Haluaisitko personal trainerikseni?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja ciril
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Joo pakkotoisto.com aloitus sivuksi ja unohdetaan rainerit :D Näil hinnoil voi ajattella et pari threadia on arvoltaa sen 100e :D "Säästin tänää taas 200e luin niin ja niin kauan pakkotoistoa" Pakko todeta vielä tähä loppuu että "paras" hyöty imo on pt:ssä se että se tekee sulle ravinto- ja treeniohjelman sekä lisäravinnekartan. Mut kyllä noi liikkeet oppii treenaamal? Sitähä varte tässä harjotellaa?

Voi itku. Eikai tämäkään foorumi olisi täynnä toisten treenaukselle nauramisketjuja, jos hommat oppisi vain treenailemalla??? Kyllä ammattilaisen tehtävä on auttaa/opastaa asiakkastaan treenaamaan oikein ja saavuttamaan nopemmin/parempia tuloksia kuin yksin itsekseen nylkyttämällä.

Jokaisen tavoitteesta, lompakosta ja asenteesta riippuu, että millaisille ammattilaiselle on valmis maksamaan vai onko. Ainahan on näitä Reinoja ja Teppoja, jotka osaa sähkötyötkin tehdä itse, he toki osaavat kroppaansakin heilutella heti suoraan oikein ja oikeastaan tuloksiakin tipahtelee ilman heilumistakin.

Itse en edes harkitsisi maksavani parikymppiselle, lyhytkurssin käyneelle kukkopojalle ohjauksesta. Niinkuin en mene pullukan ja höllykän ryhmäliikuntaohjaajan tunnillekaan. Mutta jos ja kun ammattilaisen omastakin kropasta ja asiakkaista (!) näkee, että ammattitaitoa ja kokemusta on pelissä, niin maksaisin. Ihan samalla tavalla kun maksan muustakin osaamisesta: naapurin Pena ei meikäläisen Audia pesaise (=hinkkaa pintaa pilalle) "siinä samalla vaivalla kun oman tojotankin".

Ja tämähän tarkoittaa, että kaikkien muidenkin pitää olla tasan tätä samaa mieltä :D
 
Tätä keskustelua vaivaa mielestäni ainakin pari juttu ja niiden vuoksi ei oikein edetä mihinkään. Toisaalta voiko palveluntarjoaja ja -ostaja koskaan päästä hinnasta yhteisymmärrykseen? :)

Ongelma #1: Jos pakkiksen porukan jakaa karkeasti kahtia niin toinen puolisko tietää ja toinen "tietää" miten bodausjutut menee. Tästä syystä ymmärrettävästi kumpikaan ei ole valmis maksamaan bodausvalmennuksesta ihan hirveästi koska ei koe sen tuovan niin paljon lisäarvoa.

Jos me mennään johonkin sieniforumille niin siellä jengin mielestä on ihan käsittämättömän typerää maksaa jollekin kanttarelleista kilohintaa koska "ne voi kerätä metsästä itekin". Mutta silti uskoisin, että peruspakkislaista ei kiinnosta lähteä itse rämpimään lepikkoon ja opetella parhaat sienipaikat vaan hakee ne torilta ja maksaa palveluntarjoajalle siitä. Eli kyseessä on tällainen perinteinen arvostusongelma.

Ongelma #2: Niin uskomattomalta kuin se ehkä saattaakin kuulostaa niin Suomessa on yllättävän paljon ihmisiä, joille 500-600e/kk hyvinvointiin on peanuts. Esim. joku yrittäjä 500ke+ liikevaihdolla kun laittaa pt-ohjauksen "konsultaatio" nimikkeellä kirjanpitoon niin verottajakaan ei kysele mitään. Plus sitten pääkaupunkiseudullakin on koko lailla hyväpalkkaista jengiä joille tuo ei ole paha raha ollenkaan. Ja sitten on vielä ne, joille tuo summa on iso raha mutta he ovat valmiit sijoittamaan sen hyvinvointiinsa.

