Globalisoituminen/irtisanomiset

[Omskakas]

Tässä tuli muutama muu yleinen virhepäätelmä.

Ensimmäinen on se, että Suomen nykyisistä tai tulevista vähän osaamista vaativan työn tekijöistä olisi mahdollista kouluttamalla saada paljon osaamista vaativien töiden tekijöitä. On olemassa laaja joukko ihmisiä joilla ei yksinkertaisesti kapasiteetti ja/tai motivaatio tule koskaan riittämään korkeasti kouluttautumiseen (no niin oli ylimielistä, mutta valitettavasti myös totta).

Tämä on totta. Ei tämä ole minun strategiani, vaan ihan valtionjohdon suunnittelema. Mutta ei jokaisen suomalaisen tarvitse olla DI tai MS. Suurin osa suomalaisista työllistyy tälläkin hetkellä palvelualoilla.

Toinen on se, että jos meillä on 2 säilyvää hyvin koulutetun alan työpaikkaa ja 98 huonosti koulutetun lakkautusuhan alla olevaa tuotannon työpaikkaa, niin kouluttamalla 98 näiden 2 varmasti työllistetyn alalle saadaan kaikki työllistettyä. Tämä jälkimmäinenhän on jo jonkin sortin idiotismia, kärjistettynä ajatuksena kannattaisi siis kouluttaa kaikista työttömistä laitossiivoojista suurkonsernien johtajia.

Kyllä Suomessa sinne nouseville aloille koulutetaan lisää/liikaa väkeä. Tyhmäähän se tosiaan on pistää kaikkia munia samaan koriin. Mutta tuo laitossiivoojaesimerkki on jo aika huono, samoin se, että Suomessa olisi vain 2 menestyvää alaa sadasta.

Eivät ne tuotekehityksen/whatever -alan työpaikat taikaiskun omaisesti lisäänny kouluttamalla alalle liikaa työvoimaa.

Koulutettu työvoima + pääoman satsaus siis ei tuota mielestäsi hyviä työpaikkoja ja kasvua eri tuotannonaloille?

 

[balboa]

Tässä yhteydessä on muuten hyvä muistuttaa, että oikealla tehdään ihan samaa virhepäätelmää. Vaaditaan jotain tasaveromallia ilman minkäänlaista analyysiä siitä, että mites se budjetti sitten hoidetaan ja julkinen sektori rahoitetaan.

.
.
.

Mä voisin vannoa, että Suomalaisessa työelämässä ei tarvitse mennä kovinkaan pitkään historiassa taaksepäin, jolloin työnantaja nähtiin jonkinlaisessa moraalisessa suhteessa työntekijään. Jos teit samalle yritykselle 30 vuotta duunia, sulla oli "oikeus" olla katkera, jos tuli monoa. Nyt jos olet katkera, "et ymmärrä sitä, että yrityksen tehtävä on tehdä voittoa". En sitten tiedä, että moniko teistä kokkareista heittää ton omalle mutsille/faijalle, kun se hypoteettisessa tilanteessa saa viisikymppisenä fudut ja joutuu pitkäaikaistyöttömäksi. Toivottavasti heitätte, että ette ole tekopyhiä.

Niin ne ajat muuttuu. Ennen oli patruunoita, jotka sanelivat yrityyksen asiat. Yksi mies saneli ehdot ja hänellä valta. Näillä yrityksillä oli osa siitä roolista mikä valtiolla on nyt. Enää ei yrityksillä ole varaa eikä kiinnostusta rakennella omia kouluja, kirkkoja ym. Nyt patruunoiden tilalla ovat rahoitusmarkkinat. Yrityksillä ei ole yhteiskuntavastuuta. Se ei enää kuulu niiden tehtäviin. Mutsina ja faijana olo on nykyään yhteiskunnan harteilla. Nehän meitä nyt holhoavat.

Ja tasaveromallista vielä: En usko, että kukaan sitä budjettivajetta edes yrittää korvata. Taitaa olla tarkoitus vähentää koko julkisen sektorin roolia. Vähemmän holhousta. Vastuu siirtyy yhteiskunnalta yksilölle.

 

[IronMind]

Koulutettu työvoima + pääoman satsaus siis ei tuota mielestäsi hyviä työpaikkoja ja kasvua eri tuotannonaloille?

