäärästä tuloa. Tuon kun saan hilattua 200€/kk tienoille (eli noin kuuden vuoden päästä) niin siirryn kolmipäiväseen työviikkoon tai rupeen tekemään puulautasia, aitaremontteja toiminimellä tai jos kiinnostaa niin meen vaikka Siwan kassalle asiakkaita palvelemaan :)

Ainut kysymysmerkki tässä on työnjohdon tehtävät duunissa. Saattaa olla ylemmällä taholla sanomista jos työnjohtaja on yhden päivän viikossa pois konttorilta...
 
Back
Ylös Bottom