Kenelle tulee yllätyksenä, että monesti nämä ihmiset eivät ole täällä pakkiksella vääntämässä asioista? :)

Ongelma #3: Ketjua lukiessa täällä ei kovinkaan moni ilmeisesti ole valmentanut ketään voimailun, ravinnon ja elämäntapojen saralla? On kokolailla eri asia lukea artikkeleita ja pyöritellä pubmediä ristiin rastiin kuin ottaa tuolta kadulta 10 leena lettutaikinaa ja saada niille kullekin haluamiansa tuloksia. En ole varmaan koskaan ollut yhtä itsevarma omista taidoistani kuin silloin kun en ollut valmentanut vielä ketään. :)

Ongelma 1 taitaa päteä kaupallisiin trainereihinkin. Jos kuulopuheisiin on yhtään luottaminen niin esim. tärkeimpiä moninivelliikkeitä ei osata opettaa ollenkaan. Mutta totta kai on vaikea valita kenen neuvoja kuuntelee.

Ongelma 2 on siitä hassu juttu, että suurimmalle osalle ihmisistä on todella iso juttu käyttää asunnon vuokran verran kuukaudessa kuntosali- ja ravinto-ohjaukseen, jos perusjutuillakin pääsee pitkälle. Treeni ja fiksu syöminen ei sittenkään taida olla älytöntä rakettitiedettä, ja pidemmän päälle asiat olisi joka tapauksessa hyvä opetella itse. Sen jälkeen kyse on sitten siitä, että pystyykö elämään vähän kurinalaisemmin ja löytääkö sellaisia urheilulajeja/treenityylejä että niitä jaksaa tehdäkin. Mutta totta kai jos 500 euroa kuussa on pikkuraha ja tarvitsee perseelle potkimista, niin mikä jottei. Mutta väitän että sellaiseen 80-90% tuloksiin pääsee ihan perusopastuksella ja pienellä itsenäisellä vaivannäöllä. Sen sijaan sijaan 100% tuloksiin tuskin päästään kovin usein vaikka kaikki rahat menisivät trainerille.

Ongelma 3:ssa on hyvinkin perää, mutta väitän silti että yhdeksän kymmenestä leena lettutaikinasta alkaa laihtumaan ja kehittymään ihan perusasioilla, jos vähän ottaa selvää ja viitsii opetella tai pyytää jotakuta näyttämään. Takana pitää silti olla oma innostus, ja jos ainoa motivaatio tulee siitä, ettei rahat mene hukkaan niin harrastus tuskin on kovin pitkäikäinen. Bottom line: Perustreenissä ja kuntoilussa ei mun mielestä tarvita kattavaa valmennusta, riittää että tietää perusteet ja sen jälkeen voi tehdä perusjuttuja tai alkaa soveltamaan sitä mukaa kun oppii uutta. Jos vaan viitsii toteuttaa niitä pakkiksen/ohjaajan kertomia perusjuttuja niin tulosta alkaa kyllä tulemaan ihan salimaksun hinnalla.
 
No tuota, crossfitissäkin on sitä ohjausta monenlaista. Olen kuullut sitä harrastaneilta, että myös umpisurkeaa ja asiantuntematonta ohjausta on ja ns. tsemppaus on aina sitä, että pitäisi mennä verenmaku suussa täysillä, muu ei käy, että muunlaisella reenillä ei olisi mitään arvoa. Ei kuulosta kovin järkevältä pitemmän päälle.