Koulutettu työvoima yksin ei missään tapauksessa, se ei mielestäni ole mitenkään erityistä juuri Suomelle. Ja mitä pääoman satsaukseen tulee, niin eikö tässä juuri ole globalisaation ydin: miksi satsattu pääoma jäisi Suomen rajojen sisälle, kun sama pääoma saadaan tuottamaan paljon paremmin muualla?

 

[Mou]

Osakkeiden korkealla hinnalla taas ei käsittääkseni ole yritykselle muuta kuin PR-arvo. Tietysti kukaan ei osta osakkeita, joille ei tule osinkoa, mutta meneekö yritys konkurssiin, jos sen osakkeita yritetään myydä alihintaan?

Selittäkää joku viisaampi nämä asiat minulle. En siis oikeasti tiedä pörssimaailmasta mitään, ajattelen vain maalaisjärjellä.

Tuossahan tuo Hüttenkäse jo jotain hieman alan oppikirjamaiseen tyyliin vastailikin, mutta täydennetään/täsmennetään hieman. Eli juu, yritys saa osakekaupassa rahaa käyttöönsä vain silloin kuin se listautuu pörssiin ja myy osakkeita (listautumisanti) tai kun se myy niitä myöhemmin rahantarpeessaan lisää. Toissijaismarkkinoilla eli sijoittajalta sijoittajalle tapahtuvalla kaupankäynnillä ei siis ole mitään vaikutusta yrityksen kassavirtoihin. Eli ei ole menossa konkkaan.

Pörssikurssien tuijottelu taas liittyy pariinkin seikkaan. Ensinnäkin, osakkeenomistajille se on kiva juttu. Toiseksi nämä kansan syvien rivien kiroamat optiot, eli yritysjohtajille annetaan etukäteen mahdollisuus ostaa osakkeita tiettyyn hintaan tiettynä hetkenä oli niiden pörssihinta mikä tahansa. Eli tietysti johtajat pyrkivät nostamaan kurssia niin, että saavat aikanaan ostettua osakkeita alihintaan. Ja siinä ikään kuin häviää myös tämä päämies-agentti -ongelma, kun intressit ovatkin yhtäkkiä yhteiset.

Toiseksi, se on ehkä kaikkein tehokkain (yksinkertainen, vain yksi luku) ja kattavin yrityksen menestyksen mittari. Teorian mukaanhan yrityksen arvo kasvaa aina, kun se tekee sijoituksen, joka on tuotoltaan suurempi kuin ne sijoitukset, joihin kuka tahansa pystyy (tässä tapauksessa vaikkapa valtion obligaatioihin sijoittaminen, joilla siis on varma tietyn prosentin suuruinen tuotto). Eli joko yrityksen pääoma kasvaa (jolloin osakkeiden omistajien omistama osuus yhtiöstä muuttuu arvokkaammaksi) sen sijoittaessa tuottoja eteenpäin tai se jakaa voitoistaan osinkoja (tämä tulevien osinkojen yhteenlaskettu nykyarvo on toinen tapa määritellä osakkeen hinnan määräytyminen).

 

[Omskakas]

Koulutettu työvoima yksin ei missään tapauksessa, se ei mielestäni ole mitenkään erityistä juuri Suomelle. Ja mitä pääoman satsaukseen tulee, niin eikö tässä juuri ole globalisaation ydin: miksi satsattu pääoma jäisi Suomen rajojen sisälle, kun sama pääoma saadaan tuottamaan paljon paremmin muualla?

Niin, miksi Suomessa ylipäätään edesi on teollisuuden tai tutkimuksen työpaikkoja, jos muualla kerran tehdään kaikki paremmin ja halvemmalla?

 

[mage]

Pari lyhyttä kommenttia 12-tuntisen työpäivän päätteksi:

Yritykset ei noin vain kenkäise ketään pihalle. Kyllä se on aina pakkojuttu. Kun tuottamistaan tuotteista ei enää saa tarpeeksi rahaa on vähennettävä kuluja tai lopetettava. Minäkin mielelläni ottaisin takaisin vähentämäni työvoiman jottei tarvisi itse käkkiä töissä kaiket illat. Mutta kun ei raha riitä palkkaan. Globalisaation ydin on kuluttaja joka haluaa enemman ja halvempaa roinaa (tässä yhteydessä roinalla tarkoitetaan kaikenlaisia kodin tavaroita). Jos ostaa sauvavatkaimen jonka hinta on 12 Eur ei tarvi kyllä ihmetellä missä se on tehty. Tai täyttääkö työntekijöiden työolosuhteet kaikki kansainväliset normit. Tällä valinnalla kuluttaja on äänestänyt lompakollaan Kiinan hyväksi.

