Irti oravanpyörästä
- Keskustelun aloittaja modified
- Aloitettu
- Liittynyt
- 1.6.2004
- Viestejä
- 16 123
- Ikä
- 48
- Liittynyt
- 5.6.2003
- Viestejä
- 29 708
- Ikä
- 45
Eräänlaista oravanpyörästä irtaantumista on sekin, että pidemmällä aikavälillä hankkii itsensä ainakin osittain taloudellisesti riippumattomaksi. Eli ts. kasvattaa pääomatuloja senverran, että niillä kattaa hyvän osan pakollisista menoistaan. Helpottaa huomattavasti sapattivapaiden yms. pitämistä, ei tartte tehdä ylkkää, voi tehdä lyhennettyä työviikkoa jne. Voi jäädä vuorotteluvapaalle ilman että talous menee kuralle.
Tietenkään tämä ei onnistu nythetivälittömästi asenteella, mutta tavoitteeksi voi ottaa tällaisen vaikka siihen hetkeen kun lapset lähtee pesästä?
Tietenkään tämä ei onnistu nythetivälittömästi asenteella, mutta tavoitteeksi voi ottaa tällaisen vaikka siihen hetkeen kun lapset lähtee pesästä?
- Liittynyt
- 5.6.2003
- Viestejä
- 29 708
- Ikä
- 45
Ei yhtään pöllömpi vaihtoehto. Jos ne lähtee siinä n. 20 ikäisenä, olen itse vasta vajaat 50 vuotta. Ihan hyvä ikä jäädä eläkkeelle. ;)
Sniffari
Äitisi valinta
Huppe on saanut rahansa myymällä omat ja vieraat tavarat.
- Liittynyt
- 1.6.2004
- Viestejä
- 16 123
- Ikä
- 48
Möin ton "kauniin" kapiokirstun täynnä kultaa. :lol2:Mitä muuten Huppe duunaat työksesi..? Ootko joku massipäällikkö vai ootko saanut jostain ns. ilmasta rahaa...perintöä tai lottovoiton
(löytyy haulla: kapiokirstu)
- Liittynyt
- 1.6.2004
- Viestejä
- 16 123
- Ikä
- 48
Yks hyvä tuttu menetti terveytensä nuorena juuri hiljattain.
Toinen tuttu sai syövän 30 vuotiaana.
Erään tuttavan äiti sai syövän pari päivää sitten, ajatteli varmasti jäävänsä eläkkeelle 5-10 vuoden päästä ja tekevänsä asioita joita on miettinyt. Nyt elinaikaa on jäljellä enää 5 vuotta maksimissaan ja sekin sitten menee sairaalassa.
Hyvä kaveri sai sydänkohtauksen/leikkauksen 30-vuotiaana hetki sitten.
Pari kaveria kuoli moottoripyöräonnettomuudessa pari vuotta sitten 3-kympin pinnassa.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ottakaa hyvät ihmiset ja tehkää mitä haluatte, vielä kun ehditte! Elämä saattaa loppua kesken aiemmin kuin arvaattekaan. Pääasia että itse kokee elävänsä ja nauttivansa elämästä, suotta valittaa oravanpyörästä irtautumista jos ei sitä aio tehdä oikeasti, huomenna se voi olla jo myöhäistä. Itse en vielä koe tarvitsevani päästä kokonaan oravanpyörästä irti. Pyörää voi esim. vaihtaa uuteen ja ehompaan, kuten edellinen kirjoittaja Hgu nyt teki. :thumbs:
Itse taidan ottaa mm. em. syiden johdosta käyttööni buddhalaisen elämänajattelun ja elää päivän kerrallaan olettaen että kuolen vaikkapa huomenna. Tosin sovellan tuota vaikka vuodeksi kerrallaan. Mitään ei kannata laskea ensi vuoden varaan!
Tässä muutamia mietteitäni.
Toinen tuttu sai syövän 30 vuotiaana.
Erään tuttavan äiti sai syövän pari päivää sitten, ajatteli varmasti jäävänsä eläkkeelle 5-10 vuoden päästä ja tekevänsä asioita joita on miettinyt. Nyt elinaikaa on jäljellä enää 5 vuotta maksimissaan ja sekin sitten menee sairaalassa.