Hyvä huomio. Laajentaisin tätä ajatusta hiukan pitemmälle...... pohjautuen omaan kokemuksiini työelämässä, harrastuksissa jne.
Valitettavan usein olen huomannut elämässä sen seikan, että ihmiset eivät näytä käsittävän opettamisen olevan ihan oma ammattinsa. Se, että tietää jostain tekemisestä, harrastuksesta tai toiminnasta viimeistä huutoa olevat pikkunippelitiedot (+kaikki perusteet) ei tee hänestä automaattisesti hyvää tai edes kelvollista opettajaa. Opettaminen vaan on ihmissuhdetyötä eikä vanhankaltaista oppipoika tyrkyttämistä. Varsinkin nykypäivänä kun kaikki niin etsivät yksilöllistä tietään. Lisäksi kuten T-101 tuossa jo totesikin, on ihan eri asia opettaa ryhmää kun ohjata yksilöä.
Monesti myös oppilaana olevat henkilöt voisivat mennä hiukan itseensä ja miettiä mikä on heidän oma osuus oppimisessa. Kuinka nöyrästi he todella haluavat oppia jotain uutta ja mitä he ovat valmiita ITSE TEKEMÄÄN oman ymmärryksen laajentamiseksi. Nykypäivän elämänmeno lietsoo yhä enemmän helppoa elämää ja sitä että ihmiset opetetaan jo lapsesta asti tekemään kaikki mahdollisimman vähällä vaivalla. Ihan kuin koko elämän tulisi olla hampurilaisateriakokemus, äkkiä annos eteen tarvitsematta tehdä muuta kuin osata tilata eikä niin väliä mitä se sisältö lopulta on. Eikä se kotona syötävä saarioisten mikroruoka (joka tarjoillaan mustasta koirankuppia muistuttavasta astiasta) ole yhtään sen kehuttavampi.
Hinnoittelusta sen verran, että minä olen ollut valmis maksamaan tiedoista isojakin summia. Tosin vasta sitten kun olen itse tehnyt reilusti pohjatyötä sen eteen, että ymmärrän mitä olen ostamassa. Ennen pohjatiedon hankintaa en ole yleensä halukas sijoittamaan rahaa, koska sijoitus menee suurimmaksi osaksi hukkaan minun oman ymmärtämättömyyteni takia. Ei sillä hinnalla silloin ole maailmanlopun merkitystä jos haluaa todella oikeasti jotain. Se ärsyttää enemmän, että nykyisin kuvitellaan ostavansa myös oma ymmärrys vaivattomasti eikä kuitenkaan lopulta arvosteta ostamiaan palveluita tai tavaroita. Ja/tai seuraavana päivänä tuhlataan suhteessa käsittämättömiä summia muihin asioihin ihan vaan ostamisen ilosta.
 
Ongelma 1 taitaa päteä kaupallisiin trainereihinkin. Jos kuulopuheisiin on yhtään luottaminen niin esim. tärkeimpiä moninivelliikkeitä ei osata opettaa ollenkaan. Mutta totta kai on vaikea valita kenen neuvoja kuuntelee.

Ongelma 2 on siitä hassu juttu, että suurimmalle osalle ihmisistä on todella iso juttu käyttää asunnon vuokran verran kuukaudessa kuntosali- ja ravinto-ohjaukseen, jos perusjutuillakin pääsee pitkälle. Treeni ja fiksu syöminen ei sittenkään taida olla älytöntä rakettitiedettä, ja pidemmän päälle asiat olisi joka tapauksessa hyvä opetella itse. Sen jälkeen kyse on sitten siitä, että pystyykö elämään vähän kurinalaisemmin ja löytääkö sellaisia urheilulajeja/treenityylejä että niitä jaksaa tehdäkin. Mutta totta kai jos 500 euroa kuussa on pikkuraha ja tarvitsee perseelle potkimista, niin mikä jottei. Mutta väitän että sellaiseen 80-90% tuloksiin pääsee ihan perusopastuksella ja pienellä itsenäisellä vaivannäöllä. Sen sijaan sijaan 100% tuloksiin tuskin päästään kovin usein vaikka kaikki rahat menisivät trainerille.

Ongelma 3:ssa on hyvinkin perää, mutta väitän silti että yhdeksän kymmenestä leena lettutaikinasta alkaa laihtumaan ja kehittymään ihan perusasioilla, jos vähän ottaa selvää ja viitsii opetella tai pyytää jotakuta näyttämään. Takana pitää silti olla oma innostus, ja jos ainoa motivaatio tulee siitä, ettei rahat mene hukkaan niin harrastus tuskin on kovin pitkäikäinen. Bottom line: Perustreenissä ja kuntoilussa ei mun mielestä tarvita kattavaa valmennusta, riittää että tietää perusteet ja sen jälkeen voi tehdä perusjuttuja tai alkaa soveltamaan sitä mukaa kun oppii uutta. Jos vaan viitsii toteuttaa niitä pakkiksen/ohjaajan kertomia perusjuttuja niin tulosta alkaa kyllä tulemaan ihan salimaksun hinnalla.

