Kommunistisessa järjestelmässä kaikki olisi kaikilla hyvin, koska kaikilla olisi kaikkea. Näin taitaa olla Marxin oppien mukaan Vaikka kommunistiseksi maaksi joku tunnustetaan, ei se tarkoita, että maa olisi oikeasti kommunistinen. Sosialismi taitaa olla lähempänä. Kommunismin kaataa ihmisen luonto ja luonne: ihminen on ahne.
Kansallissosialistinen järjestelmä ja kommunistinen järjestelmä ovat totalitaarisuudessaan molemmat ihmiselle huonoja. Yksilön oikeus päättää itsestään ja omistaan häviää ja on toissijainen yhteiskunnan edessä. Voisi tulkita, että sekä kommunistinen- että kansallissosialistinen järjestelmä on sama asia, joka löytyy kehän, joka muodostaa ympyrän, eri päistä eli oikeastaan samasta pisteestä. Toiseen päähän mennään vain vasemman ja toiseen oikean kautta.
Demokratiakaan ei ole tehokas, koska se huomioi, tai yrittää huomioida, kaiken ja kaikki.
Pro Gradu-työt ovat julkista materiaalia, löytyväthän ne yliopistojen kirjastoista. Ellei niitä ole haettu salaisiksi tietyksi ajaksi.
Keskitysleirit ovat erittäin ahdistavia paikkoja. Kuten Viivi jo aikaisemmin mainitsi, ei sillä ole merkitystä, kuinka nuo ihmiset kuolivat, vaan sillä, että nuo ihmiset kuolivat siitä syystä, että olivat erilaisia eivätkä sopineet yhteiskunnan johtajan luomaan sairaaseen yhteiskuntamalliin. Kun "teininatsit" tai "natsimurkut" tai ihan kuka vain miettii omaa mielipidettään ja ihannettaan, niin miettikääpä sitä, että kuinka te itse sovitte tuohon ideologianne ihannemalliin. Onko sinussa jotain fyysisiä "virheitä", jotka voisivat tehdä sinusta erilaisen kuin muista? Yrittihän Hitler jalostaa täydellistä ihmistä ja samalla liittoutui akselivalloiksi Japanin ("vinosilmät") ja Italian ("semineekerit") kanssa.
Saksalainen yhteiskunta kärsii vielä tänäkin päivänä II MS ikeestä. Se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään ja aiheuttaa ahdistusta. Kun tänä päivänä 20-30 vuoden iässä olevien ihmisten vanhemmat kuolevat ja viimeinenkin sotaveteraani kuolee, voimme päästä eroon historian taakasta ja alkaa unohtamaan menneitä. Menneistä voi vain oppia. Tavallisen saksalaisen nuoren ei pitäisi enää tuntea syyllisyyttä siitä, että 60 vuotta sitten hullu mies nosti ensin kansakunnan loistoon ja viedäkseen sen sitten tuhoon.
Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, sen tämä meidän yhteiskuntamme mahdollistaa.