Hyvä kaveri sai sydänkohtauksen/leikkauksen 30-vuotiaana hetki sitten.
Pari kaveria kuoli moottoripyöräonnettomuudessa pari vuotta sitten 3-kympin pinnassa.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ottakaa hyvät ihmiset ja tehkää mitä haluatte, vielä kun ehditte! Elämä saattaa loppua kesken aiemmin kuin arvaattekaan. Pääasia että itse kokee elävänsä ja nauttivansa elämästä, suotta valittaa oravanpyörästä irtautumista jos ei sitä aio tehdä oikeasti, huomenna se voi olla jo myöhäistä. Itse en vielä koe tarvitsevani päästä kokonaan oravanpyörästä irti. Pyörää voi esim. vaihtaa uuteen ja ehompaan, kuten edellinen kirjoittaja Hgu nyt teki. :thumbs:
Itse taidan ottaa mm. em. syiden johdosta käyttööni buddhalaisen elämänajattelun ja elää päivän kerrallaan olettaen että kuolen vaikkapa huomenna. Tosin sovellan tuota vaikka vuodeksi kerrallaan. Mitään ei kannata laskea ensi vuoden varaan!
Tässä muutamia mietteitäni.
- Liittynyt
- 1.11.2006
- Viestejä
- 246
Jos on sen verran "pohjakassaa", että pärjää työkkärin pläjäyttämän 3 kk:n karenssin yli, niin mikäs siinä. Monet eivät moiseen kykene, eivätkä loparit ole sikäli edes käytännössä mahdollista kaikille.
- Liittynyt
- 1.6.2004
- Viestejä
- 16 123
- Ikä
- 48
Nythän muuttuu se että ansiosidonnaista saa EU-alueelle 6kk ajan. Eli ei toi kovin vaikeaa ole lähteä etsimään duunia vaikka Saksastakaan. 3kk aikana mitä tuo karenssi on nyt ei paljoa rahaa pala jos osaa ennakoida tuon vaikkapa 6kk etukäteen. Sen jälkeen sitten kytkintä ylös ja kohti Teutoneita! Aina sitä jotain hommaa jostain tehtaasta tai raksalta saa.
- Liittynyt
- 1.11.2006
- Viestejä
- 246
Ei se ennakointi ole aina osaamisestakaan kiinni, jos on vaikka pääkaupunkiseudulla asuva yksinhuoltajasiivooja tai osa-aikainen kaupan kassa. Monella myös asuntolaina painaa kasvaneine korkoineen päälle, jolloin talous on viritetty äärimmilleen jo valmiiksi.
- Liittynyt
- 21.10.2005
- Viestejä
- 10 950
Tuossa tilanteessa ei pärjäisi edes ansiosidonnaisella. Itse itselleen kuoppaa kaivaa.
- Liittynyt
- 1.11.2006
- Viestejä
- 246
Ainahan siihen voisi sossusta hakea kermat päälle.
...ja jos vakavammin puhutaan, niin työssäkäyvien sossun asiakkaiden määrä on kuulemma kasvanut huimasti. Jenkkilästäkin tuttu working poor -luokka lienee arkipäivää jo Suomessakin?
- Liittynyt
- 4.7.2005
- Viestejä
- 896
Onnea Hupelle!
Oma sapattivuoteni lähenee loppua ja kaikenlaisia unelmia on tullut ihan mukavasti toteutettua. Rahat vaan alkaa loppua kesken :D.
Lähtiessäni pelkäsin työnsaantimahdollisuuksien hupenevan kovastikin. Toisin kävi. Vakipaikka odottaa vuoden vaihteessa. Nyt vaan suunnittelee jo sitä seuraavaa sapattivuotta... Ehkä siihen on mahdollisuus parin vuoden työssäkäynnin jälkeen. Pitkään kyllä mietin tuon työn vastaanottamista, että jos olisi jatkanut vaan freenä. Mutta tuo on aika hyvä CV:n kannalta.