Thank you Captain Obvious. :)

Tottakai suurimmalle osalle tuo on liikaa. Suurimmalle osalle liikaa on myös uusi mersu, 500ke+ asunto pääkaupunkiseudulta ja 3000e lomamatka. Silti näitä kaikki ihmiset ostelee koko ajan. Ei missään kohtaa kukaan varmaan väittänytkään, että kaikki survoo tuon summan PT-valmennukseen. Kyse on siis kohderyhmistä.

Firmoille työntekijän poissaolo maksaa joidenkin tilastojen mukaan 300e/pv. Firmat on aika valmiita maksaan yllättävänkin paljon PT- ja kokonaisvaltaisista palveluista. Varsinkin avainhenkilöille. Ihminen joka ajaa 60ke+ autolla, asuu 500ke+ asunnossa ja on hyvässä duunissa on hyvinkin valmis maksaan tuon. Lisäksi moni jolla on sijoittaa tuo summa tekee ongelmanratkaisutyötä 8-12h päivässä ja tuo PT-valmennus on niiden viikon harvoja hetkiä kun niiden ei tarvitse ite päättää mistään mitään vaan voi kerrankin keskittyä vain tekemiseen.

Bottom line: kaikilla ei ole varaa mutta joillakin on ja ne jotkut eivät ole täällä kyllä siitä kertomassa, syy yllä.

Mitä tohon valmennusjuttuun ja PT:nä toimimiseen tulee niin edelleen, tää pakkis antaa aikasten vääristyneen kuvan siitä mitä PT:n peruspäivä on. Täällä iso osa populasta ainakin omien sanojensa mukaan toimii treenin, ravinnon ja elämäntapojen suhteen kuin junan vessa. PT:lla tulevat asiakkaat ovat niitä, joilla asiat menevät päinvastoin: kaikki on kokeiltu, motivaatio loppuu, paikat kipuilee yms. pitkä lista.

Perussetti leena lettutaikinan kanssa menee näin: Leena soittaa puhelimella ja kertoo haluavansa rasvaa pois. No sitten sitä alkaa jo miettiin, että lähdetään sellasella sunkin mainitsemalla perusjutulla liikkeelle, otetaan perusjuttuja treeniohjelmaan ja perusjuttuja ruokavalion kanssa. Ehkä elämäntapoja yleisestikin voitas korjata.

Sitten ekassa tapaamisessa käy ilmi, että toimistotyön takia lonkankoukistajat on ylikireät ehkä vähän tulehtuneet, joten kyykkääminen ei onnistu tai ainakin sattuu niin paljon, että kyykky on poissuljettu. Polviinkin sattuu. Myös kiropraktikko oli sanonut vuosi sitten, että selässä voi olla välilevypullistuma mitä pitäis varoa. Saattaa myös olla, että Leenalla on suvussa kulkeva nivelkalvosyndrooma, josta et ole kuullukkaan mutta aiheuttaa asiaa x ja y.

Ravinnon suhteen normaalia on, että Leena ei pysty vetään maitotuotteita, viljatuotteita, kananmunia ei halua syödä koska "ne nostaa kolesterolia" vaan haluu vetää kevyttuotteita. Usein myös ruoan jälkeen "ylävatsaa turvottaa" ja tulee paha olo. Myös vatsa menee sekaisin usein. Mutta ei aina. Lisäksi on verenohennuslääkitys ja ajoittaista huimausta.

Kova juttu olisi, että nukuttaisiin n. 8h yössä mutta se ei käy koska "kun lapset saa illalla nukkumaan niin pitää viettää omaa aikaa" ja "aamulla pitää herätä aikasin koska metroilla ja bussilla menee 1,5h töihin tai pitää viedä lapset tarhaan".