Tuotekehittely ja Insinöörityö on tässä Demarisuomessa aina ollut kansainvälisesti halpaa. Siksi sitä on täällä ollut eikä sen takia että Suomalaiset Insinöörit olisi niin paljon muita fiksumpia.

Paperi ei Suomesta lopu vaikka tehtaat seisoisivat Jouluun asti. Ainakaan niin kauan kuin laivat seilaa. Suomeen tulee ihan normaalistikin paljon paperia Espanjasta, Saksasta, Ruotsista, Argenttiinasta!!! ym ym. Puu on lämpimissä maissa halvempaa kuin Suomessa ja samoin työvoima. Suomessa sen sijaan on halpa sähkö ( se ydinvoima!!) joka onkin yksi harvoista kilpailueduistamme.

Näen tämän hetkisen meiningin Suomen teollisuudessa (ja koko Euroopassa) aika surkeana. Politiikot puhuu palvelualojen tärkeydestä mutta mistä se raha otetaan jos puolet suomalaisista passaa toista puolta. Tämän hetkinen maailmantalous ja vapaa kauppa ei kyllä millään muotoa suosi Suomea tai edes Eurooppaa. Kyllä me jäädään tavarantoimituksessa kirkkaasti tehokkaampien maiden jalkoihin.

 

[IronMind]

Niin, miksi Suomessa ylipäätään edesi on teollisuuden tai tutkimuksen työpaikkoja, jos muualla kerran tehdään kaikki paremmin ja halvemmalla?

Lähinnä historiallisista syistä. Ennen rajat olivat kiinni ja Suomi toimi valtiovetoisena sääntelytaloutena aivan kuten muutkin lähitienoon maat. Ennen Suomessa myös oli halpatuotantomaita korkeampaa osaamista/paremmin koulutettua työväke.

Perintönä sitten näistä historiallisista syistä Suomessa on vanhoja tuotantolaitoksia ja niihin liitoksissa olevaa tutkimusta vielä hetken, mutta aika harvassa taitavat olla kansainväliset konsernit, jotka laajentaisivat tai loputtomasti ylläpitäisivät Suomessa kumpaakaan sorttia.

Kun tuotantolaitoksista on pikkuhiljaa saatu odotettu käyttöikä ja tuotto irti, niin seuraava voidaankin tehdä sitten jonnekin aivan muualle. Ja kun tuotanto on siirretty, niin muutaman vuoden viiveellä lienee loogista siirtää myös tuotekehitys tuotannon yhteyteen.

 

[Feikki]

Minua huolestuttaa muutama seikka työelämän kehittymisessä, vaikka edelleen töissä vahvasti olen ja aivan uusimman tekniikan eturintamassa työskentelen. Nämä minua vaivaavat asiat on esitetty vastaavissa keskusteluissa aikaisemmin ja tässäkin threadissa. En niitä lähde listaamaan ja sitä kautta väittelemään samoilla argumenteilla niinkuin aina, mutta minulla olisi kysymys: Pystyttekö kuvailemaan muutaman skenaarion, miten tulevaisuuden Suomi tulee toimimaan?

Alla muutama provoileva kysymys:

Puhutaan uusiutumisesta työelämässä ja huippuosaamisesta. Kuinka monen alan huippuosaajaksi ihminen pystyy elämänsä aikana uusiutumaan? Tai edes kuinka monen alan osaajaksi? Millä varoilla tai kenen varoilla tämä tapahtuu?

Jos huomattava elintason lasku uhkaa/on käynnissä, kuinka pitkälle tämä hyväksytään argumentein, että yritysten tulee kannattaa? Voihan omankädenoikeuskin alkaa kannattaa jossain vaiheessa.

