- Liittynyt
- 8.1.2007
- Viestejä
- 4 303
Aivan, se vankila ei todellakaan ole murhaajille mikään ratkaisu, ellei niitä sitten aiota pitää siellä loppu elämäänsä (jolloin eivät ainakaan pääsisi murhaamaan uudestaan). Vankila ei murhaajasta tee yhteiskuntakelpoista, päinvastoin.Pitkä vankeus on sekin niin ristiriitainen juttu. Tutun tuttu on noiden elinkautisvankien kanssa työn puolesta tekemisissä ja oli sanonut, että kaikkihan ne, jos elossa pysyvät, joskus kuitenkin mitä todennäköisimmin vapautuvat. Ongelma on se, että se pitkä vankeus aiheuttaa kyvyttömyyttä normaaliin elämään. 20 vuotta linnassa muuttaa järkkynyttä ihmistä vielä pahempaan suuntaan. Eivät osaa enää asettautua yhteiskuntaan sitten millään. Muun muassa näillä perustein laitattaisin näille todella sairaille yksilöille napin otsaan. Tai ruiskun suoneen, jos se jonkun mielestä on inhimillisempää. Henkirikoksen tekijä uusii tekonsa usein.
Minun mielestäni inhimillisin tapa olisi kohdella kaikkia murhaajia henkisesti sairaina ja pyrkiä heidät pakkohoidolla parantamaan. Mikäli katsotaan että tällainen ei ole siihen tarvittavien resurssien arvoista, niin sitten vaihtoehdoiksi tulee kuolemantuomio tai elinikäinen vankeus. Kuolemantuomion ongelma on tietysti sen peruuttamattomuus, eli niissä tapauksissa joissa jälkikäteen käy ilmi tuomitun olevankin syytön, ei ole enää mitään tehtävissä. Toki tämä olisi Suomessa vain hyvin harvoin ongelma, kyllähän täällä murhasta tuomitut lähes poikkeuksetta ovat aivan kiistatta syyllisiä tekoon ja ovat myös tekonsa tunnustaneet.
Tuohon jonkun linkittämään Ruben Stillerin tekstiin, jossa kaivattiin luonnollista tekijän vihaamista ja ymmärtämisen lopettamista, niin kommentoisin seuraavasti: Kyllä aivan varmasti jokainen normaali ihminen tuntee vihaa ja halveksuntaa tuota tekijää kohtaan. Mutta se ei oikein ratkaise mitään, jos vain todetaan että olipa nyt kusipää, tapetaan se. Siis tottakai niin voidaan tehdä, mutta sitten tulee aina se seuraava kusipää. Siitä tulee se tarve pyrkiä ymmärtämään näitä tekoja, että voitaisi miettiä miten asiat pitäisi yhteiskunnan tasolla tehdä toisin, jotta vastaavia tapauksia ei tulisi jatkossa niin paljon.