Kaiken tämän jälkeen kun olet löytänyt jonkinlaisen treenijutun ja ruokavalion millä päästään liikkeelle. Näette kenties viikon päästä seuraavan kerran ja kyselet kuulumisia niin "treeniä ei ole voinut tehdä koska tuli polvet heti niin kipeeks, töissä alkoi yks uus projekti ja lapselle tuli poskiontelontulehdus". Ruokien kanssa "meni ekat kolme päivää tosi hyvin mutta sitten oli anopin 60:set missä tuli vedettyä kakkua ja kaikki meni ihan pieleen". Leenan mielestä nyt olisi paras lähteä Extravaganza/linssikeittokuurille koska naapurin Marjatta sai sillä heti viis kiloo poijes. Leena on myös miettinyt, että haluis ruveta vegaaniksi.

Bottom line: Nimenomaan PERUSjutut ei ole rakettitiedettä mutta perusjutut ei toimi lähellekään kaikille. Joko elimistö on sen verran metabolisesti- tms. "rikki" tai sitten kokonaisuus ei vain sovi ko. henkilön elämänrytmiin tai ideologiaan. Joko ne eivät siis sovi keholle tai "kypärälle".

Bottom line #2: Tavallisten ihmisten (ts. ei-pakkislaisten) kuntoon saaminen on monesti monimutkaisempaa kuin "vedä penkkii ja -500kcal päiväs".

Em. Leenan keissi ei tietysti ole helpoimmasta päästä mutta ei missään nimessä vaikeammasta päästäkään, koska PT:n palveluita hakevat ihmiset monesti tarvitsevat vähän muita juttuja kuin perusjuttuja. Tiedän moni valkkuja, jotka vetää samalla filosofialla kaikki (syö vähemmän, treenaa enemmän) eikä siinä mitään, kukin tavallaan. Mutta itse ainakin koitan pitää mahd paljon "työkaluja työkaluboksissa", ihan vain jo senkin takia, että osaisi tunnistaa milloin ihminen on sen verran "rikki" henkisesti tai fyysisesti, että jotain muuta kuin perusjuttuja on koitettava. Itse en esim. halua olla vastuussa siitä, että valmennettava joutuu popsimaan kilpirauhaslääkkeitä lopun elämäänsä.
 
Siis ihan oikeasti tavallinen palkansaaja ei kykene mitään 600 euroa kuukaudessa juttuja maksamaan mistään pt palveluista.

Moni tavallinen palkansaaja ajaa kuitenkin taksilla baariin ja takaisin kerran viikossa jolloin keskimäärin yhden reissun hinnaksi tulee 150 euroa eli yhteensä 600 euroa kuussa.
 
Siis ihan oikeasti tavallinen palkansaaja ei kykene mitään 600 euroa kuukaudessa juttuja maksamaan mistään pt palveluista.
Toisaalta hämmentävä ajatus että tavallisella palkansaajalla olisi säännöllinen tarve käyttää pt-palvelua joka kuukausi, ja siksi tuo olisi jotenkin kohtuutonta hinnoittelua. Ne joilla tällainen tarve on, varmaan on sitten halukkaita sijoittamaan vähän enemmän. Halvemmalla löytyy varmaan ihan siedettävää ohjausta perusjumppaajalle.

Ehkä mä vielä jonkun 40 euroa tunti veroineen voisi hyväksyä jos oikein kunnon ammattilainen on ja siellä salilla on pakko nysvätä mukana.
Aika äkkiä tuosta se lähemmäs 600 euroa kuussa tulee, jos siellä salilla on tosiaan pakko nysvätä mukana.
 
Moni tavallinen palkansaaja ajaa kuitenkin taksilla baariin ja takaisin kerran viikossa jolloin keskimäärin yhden reissun hinnaksi tulee 150 euroa eli yhteensä 600 euroa kuussa.

Tämä on nyt ainakin TÄYTTÄ PASKAA! Ei tästä sen enempää.
 