 

[Tomppa85]

[Provo]Sitä voi jokainen itse miettiä, millainen tulevaisuus on työtehtävällä, jossa tekijän ainoa toiminto sisältää vaiheet A B C: Kännykän komponentin paikoilleen laitto, kännykän tarkistus, kännykän eteenpäin laitto. Eihän tällaiset rullalinja-apina hommat voi säilyä! Kas tässä varokeino, ettei tule "yllättäviä" irtisanomisia: Jos näyttää siltä, että omasta hommasta selviäisi lukutaidoton 8-vuotias lapsi Thaimaassa, niin kohta hommasta selviää lukutaidoton 8-vuotias lapsi Thaimaassa.[/provo]

 

[reino]

Puhutaan uusiutumisesta työelämässä ja huippuosaamisesta. Kuinka monen alan huippuosaajaksi ihminen pystyy elämänsä aikana uusiutumaan? Tai edes kuinka monen alan osaajaksi? Millä varoilla tai kenen varoilla tämä tapahtuu?

Eiköhän tuo uusiutumistarve koske enemmänkin näitä liukuhihnaduunareita. Joille se voikin olla vaikeaa, jos on koko työelämänsä tuijottanut samaa hihnaa.

Huippuosaajilla on kyllä voimavaroja uusiutua. Ainakin jonkin toisen alan osaajaksi, jos ei nyt ihan huipuksi.

Jos huomattava elintason lasku uhkaa/on käynnissä, kuinka pitkälle tämä hyväksytään argumentein, että yritysten tulee kannattaa? Voihan omankädenoikeuskin alkaa kannattaa jossain vaiheessa.

Mitä tarkoitat omankädenoikeudella? Jos sulla on tarmoa matkustaa heittämään palopommi firman pääkonttorin ikkunaan siinä vaiheessa kun duuni menee alta, niin voithan sä sillä samalla New Yorkin tai Lontoon reissulla kysyä sieltä päin töitä. ;) Sitä suljettua Suomen tehdasta ei enää kannata palopommittaa, koska sellainen on ghettokäytöstä ja rumentaa ikävästi elinympäristöä.

 

[reino]

[Provo]Sitä voi jokainen itse miettiä, millainen tulevaisuus on työtehtävällä, jossa tekijän ainoa toiminto sisältää vaiheet A B C: Kännykän komponentin paikoilleen laitto, kännykän tarkistus, kännykän eteenpäin laitto. Eihän tällaiset rullalinja-apina hommat voi säilyä! Kas tässä varokeino, ettei tule "yllättäviä" irtisanomisia: Jos näyttää siltä, että omasta hommasta selviäisi lukutaidoton 8-vuotias lapsi Thaimaassa, niin kohta hommasta selviää lukutaidoton 8-vuotias lapsi Thaimaassa.[/provo]

Mutta selviääkö lukutaidoton 8-vuotias lapsi Thaimaassa suomalaisen paperitehtaan rulla-apinasta?

Sori, en voinut malttaa... ;)

 

[Feikki]

Mitä tarkoitat omankädenoikeudella? Jos sulla on tarmoa matkustaa heittämään palopommi firman pääkonttorin ikkunaan siinä vaiheessa kun duuni menee alta, niin voithan sä sillä samalla New Yorkin tai Lontoon reissulla kysyä sieltä päin töitä. ;) Sitä suljettua Suomen tehdasta ei enää kannata palopommittaa, koska sellainen on ghettokäytöstä ja rumentaa ikävästi elinympäristöä.

Tuo heitto, johon vastasit, oli provoa tai ääritilanne. Ajatus, jota näissä keskusteluissa esitetään ja joka jää huomiotta (tai sitten se on itsestäänselvyys), on se, että omalla työllä tulisi sivistyneessä yhteiskunnassa elää muuten kuin, että "tulee olla kahdessa duunissa".

En uskokaan, että ulkomaisia sijoittajia tullaan heittämään palopommeilla. Uskoisin kotimaan olojen radikaalien muutosten vaikuttavan lähinnä kotimaahan. Kaikilla ei ole varaa lähteä heittelemään palopommeja pääkonttoreihin, enkä usko, että omaa ahdinkoa niin globaalisti nähtäisikään. Tämä siis vastauksena ääripäätilanteeseen, tai provooni.

 

[Omskakas]

Lähinnä historiallisista syistä. Ennen rajat olivat kiinni ja Suomi toimi valtiovetoisena sääntelytaloutena aivan kuten muutkin lähitienoon maat. Ennen Suomessa myös oli halpatuotantomaita korkeampaa osaamista/paremmin koulutettua työväke.

Suomen kaikki työpaikat ovat taannoisen valtiojohtoisen suojelutalouden ansiota? Joo, suljetaan rajat lopullisesti ja pyöritetään maata pelkästään sisämarkkinoilla ja katsotaan kuinka käy. Voit etsiä kuukkelilla tietoa Burman tilanteesta, jos kiinnostaa, kuinka suureen hyvinvointiin se on johtanut. :jahas:

Yritä nyt hyvä mies ymmärtää, että mahdollisimman pienet palkka- ja työvoimakustannukset eivät ole se ainut nimittäjä, jonka mukaan työpaikkojen sijainti tässä maailmassa määräytyy. Jos Kiina pystyy kouluttamaan 20 miljoonaa tutkijaa ja 200 miljoonaa teollisuustyöntekijää, tarkoittaako se sitä, että teollisuusmaiden kaikki em. työpaikat menevät Kiinaan? Entäs sitten, kun Nigerialaiset sanovat tekevänsä työn puolet halvemmalla? Pistääkö herra liikemies kaikki munat samaan koriin ja odottaa, että herra Hu (Kiinan presidentti) päättääkin kansallistaa kaiken. :D

Hyvin monet asiat vaikuttavat siihen, mihin maahan yritykset satsaavat. Mainitaan vaikka edellä esittämäni vakauden lisäksi olemassaoleva infrastuktuuri, työvoiman saatavuus, markkinat, raaka-aineet, alihankkijat, valuuttakurssit jne. Vielä jokin aika sitten Suomi oli maailman kilpailukykyisin maa.

Perintönä sitten näistä historiallisista syistä Suomessa on vanhoja tuotantolaitoksia ja niihin liitoksissa olevaa tutkimusta vielä hetken, mutta aika harvassa taitavat olla kansainväliset konsernit, jotka laajentaisivat tai loputtomasti ylläpitäisivät Suomessa kumpaakaan sorttia.

On totta, että Suomeen tehdään vähän ns. greenfield -investointeja, mutta kova on ulkomaalaisten kiinnostus suomalaisyhtiöiden osakkeisiin. Tokkopa ne noita ostaisivat, jos niillä ei mitään tekisi.

Kun tuotantolaitoksista on pikkuhiljaa saatu odotettu käyttöikä ja tuotto irti, niin seuraava voidaankin tehdä sitten jonnekin aivan muualle. Ja kun tuotanto on siirretty, niin muutaman vuoden viiveellä lienee loogista siirtää myös tuotekehitys tuotannon yhteyteen.

Minä ainakin elän maailmassa, jossa informaatio liikkuu maapallon laidalta toiselle ennen kuin pieraista ehtii. Tuotekehitys voi siis olla ihan toisaalla kuin tuotanto.

 

[reinhardt]

Tässä yhteydessä on muuten hyvä muistuttaa, että oikealla tehdään ihan samaa virhepäätelmää. Vaaditaan jotain tasaveromallia ilman minkäänlaista analyysiä siitä, että mites se budjetti sitten hoidetaan ja julkinen sektori rahoitetaan. Tai sitten kuitataan koko homma jollain nuorsuomalaisargumentilla: "Kyllä se siitä, kato alvi veke ja sitten jengi niinku ostaa enemmän". Vähän on sellainen tunne, että ei edes kansantalouden proseminaarissa menisi tollaiset argumentit läpi, jos tutkimusongelmana olisi progressiivisen verotuksen poistaminen.

Tässä olet aivan oikeassa. Todettakoon, että minä olen tunnetusti poliittisesti erittäin paljon vasemmalle kallellaan, liikanimeni on "punikki" ja minun tiedetään hyräilevän "Kansainvälistä" aina, kun olen puhunut firman omistajan kanssa. Ja varmasti olen ihan yhtä ummikko sen suhteen, miten asiat pitäisi järjestää kuin kaikki muutkin, vaikka minullakin on omat näkemykseni siitä, mihin rahaa pitäisi laittaa. MUTTA mielestäni siinä vaiheessa, kun pyritään valtuustoon, pitäisi olla myös keinoja, ei pelkkää sanahelinää. Ja ihan tavallisenkin idealistin olisi hyvä välillä miettiä:"Miten nämä minun kauniit ja eettiset ajatukseni tehtäisiin todeksi?" Sellaisten idealistien kanssa on paljon kivempi keskustella kuin sellaisten, joiden pääasialliset argumentit ovat "se ei ole eettistä" ja "mutta se on väärin". (tämä siis yleistä lätinää, ei tarkoitettu kenellekään erityisesti. ja vieläpä pahasti )

 

[reinhardt]

Lueppa vaikka porvarilehdistöä, esim. Nykypäivää, joka on täynnä artikkeleita yritysten yhteiskuntavastuusta ym.

Peeärrää. Yritysten yhteiskuntavastuusta puhutaan samasta syystä kuin kaikilla yrityksillä on joku oma luonnonsuojeluohjelma: se parantaa yrityksen imagoa. Ei se tarkoita, että ko. asioita huomioitaisiin todellisessa päätöksenteossa. Tosiasiassa suuryritysmaailmassa ketään ei vittuakaan kiinnosta sen enempää luonto kuin yhteiskuntakaan -muuta kuin mainosarvon takia.

 

[tipa]

Kun globalisaatio alkaa haitaamaan riittävästi euroopan ja usan taloutta, tullaan lyömään rajat kiinni ja reilut tullit tavaroille. Ei niillä kiinan ja muiden maiden työläisillä ole varaa ostaa niitä tuotteita joita tekevät. Halpamaiden talous on pitkälle riippuvainen länsimaiden halusta ostaa siellä valmistettuja tuotteita.

Tulee menemään vielä montakymmentä vuotta, että kiinan ja muiden lähialueiden talous ja yhdyskuntarakenne on siinä kunnossa että ne pystyisivät kasvuun pelkästään lähimarkkinoiden turvin.

 

[Raejuusto]

Peeärrää. Yritysten yhteiskuntavastuusta puhutaan samasta syystä kuin kaikilla yrityksillä on joku oma luonnonsuojeluohjelma: se parantaa yrityksen imagoa. Ei se tarkoita, että ko. asioita huomioitaisiin todellisessa päätöksenteossa. Tosiasiassa suuryritysmaailmassa ketään ei vittuakaan kiinnosta sen enempää luonto kuin yhteiskuntakaan -muuta kuin mainosarvon takia.

Mitenniin, onko sulla esittää jotain väitteittesi tueksi?

 

[reinhardt]

Mitenniin, onko sulla esittää jotain väitteittesi tueksi?

Vain omat havaintoni siitä, miten maailma toimii. Toki kaikissa markkinointikirjoissakin on yleensä omistettu luku tuon kaltaisille asioille. Sitäpaitsi eipä tässä(kään) keskustelussa useimmat ole esittäneet mitään todisteita väitteidensä puolesta, mielipiteistähän me keskustelemme.

Ainakin itselläni on yritysmaailmassa melko nopeaan tahtiin karissut kaikki harhaluulot siitä, että korusanat tarkoittasivat yhtään mitään -tai ettei ketä tahansa voitaisi irtisanoa koska tahansa jne.

 

[Dopey]

Mitä globalisaatio tarkoittaa ja mikä tässä maailmassa on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana? Kyse on siitä että tavaroiden, tiedon ja pääoman kulku on tehostunut pisteeseen, missä suurin osa tuotettavista palveluista ja hyödykkeistä on mahdollista tuottaa missäpäin maailmaa tahansa.

Yrityksille tämä on merkinnyt sitä, että firma, joka oli vielä 80-luvulla iso kala Suomi-nimisessä lammessa on nyt muikunpoikanen globaalissa meressä jolla on iso liuta kiusallisen ketteriä kilpailijoita. Kaikkein vähiten globalisaatiosta tykkäävät nämä parjatut patruunat, joiden auvoiset hiekkalaatikkoleikit on menneet totaalisen sekaisin. "Ei helvetissä", sanoi Kauppaneuvos Paukku kun demarivävy ehdotti keinoja lisätä kilpailua.

Firmojen lisäksi globalisaatio lisää kilpailua työvoiman kesken. IT-alalla hommat valuu järjetöntä vauhtia Intiaan, missä valmistuu joka vuosi enemmän uusia softainssejä kuin mitä Suomessa syntyy ihmisiä. Nää jampat on aivan yhtä päteviä kuin suomalaiset kolleegansa, ja paljon nälkäisempiä. Samoin kuin firmoilla myös yksilöillä on on haasteena keksiä tapoja selvitä kilpailijoitaan vastaan, l. hankkia kilpailuetua.

Täällä nuristaan kybällä kun voitollinen yritys tehostaa toimintaansa irtisanomalla väkeä ja/tai siirtämällä tuotantoa maihin, missä saman tuloksen saa aikaan pienemmillä kustannuksilla. Oikeassa kilpailutilanteessa oleva isänmaallinen firma vain valitettavasti on muutaman vuoden päästä entinen firma kun toimintaansa tehostaneet puljut syövät joko firman tai sen markkinat. Tämä taas johtuu siitä, että armas Suomen valtiomme on käytännössä koko sotienjälkeisen ajan tehnyt käytännössä parhaansa pilatakseen asukkaidensa työpanoksen kilpailukykyä.

Vaihtoehtoina tässä tilanteessa on joko luopua joistain vanhoista perusolettamuksista valtion, yrityksen ja yksilön välillä tai koittaa panna rajat kiinni. Muuten täällä ei kohta ole muuta duunia kuin vuokratyövoimaa palveluammateissa.

 

[iivili]

Se, mitä reinhardt sanoi peeärrästä ja yritysten ympäristö- ja yhteiskunnallisista ohjelmista, pitää paikkansa. Olin kännykkäbisneksessä mukana 2,5 vuotta, siksi tiedän. Kävin mm. erään ison yhtiön luennolla/koulutuksessa, jossa em. asiat olivat aiheena. Totta kai siellä oli sitä propagandalitaniaa rutosti, mutta kun kysyi, haluaako firma tehdä YHTÄÄN enempää, mitä laeissa ja säädöksissä vaaditaan, niin ei tietenkään, koska tulisi lisää kustannuksia. Miksi haluaisikaan? Ei ole loppupeleissä firman asia maailmanparantaminen, vaan poliitikkojen pitäisi se tehdä, eli säätää sopivan tiukkoja säädöksiä asiaa koskien.

Harmi vain, ettei se toimi, ellei asioita tehdä vähintään EU:n laajuisesti, mieluiten globaalisti. Näin ei nyt tapahdu, eli globalisaatio ei ole aitoa, kaikkia työmarkkinoihin liittyviä asioita koskevaa. Pääomat saavat liikkua vapaasti, työvoima joutuu liikkumaan perässä. Näin asiain tila on palannut samaan, missä se oli Suomessakin 1900-l alkupuoliskolla, työ miestä (ja naista) kuljettaa. Työntekijän oikeudet pitäisi hoitaa kuntoon maailmanlaajuisilla sopimuksilla, joissa olisi sopiva säätövara paikalliseen sopimiseen, tulospalkkaukseen ja poonuksiin. Pitäisi ja pitäisi, mutta tuskin koskaan hoidetaan.

Tuotekehitys on tosiaan vielä toistaiseksi Suomessa voimissaan, koska palkat ovat matalat (esim. jenkkilässä DI tienaa mun tietääkseni vähintään sen 5000$/kk ja verotus on matala, tosin onhan siellä muita kustannuksia, kuten esim. se, että asuminen maksaa yleensä pirusti ja lapsien koulutus vielä enemmän). Mutta kuinka kauan? En usko, että esim. kiinalaisilla, intialaisilla, itä-eurooppalaisilla tai venäläisillä menee ihan hirveän kauaa, että saavuttavat meidät monellakin alalla tietotaidossa ja sen jälkeen kilpaillaankin heidän kanssaan palkoissa ja työeduissa myös suunnittelun ja tuotekehityksen suhteen (ei vain aivottoman liukuhihnatyön osalta, joka onkin jo siirtynyt pois Suomesta lähes kokonaan), ei esim. saksalaisten, brittien, japanilaisten ja jenkkien.

Dopey, yksi teoreettinen vaihtoehto on myös se, että rikkaat länsimaat pysyvät tuotekehityksessä ja koulutuksessa esim. Intiaa edellä, eli pystyvät tuottamaan niin korkejalosteisia tuotteita, ettei niitä Siellä Kaukana pystytä tuottamaan. Em. on tietenkin utopiaa, niin kuin esimerkkisi intialaisista koodareista osoittaa.