Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tämä lienee hyvin yksilöllistä.IF:n hienous on siinä että samalla kalorivajeella on vähemmän nälkä ja sitä on helpompi noudattaa.
Tämä lienee hyvin yksilöllistä.
Itse olen huomannut, että ylivoimaisesti isoin merkitys nälän suhteen on ruokarytmityksen säännöllisyydellä, ei niinkään "paaston" pituudella. Kun bulkilla rupeaakin syömään sitä aamupalaa aikaisemmin, niin hyvin pian myös näläntunne palaa aamuun vahvempana, jos se aikainen aamupala jostain syystä jää välistä. Ja sitten kun on taas tottunut, että ensimmäinen ateria tulee siellä klo 11 paikkeilla, niin nälkä vahvistuu juuri niillä paikkeilla, jos syöminen myöhästyy.Voi olla. Itse vaan kyseenalaistan niiden ihmisten kokemuksen ketkä sanoo että on hirveä nälkä paaston aikana kun itselläni on todella härski ero nälän määrässä IF:n eduksi. Kun aloitin IF:n noudattamisen niin muistan että alkuun oli kyllä paaston aikana nälkä, mutta muutaman viikon päästä se väheni vaikka kalorit ei nousseet ja oltiin miinuksella (paino tippui). Ja 15 kg lähti hyvin kivuttomasti.
Siitä taitaa olla tutkittua tietoa, että aamupainoitteinen syöminen olisi hyödyllistä verensokerin / insuliinin suhteen, joten on sulla ainakin se etuna.Itselläni se iltanälkä on ihan tolkuton IF tyyppisesti syötynä. Toki ehkä jos kääntäisi niin että syö aamupainotteisesti, voisi toimia.
Tämä lienee hyvin yksilöllistä.
Tuo kyllä kertoo siitä, että kroppa on totutettu juuri siihen, että sitä ruokaa pitäisi tulla parin tunnin välein. Mielestäni ei ole kovin hyvä asia kenellekkään. Vaikka ei minkäänlaista paastoa harrastelisia, niin olisi hyvä pystyä tarvittaessa olemaan useampia tunteja syömättä.Kauppasin just kaverille IF laihisteluun. Ei pitäny ajatuksesta yhtään, ku sille tulee välillä töissä jo aamiaisen ja lounaan välissä heikko olo, jos lounas venähtää yli puolenpäivän. Sairaanhoitaja ammatiltaan, ni kerto mitanneensa sokereita töissä ja ne kuulemma dippaa alle neljän, jos ruokailuvälit pitenee. Tuskin vaarallista perusterveelle liikunnalliselle ihmiselle, mut ei myöskään kauheen hyvä juttu, jos pitäis paastota.
Ehkäpä hän tottuis uuteen ruokarytmiin, mut en tosiaan suosittelis ekana vaihtoehtona noilla taustoilla.
Ei pitäny ajatuksesta yhtään, ku sille tulee välillä töissä jo aamiaisen ja lounaan välissä heikko olo, jos lounas venähtää yli puolenpäivän. Sairaanhoitaja ammatiltaan, ni kerto mitanneensa sokereita töissä ja ne kuulemma dippaa alle neljän, jos ruokailuvälit pitenee.
No tuon aamupalan ois voinu arvatakkin "oireiden" perusteella olevan tuollaista.Käsittääkseni syö aika tyypillisen puuro-raejuustosotkun marjoilla aamupalaks. Kieltämättä aika voimakkaasti reagoi. Eipä kait niiden sokerien "pitäisi" pudota alle neljän mitenkään kauheen herkästi.
Puuro-raejuustosotku marjoilla on itse asiassa helvetin hyvä valinta aamupalaksi. Ei ne insuliinit mitään piikkaa, jos aamulla syö tuollaisen kuitupitoisen aterian.No tuon aamupalan ois voinu arvatakkin "oireiden" perusteella olevan tuollaista.
Jos söis pari paistettua munaa ja vähä pekonia (toiseen suuntaan kärjistetty esimerkki), tai ei söis aamupalaa ollenkaan, niin sokerit ei piikkais, jolloin insuliinikaan ei piikkais, jolloin sokeritkaan ei dippais.
Ja kuten ennenkin sanonut, puurosetistä tulee maha täyteen ja näläntunne poistuu, vrt vaikka kolme munaa ja paketti pekonia, nälän tunne palaa vartin päästä. Tiedä sitten miksi.Puuro-raejuustosotku marjoilla on itse asiassa helvetin hyvä valinta aamupalaksi. Ei ne insuliinit mitään piikkaa, jos aamulla syö tuollaisen kuitupitoisen aterian.
Pekonia sen sijaan ei todellakaan kannata jatkuvasti syödä.
Lisäksi insuliiniherkkyys on aamulla vielä korkeampi, niin tuollaisen raejuusto-puuro-marja-setin demonisointi on aika naurettavaa.Niin siis ensinhän pitäis nousta sokerit, jotta insuliinia erittyis. Tollanen kuitua, proteiinia, rasvaa ja energiaa sopivasti sisältävä ateria ei nosta verensokeria mitenkään erityisesti. Jotain sokeria syömällä niin kävis.
Varmaan pitäisi määritellä sopivasti myös tässä yhteydessä. Vaikutukset verensokeriin on kyllä hyvin yksilöllisiä. Toisilla ihan jo se puuro aiheuttaa kuperkeikkaa sokereissa, että ei siihen sokeria tarvita. Näissä pitäisi aina huomioida yksilöt. Esim ylipainoinen henkilö jolla on insuliiniherkkyden ja leptiinin kanssa ongelmia tod näk hyötyy tuollaisesta metabolisen fleksibiliteetin ruokailumallista, jossa aamupäivät mennää rasvalla ja prodella ja syödään harvemmin kuin suositeltu määrä aterioita.Niin siis ensinhän pitäis nousta sokerit, jotta insuliinia erittyis. Tollanen kuitua, proteiinia, rasvaa ja energiaa sopivasti sisältävä ateria ei nosta verensokeria mitenkään erityisesti. Jotain sokeria syömällä niin kävis.
Varmaan pitäisi määritellä sopivasti myös tässä yhteydessä. Vaikutukset verensokeriin on kyllä hyvin yksilöllisiä. Toisilla ihan jo se puuro aiheuttaa kuperkeikkaa sokereissa, että ei siihen sokeria tarvita. Näissä pitäisi aina huomioida yksilöt. Esim ylipainoinen henkilö jolla on insuliiniherkkyden ja leptiinin kanssa ongelmia tod näk hyötyy tuollaisesta metabolisen fleksibiliteetin ruokailumallista, jossa aamupäivät mennää rasvalla ja prodella ja syödään harvemmin kuin suositeltu määrä aterioita.
Pa
Palataan vielä tähän viestiin, erityisesti kohtaan "sokerit ei piikkais, jolloin insuliinikaan ei piikkais".No tuon aamupalan ois voinu arvatakkin "oireiden" perusteella olevan tuollaista.
Jos söis pari paistettua munaa ja vähä pekonia (toiseen suuntaan kärjistetty esimerkki), tai ei söis aamupalaa ollenkaan, niin sokerit ei piikkais, jolloin insuliinikaan ei piikkais, jolloin sokeritkaan ei dippais.