^ kyllä noita Suomesta aika monta löytyy. Tuollainen elämäntapa ei tietenkään sovi yhteen vaimon, lapsien ja kultaisen noutajan kanssa. Paskapuheeksi tuota on vaikea todistaa ennen kuin tarkennetaan kuinka monta on moni. Joten tuo täyttä paskaasi on täyttä paskaa.
 
Thank you Captain Obvious. :)
Perussetti leena lettutaikinan kanssa menee näin: Leena soittaa puhelimella ja kertoo haluavansa rasvaa pois. No sitten sitä alkaa jo miettiin, että lähdetään sellasella sunkin mainitsemalla perusjutulla liikkeelle, otetaan perusjuttuja treeniohjelmaan ja perusjuttuja ruokavalion kanssa. Ehkä elämäntapoja yleisestikin voitas korjata.

Sitten ekassa tapaamisessa käy ilmi, että toimistotyön takia lonkankoukistajat on ylikireät ehkä vähän tulehtuneet, joten kyykkääminen ei onnistu tai ainakin sattuu niin paljon, että kyykky on poissuljettu. Polviinkin sattuu. Myös kiropraktikko oli sanonut vuosi sitten, että selässä voi olla välilevypullistuma mitä pitäis varoa. Saattaa myös olla, että Leenalla on suvussa kulkeva nivelkalvosyndrooma, josta et ole kuullukkaan mutta aiheuttaa asiaa x ja y.

Ravinnon suhteen normaalia on, että Leena ei pysty vetään maitotuotteita, viljatuotteita, kananmunia ei halua syödä koska "ne nostaa kolesterolia" vaan haluu vetää kevyttuotteita. Usein myös ruoan jälkeen "ylävatsaa turvottaa" ja tulee paha olo. Myös vatsa menee sekaisin usein. Mutta ei aina. Lisäksi on verenohennuslääkitys ja ajoittaista huimausta.

Kova juttu olisi, että nukuttaisiin n. 8h yössä mutta se ei käy koska "kun lapset saa illalla nukkumaan niin pitää viettää omaa aikaa" ja "aamulla pitää herätä aikasin koska metroilla ja bussilla menee 1,5h töihin tai pitää viedä lapset tarhaan".

Kaiken tämän jälkeen kun olet löytänyt jonkinlaisen treenijutun ja ruokavalion millä päästään liikkeelle. Näette kenties viikon päästä seuraavan kerran ja kyselet kuulumisia niin "treeniä ei ole voinut tehdä koska tuli polvet heti niin kipeeks, töissä alkoi yks uus projekti ja lapselle tuli poskiontelontulehdus". Ruokien kanssa "meni ekat kolme päivää tosi hyvin mutta sitten oli anopin 60:set missä tuli vedettyä kakkua ja kaikki meni ihan pieleen". Leenan mielestä nyt olisi paras lähteä Extravaganza/linssikeittokuurille koska naapurin Marjatta sai sillä heti viis kiloo poijes. Leena on myös miettinyt, että haluis ruveta vegaaniksi.

Bottom line: Nimenomaan PERUSjutut ei ole rakettitiedettä mutta perusjutut ei toimi lähellekään kaikille. Joko elimistö on sen verran metabolisesti- tms. "rikki" tai sitten kokonaisuus ei vain sovi ko. henkilön elämänrytmiin tai ideologiaan. Joko ne eivät siis sovi keholle tai "kypärälle".

Em. Leenan keissi ei tietysti ole helpoimmasta päästä mutta ei missään nimessä vaikeammasta päästäkään, koska PT:n palveluita hakevat ihmiset monesti tarvitsevat vähän muita juttuja kuin perusjuttuja. Tiedän moni valkkuja, jotka vetää samalla filosofialla kaikki (syö vähemmän, treenaa enemmän) eikä siinä mitään, kukin tavallaan. Mutta itse ainakin koitan pitää mahd paljon "työkaluja työkaluboksissa", ihan vain jo senkin takia, että osaisi tunnistaa milloin ihminen on sen verran "rikki" henkisesti tai fyysisesti, että jotain muuta kuin perusjuttuja on koitettava. Itse en esim. halua olla vastuussa siitä, että valmennettava joutuu popsimaan kilpirauhaslääkkeitä lopun elämäänsä.

