Varmaan joku tiukka ohjelma on parempi, jos tavoitteena on esim. skabaaminen voimanostossa. Oman kropan kuunteleminen ja fiilispohjalta treenaaminen toimii myös, mutta aika veteen piirretty viiva se loppujen lopuksi on. Itselläni on ollut viimeiset pari kuukautta vasemman käden kyynärvarressa jotain sellaista häikkää, että takakyykyn tekeminen sattuu ihan pirusti ko. paikkaan. Jotkut 30 min käsienheiluttelut pitää melkein tehdä, että kyykkyä pystyy tekemään ilman hirveitä naamanvääntelyjä. Tää liittyy ohjelmatta treenaamisen siten, että jos mulla olisi joku ohjelma, olisin ehkä treenannut kyykyn kivusta huolimatta. Nyt olen tehnyt maven kyykyn tilalla, koska se on yksinkertaisesti nopea ja helppo ratkaisu tähän tilanteeseen.
Tähän liittyy kans toinen pointti, eli se, mihin liikkeisiin sun OMA kroppa reagoi. Tottakai kaikkia perusliikkeitä (kyykkyjä, vetoja, punnerruksia) kannattaa ja pitää treenata, mutta on vaan todella vaikeaa saada näissä kaikissa jatkuvaa kehitystä syntymään, jos niitä tekee yhtä aikaa. Ja ohjelma tai ei ohjelmaa, niissä liikkeissä tuppaa kehittymään, joihin on luontaiset edellytykset. En vaan näe mitään järkeä siinä, että hakataan vuodesta toiseen päätä seinään, ja yritetään saada joku yleisesti hyväksi todettu liike "toimimaan", jos se liike ei kuitenkaan toimi juuri itselle. Yksi poikkeus tähän on tietenkin juuri kyykky, ihan sama kuka on kyseessä, liike toimii kaikille. (Vaikka en sitä itse juuri nyt teekään, hehhheheh).