Ehdottomasti kannattaa uskaltaa. Vapaapudotus on joskus ihan virkistävää. ;) Nyt sitten takaisin ruotuun vähäksi aikaa.
Oma sapattivuoteni lähenee loppua ja kaikenlaisia unelmia on tullut ihan mukavasti toteutettua. Rahat vaan alkaa loppua kesken :D.
Lähtiessäni pelkäsin työnsaantimahdollisuuksien hupenevan kovastikin. Toisin kävi. Vakipaikka odottaa vuoden vaihteessa. Nyt vaan suunnittelee jo sitä seuraavaa sapattivuotta... Ehkä siihen on mahdollisuus parin vuoden työssäkäynnin jälkeen. Pitkään kyllä mietin tuon työn vastaanottamista, että jos olisi jatkanut vaan freenä. Mutta tuo on aika hyvä CV:n kannalta.
Ehdottomasti kannattaa uskaltaa. Vapaapudotus on joskus ihan virkistävää. ;) Nyt sitten takaisin ruotuun vähäksi aikaa.
- Liittynyt
- 21.10.2005
- Viestejä
- 10 950
Köyhillä ei ole vapaa-ajan käytön ongelmia, koska ei ole niin paljon vaihtoehtoja. Jos on pää sauhuten stressannut 11k, niin kaippa sitä haluaisi jotenkin optimoida sen naurettavan kuukauden kesäloman. Onko se sitten enää lomaa ja vapaata samalla tavalla kuin sen pitäisi olla.
Taas yksi ilta huomasi sen, että viikonloputkin ovat periaatteessa tietyllä tavalla arkea, vaikkei olekaan töitä. On niin kelloon ja viikkorytmiin sidottu, ettei mitään järkeä. Vaikkei systeemi määrittäisi koska vapaa alkaa, niin se määrittelee ainakin sen koska se loppuu.
Työttömyys on "parasta" lomaa. Päättymispäivä on määrittelemätön ja on iloinen kun saa duunia.
Taas yksi ilta huomasi sen, että viikonloputkin ovat periaatteessa tietyllä tavalla arkea, vaikkei olekaan töitä. On niin kelloon ja viikkorytmiin sidottu, ettei mitään järkeä. Vaikkei systeemi määrittäisi koska vapaa alkaa, niin se määrittelee ainakin sen koska se loppuu.
Työttömyys on "parasta" lomaa. Päättymispäivä on määrittelemätön ja on iloinen kun saa duunia.
- Liittynyt
- 30.5.2003
- Viestejä
- 2 429
Tällä hetkellä tekis mieli "movettaa" töistä eli ottas saikkua vaan koska vituttaa kun tulee niin paljon tunteja. Oon nyt 3 kuukautta ollut samassa firmassa töissä. Ensin pari kuukautta toisen yksikön hommissa jossa tuli ylitöitä enemmän ku tarpeeksi meikäläisen makuun. Sitten toinen yksikkö tarjos hommia niin vaihdoin sinne kun vaikutti paremmalta hommalta, no onhan tää vähän parempaa mutta tunteja tulee enemmän kuin ennen.
Sellanen 10-12h tuntus olevan normaali päivän pituus. Aamulla ku herää eka ajatus on "voi saatana taas sinne pitää lähtä" ja illalla ku tulee kotiin niin vituttaa ihan helvetisti kun koko päivä on mennyt töissä. Aika montaa hommaa oon tehnyt intin jälkeen viimeisen puolen vuoden aikana, mutta kai se on etittävä jotain uutta hommaa missä riittäis se 40h/vko, koska tätä menoa oon hermoraunio.
Sellanen 10-12h tuntus olevan normaali päivän pituus. Aamulla ku herää eka ajatus on "voi saatana taas sinne pitää lähtä" ja illalla ku tulee kotiin niin vituttaa ihan helvetisti kun koko päivä on mennyt töissä. Aika montaa hommaa oon tehnyt intin jälkeen viimeisen puolen vuoden aikana, mutta kai se on etittävä jotain uutta hommaa missä riittäis se 40h/vko, koska tätä menoa oon hermoraunio.