Ehkä käsitimme leena lettutaikinan sitten eri lailla. Kaikilla meillä on ongelmia, mutta en kyllä nyt jaksa uskoa että suurin osa ihmisistä olisi niin kovin herkkiä ja moniongelmaisia kuin kuvasit. Lähinnä se mitä vaaditaan, on juuri kuvailemasi mukavuudenhalun (en syö sitä ja tätä, en viitsi venytellä lantiota jne.) alueelta poistumista. Hyvä myyntipuhe sinänsä, ei siinä mitään. Kävin katsomassa noita teidänkin sivuja, niin juuri taisi 500 euroa kuussa olla pari valmennuskertaa viikossa, ja jos kivet ja kannot kääntää asiakkaan vuoksi niin pitäähän siitä laskuttaakin. Nyt voit sanoa uudestaan sen kapteeni ilmiselvän jos haluat.

Mutta hei, jos kuvaamasi ongelmatapaukset saavat teiltä oikeasti apua, niin sehän on vallan mainiota. Itse kommentoin enemmän tuohon aloituspostiin ja hänen tarpeisiinsa :)
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Täytyy ite myöntää että karsastan aivan käsittämättömän paljon ajatusta siitä että personal trainerit tekee ruokavalion. Treenifysiologia on vielä suhteellisen yksinkertainen asia verrattuna siihen että joku vetää Pubmedin kanssa ravintovalmennuksia ihmiselle jolla on samanlaisia ongelmia kuin leena lettutaikinalla.
Terveellisesti syöminen on ihan eri asia kuin syöminen sen mukaan että olet lääkityksen alla sen mukaan ravintoohjelma pitäisi suunitella. Mä en tiedä mikä Pulla on koulutukseltaan mutta tommosen ihmisen neuvominen ravintoasioissa ei ole mikään "normaali" tilanne.
 
Onko kukaan kuullut koskaan urheiluseuroista. Ne olivat siis aikaa ennen PT:tä ja ovat vain tyytyväisiä kun saavat uusia jäseniä riveihinsä. Toki valmennustietoutta on monen tasoista seuroissa mutta yleisesti ottaen keskiverto laadukasta (siis perustallaajalle). Lisäksi saa samanhenkiset kannustusjoukot reaalielämästä eikä tarvitse pelkästään pakkikseen tyytyä :)

e: niin ja pointti oli se että seuran jäsenyys maksaa ehkä 60 euroa vuodessa :)
 
Moni tavallinen palkansaaja ajaa kuitenkin taksilla baariin ja takaisin kerran viikossa jolloin keskimäärin yhden reissun hinnaksi tulee 150 euroa eli yhteensä 600 euroa kuussa.

Hehhehhe ja hehheh. Ehkä kaksi kertaa vuodessa tulee tuota itse tehtyä. Perus palkansaaja olen.

No onneksi näitä pt-pakettaja pystyy suurimmassa osassa paikkaa maksamaan osissa...

Ja pikavipeillä.
 
Niin tai näin niin onhan nyt 600 ekeä kuussa oleva harrastus aivan-helvetin-kallis, kun kyseessä ei ole edes mikään pääomavaltainen harrastus tyyliin moottoripyöräily tai veneily missä harrastusvehkeet voi myydä pois ja saada ainakin osan hassatuista rahoista takaisin.
 
Mä voisin vaikka maksaakin järkevän summan kun löytäisin trainerin joka osaisi yhdistää kilpapyöräilyn ja punttaamisen sekä osaisi tehdä niistä mahd tehokkaan ohjelmaan ja valvoa vähän.

Voisit kokeilla jotain tällaista, tutkitusti toimivaa treeniä kokeneemmille pyöräilijöille. Jos enemmän kiinnostaa, kyseisen ryhmän ja esim. Askerin juttuja kannattaa seurata.

Cycling strength.webp
 
Kaikilla meillä on ongelmia, mutta en kyllä nyt jaksa uskoa että suurin osa ihmisistä olisi niin kovin herkkiä ja moniongelmaisia kuin kuvasit.

Joo, no tämä nyt kun ei ole uskon asia. :)

Ylläoleva keissi on ehkä keskivertoa vähän vaikeampi tapaus. Katsoin äsken kalenterista taaksepäin viimeiset 15 valmennettavaa ja niistä kolmen kanssa voidaan painaa 100-lasissa viikosta toiseen, muut ovat enemmän tai vähemmän "epätasapainossa" tai "rikki", joko henkisesti tai fyysisesti. Ja nämä kolme edustavat mun mielestä peruspakkilaisen tasoa, joten ehkä siksi täällä on kovin biased ajatus siitä mikä on esim. keskivertosuomalainen.

Taidan olla tämän ketjun ainoa joka näitä keskivertoperus-sukankuluttajia auttaa niin siksi meillä on siitä vähän eri käsitys keskiverrosta?

Eikä tuo ollut myyntipuhe vaan ihan realistinen kuvaus siitä mitä kohtalaisen normipäivä on, sillä ne jotka tarvitsevat apua, ovat monesti huonossa kunnossa tai rikki henkisesti tai fyysisesti. Tai eivät halua ottaa asioista itse selvää. Tai haluavat vain treenikaverin salille joka myös auttaa.

Jos profiloi bodausjuttuihin, kuten vaikka Tikan Markku niin silloin taas keskiverto on jotain muuta.

Mikä sitten on paljon ja kallista? Mulla on kiropraktikkotuttu jonka käynti maksaa 60e/kerta, tapaaminen kestää ekan kerran jälkeen 10-15min/tapaaminen. Siinä vasta tuntihinta onkin korkea jos niin alkaa laskemaan mutta jos se auttaa pitämään selän kunnossa niin miksi ei kävisi jos lompsa antaa myöten?

Mutta jos sun tarkoitus ei ole edes ymmärtää mun pointtia niin en mä siitä jaksa tän enempää vääntää. :)
 
Niin juu, laitetaan myös se, että on siis valmennuksessa myös paljon "peruspakkilaisia", joiden kanssa tosiaan tehdään kerran kuussa treeniohjelma, käydään tekniikat läpi salilla ja otetaan sama juttu kuukauden päästä uudestaan. Joillekin lähetetään treeniohjelmat sähköpostilla. Näihin ei mene 500-600e/kk.
 
kuitataan tuohon asiakaskuntaan vain, että myös mulla kuuluu asiakkaisiin ihan ns. tavallisiakin ihmisiä. mua kiehtoo ihmisen motivaatio harjoitella, ei välttämättä suoritustaso.
 
Joo, totta tuokin. Noissa kirjoituksissa lähdin siitä, että ainakin jonkinasteinen motivaatio on, koska suurin osa tulee oma-aloitteisesti ja omalla rahalla valmennukseen. Joskus jostain ryhmävalmennuksista työpaikoilta tulee ihmisiä, jotka ovat ohjauksessa "koska pomo käski" ja ne on sitten vähän haasteellisempia juttuja. :)
 
Onko kukaan kuullut koskaan urheiluseuroista.

Ihmettelin ihan samaa. Mä oon koko pienen ikäni urheillut jossain seurassa. Olen saanut huippuvalmennusta, tsemppausta, leiritystä ja ennenkaikkea kavereita. Kaikkeen tuohon on tarvittu vain nimellinen rahallinen korvaus. Nykyään kun olen liian vammainen ja laiska treenatakseni itse täysillä vedän mielelläni treenejä muille. On hauskaa puuhastella yhdessä ja ohjaaminen tuntuu suoralta jatkumolta elinikäiselle harrastukselle. Porukkatreenit ei tietty vastaa yksilöllistä PT-touhua. Uskon kuitenkin, että aloittelija pääsee aika pitkälle ilman henkilökohtaista valmentajaa. Monessa lajissa noustaan jopa SM-mitaleille ihan porukkatreenien pohjalta. Tärkeintä on valita laji josta nauttii ja sitten vaan tehdä sitä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom