Globalisoituminen/irtisanomiset

[Hippa]

Kyllä se raha juuri ratkaisee, koska minä, sinä ja valtaosa ihmisistä täällä länsimaissa haluaa uudempaa, halvempaa, laadukkaampaa tuotetta enemmän ja nopeammin ja jos yritys haluaa menestyä tai yleensä pysyä hengissä kilpailussa ja esim. työllistää edes kourallisen ihmisiä ns. länsimaissa niin on ne pakotettu siirtämään tuotantoaan halvempiin maihin oli kyse sitten autoista, kännyköstä, lenkkareista tai paperista, koska me kaupan kassalla äänestämme rahoillamme mitä suosimme ja ostamme. Yleensä valitsemme sen edullisemman vaihtoehdon.

Itse en osta tuotteita, joiden valmistuksessa tiedän käytetyn kohtuuttomia työolosuhteita tai lapsityövoimaa.

(Editoitu sanavalintaa..)

 

[Raejuusto]

Se, mitä minä en ymmärrä, on pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien mielistely. Ok, osakkeenomistajat käyttävät äänivaltaa yhtiökokouksessa, joka valitsee hallituksen, mutta miten todellista yhtiökokouksen valta nykymaailmassa on? Osakkeiden korkealla hinnalla taas ei käsittääkseni ole yritykselle muuta kuin PR-arvo. Tietysti kukaan ei osta osakkeita, joille ei tule osinkoa, mutta meneekö yritys konkurssiin, jos sen osakkeita yritetään myydä alihintaan?

Osakkeen hinta kertoo yrityksen omistajien tulevaisuuden kasvuodotuksista, eli on pohjimmiltaan markkinoiden luottamusindikaattori. Osakkeen hinta toisaalta perustuu myös kokonaan tulevien osinkomaksujen arvolle, eli osakkeen hinta ja siten yrityksen markkina-arvo kertoo pohjimmiltaan tulevan osinkovirran nykyarvon.

Ns. it-buumi näytti sen että kasvuyritysten osakkeista ollaan hyvinkin kiinnostuneita, vaikka yritys ei tulisi tekemään voittoa vielä vuosiin. Osakkeita siis ostetaan vaikkei osingonmaksua olisi odotettavissa vielä lähivuosina. Kupla syntyi siitä että osakkeenomistajille luvattiin liikoja kuplafirmojen loistokkaasta tulevaisuudesta.

Miten niitä osakkeita voisi myydä alihintaan? Pörssi on vapaa markkinapaikka jossa osakkeen hinta määräytyy kysynnän mukaan, yrityksen johto tai hallitus ei sitä määrää. Ainoastaan listautumisannissa ja uusien osakkeiden liikkeellelaskuissa (ja splittauksissa etc.) osakkeille määritetään pohjahinta, mutta markkinahinta on yleensä jotain aivan muuta kuin tämä.

Kyseessä on päämies-agentti-ongelma, missä yrityksen johto toimii agenttina jonka tehävänä on lisätä päämiehen, eli yrityksen omistajien varallisuutta yrityksen arvonnousun myötä. Mainitsemasi osakkeenomistajien mielistely ei siis johdu (pelkästään) siitä että johto on omistajien valitsema, vaan siitä että johdolla on konkreettinen suhde omistajiin. Omistajien pitäminen tyytyväisinä takaa yritykselle vakaan rahoituspohjan myös tulevaisuuden varalle, seuraaviin yrityksen kokoa kasvattaviin investointeihin. Yritys joka ei kasvata kokoaan tulee pitkällä aikavälillä kuolemaan pois.

 

[Hippa]

Epäilemättä Kiinan ym. halpatyövoimamaiden työntekijät ymmärtävät jossain vaiheessa tehdä saman, mitä täällä tehtiin 100 vuotta sitten: järjestäytyä ja vaatia itselleen oikeuksia.

Yritetään nyt muistaa, että eipä tälläkään maailman kolkalla asiat niin hirveän kauaa ole hyvin olleet -ja parantamisen varaa on vieläkin.

Nimenomaan. Kiinassa vaan on sellainen tilanne, että jos ajattelee väärin, joutuu tyrmään pitkäksi aikaa eikä se tyrmä ole suomalainen täysihoitolaitos työnteko- ja harrastusmahdollisuuksilla.

Vuoden 1989 verilöyly täytti hiljattain vuosia. Silloin rauhallisesti mieltään osoittavien opiskelijoiden päälle ajettiin tankeilla ja ammuttiin.

 

[Jakob]

Epäilemättä Kiinan ym. halpatyövoimamaiden työntekijät ymmärtävät jossain vaiheessa tehdä saman, mitä täällä tehtiin 100 vuotta sitten: järjestäytyä ja vaatia itselleen oikeuksia.

Yritetään nyt muistaa, että eipä tälläkään maailman kolkalla asiat niin hirveän kauaa ole hyvin olleet -ja parantamisen varaa on vieläkin.

Kyllähän ne on monissa tehtaissa tuota koittaneet. Työttömäksi järjestäytymällä pääsee. Ei se elintaso ainakaan noin nouse. Tulijoita on maalta niin paljon, että työvoimasta ei ole pulaa ja jos duuni on liukuhihna tyyppistä niin koulustakaan ei juuri tarvita.

 

[Raejuusto]

Eiköhän tuo kaikki "rihkaman valmistus" ja yleensäkin hihnatuotteet siirry aika vauhtia kiinaan. Tuotekehitys varmaankin tulee pysymään Suomessa kohtuullisen pitkään halvan insinöörityövoiman vuoksi.

Suomen valtteja tulevat (ehkäpä) olemaan tuotteet joiden rakentaminen vaatii ihan oikeata ammattitaitoa (toki ne kiinalaisetkin oppivat) ja joiden tuottamiseen tarvittavat välineet / tehtaat (tälle on kai joku hienokin sana) ovat verrattain kalliita. Ja lisäksi tuotteilla on tämän jälkeen asennus loppuasiakkaalla ja jälkimarkkinat. Toki jälkimmäinen on yhä kasvavassa määrin paikallista.

Hyviä, ja ennenkaikkea oikeita ajatuksia. Kaikki tuo kerrotaan yleensä jossain kansantaloustieteen perusteoksessa, joihin kenen tahansa kannattaa perehtyä. Globalisaatio taitaa 2000-luvulla olla samanlainen mörkö kuin geeniteknlogia joskus 80-90-luvuilla, ja sitä vastustetaan pääosin ihmisten tietämättömyyden takia.

Puhut suhteellisen edun teoriasta, jonka mukaan jokaisen maan tulee erikoistua siihen jonka taitaa parhaiten. Tämä toimii kuitenkin ainoastaan silloin kun kauppa on täysin vapaata ja maiden hallinnollinen infrastruktuuri jne. mahdollistaa tuotannontekijöiden tehokkaan hyödyntämisen. Suomen kannattaa erikoistua esim. paperin tuottamiseen, sillä vaikka Kiinaan voitaisiin rakentaa halpoja paperitehtaita, on metsät kuitenkin Suomessa, ja puiden kuljettaminen toiselle puolen maailmaa tulee pitkään olemaan liian kallista. Toinen mitä ei koskaan voida ulkoistaa on palvelut.

 

[Jakob]

Paperitehtaat voidaan kyllä jättää vaikka tohon Dinon threadiin..

Suomen kannattaa erikoistua esim. paperin tuottamiseen, sillä vaikka Kiinaan voitaisiin rakentaa halpoja paperitehtaita, on metsät kuitenkin Suomessa, ja puiden kuljettaminen toiselle puolen maailmaa tulee pitkään olemaan liian kallista.

Meinaatko, että Kiinassa, Intiassa, [lisää maita] ei ole ollenkaan puita?? Mun käsittääkseni paparia voidaan nykyään tehdä muustakin kuin suomalaisesta puusta. Korjatkaa, jos olen väärässä.

 

[D.Yates]

Suomen valtteja tulevat (ehkäpä) olemaan tuotteet joiden rakentaminen vaatii ihan oikeata ammattitaitoa

Suomessa/länsieuroopassa tulee pysymään se tuotanto, joka on täällä kustannustehokasta tehdä. Eli joko määrät ovat pieniä tai tavaroiden kuljetusta ei pysty tehokkaasti tekemään, tai jos valmistamisen opettelu menisi esim kiinassa liian kalliiksi. Kyllähän ne on kovia poikia oppimaan, esim halvimman luokan Nokian puhelimet suunnitellaan kiinassa. Suunnitteluhommatkin liukenee sinnepäin, kunnes kustannukset kohoaa samaan tasoon lännen kanssa. Kun Intiat ja Afrikat on käyty läpi, niin voi ollakin muutaman kymmenen vuoden päästä niin että länsieuroopasta löytyy halvimmat tuotantokustannukset.

Globalisaatio toimisi varmasti hyvin mikäli kaikissa maissa olisi lähes sama elintaso, samat lait ja edes samankaltainen kulttuuri. Mutta mikäli näin olisi ,se ei olisi suuryrityksiä kiinnostava globaalisaatiomalli.

Kyllä se globalisaatio tasoittaa elintasoeroja ympäri maailman tehokkaammin kuin mikään avustusjärjestö tähän asti.

Suomessa tehdään 0.3% maailman paperista. Kyllä tuo 0.3% voidaan tehdä missä tahansa muuallakin, mistä puuta löytyy.

 

[IronMind]

Eiköhän tuo kaikki "rihkaman valmistus" ja yleensäkin hihnatuotteet siirry aika vauhtia kiinaan. Tuotekehitys varmaankin tulee pysymään Suomessa kohtuullisen pitkään halvan insinöörityövoiman vuoksi.

Omituinen ja mediassa kovin yleinen mielikuva. Jokaista suomalaista halpaa insinööriä kohti löytyy Kiinasta kymmenen pätevämpää ja halvempaa. Kyllä se kiinalainenkin osaa koulunsa käydä.

Ja joka tapauksessa mahdollinen tuotekehityksen säilyminen ei merkitse kansantaloudellisesti mitään, koska tuotekehitys työllistää promilleja suomalaisista.

Suomen valtteja tulevat (ehkäpä) olemaan tuotteet joiden rakentaminen vaatii ihan oikeata ammattitaitoa (toki ne kiinalaisetkin oppivat) ja joiden tuottamiseen tarvittavat välineet / tehtaat (tälle on kai joku hienokin sana) ovat verrattain kalliita.

Jos tehtaan pystytys Suomeen on kallista, niin sen pystytys Kiinassa on taas murto-osan halvempaa.

Ja lisäksi tuotteilla on tämän jälkeen asennus loppuasiakkaalla ja jälkimarkkinat. Toki jälkimmäinen on yhä kasvavassa määrin paikallista.

Mikä tuote on kuljetuskustannuksiltaan niin suuri, ettei sen jälkihoitoa voitaisi hoitaa keskitetyn Euroopanpäämajan ja pienen muutaman hengen Suomikonttorin voimin Kiinasta käsin?

Kyllä kilpailukyvyn nostaminen lähtee mielestäni liikkeelle myöskin sen suorittavan portaan ajatusmalleista ja suhtautumisesta työpanoksensa tehokkuuteen, vaikka se ei yksin autuaaksi tekevä olekaan. Kuitenkin kilpailukyvyn kasvattamisessa on kyse aina toimintojen tehostamisesta ja kustannusten pienentämisestä.

No tässä näkyy olevan kaksi eri ajatusmallia. Poljetaan suomalaisten palkat ja työehdot mahdollisimman alas ennenkuin työpaikat siirtyvät vieläkin edullisempiin maihin tai sitten pidetään kynsin ja hampain kiinni nykyisistä eduista sen aikaa minkä voidaan ennenkuin työpaikat siirtyvät halvempiin maihin.

Näkisin, että molemmin tavoin lopputulos on sama: työ siirtyy muualle.

 

[Tuomas H.]

Raejuusto ---> Kyllä se suhteellisen edun periaate toimii vaikka ei olisikaan täydellistä kilpailua, ei ehkä kylläkään yhtä tehokkaasti. Esimerkiksi mainitsemasi esimerkki, noinhan se toimii vaikka kilpailu ei taatusti ole täydellistä (Kuten tiedät). Muut pointtisi ovat todella hyviä; Globalisaatiota kuvataan melkeinpä aina mediassa pahana asiana ja unohdetaan hyvät asiat (Kiinalaisista merkittävä osa siirtynyt köyhyysrajan yläpuolelle tämän ansiosta yms.) Uskon, että ihmiset ovat tietämättömiä, koska ei kerrota objektiivisesti vaan esim. Vihreät ja muut kommunistipuolueet jostain syystä voivat levittää yksipuolista kuvaa medialle. Ja on totta että palveluita ei voida ulkoistaa koskaan; rakenne muuttuu palveluihin enemmän ja enemmän. Tietysti rakennemuutos ei ole ikinä kitkaton ja siihen liittyy mm. maaltamuuttoa ja työttömyyden aiheuttamia sivuvaikutuksia..

 

[HITB]

Kyllä se raha juuri ratkaisee, koska minä, sinä ja valtaosa ihmisistä täällä länsimaissa haluaa uudempaa, halvempaa, laadukkaampaa tuotetta enemmän ja nopeammin ja jos yritys haluaa menestyä tai yleensä pysyä hengissä kilpailussa ja esim. työllistää edes kourallisen ihmisiä ns. länsimaissa niin on ne pakotettu siirtämään tuotantoaan halvempiin maihin oli kyse sitten autoista, kännyköstä, lenkkareista tai paperista, koska me kaupan kassalla äänestämme rahoillamme mitä suosimme ja ostamme. Yleensä valitsemme sen edullisemman vaihtoehdon.

Oli muuten hyvä pointti tuo. Monet puhuu siitä, kuinka pitäis tehtaat säilyttää suomessa ja harmitellaan sitä, kuinka huonot olot niillä kiinalaisilla tehdastyöntekijöillä on yms, mutta silti samalla halutaan aina vain halvempia hyödykkeitä nopeammin ja vaivattomammin. Moni jättää ne luomut ja reilun kaupan yms tuotteet sinne kaupan hyllylle ja valitsee mielummin sen halvimman tuotteen.

 

[Takakäsi]

.

Kyllä se globalisaatio tasoittaa elintasoeroja ympäri maailman tehokkaammin kuin mikään avustusjärjestö tähän asti.

Mulla on kyllä sellainen käsitys ,että Suomessa ovat tuloerot kasvaneet ,samoin ovat käsittääkseni kasvaneet elintasoerot köyhien ja rikkaiden maiden välillä. Johtuuko se globalisaatiosta vai mistä ,vaikea sanoa.

 

[reinhardt]

Nimenomaan. Kiinassa vaan on sellainen tilanne, että jos ajattelee väärin, joutuu tyrmään pitkäksi aikaa eikä se tyrmä ole suomalainen täysihoitolaitos työnteko- ja harrastusmahdollisuuksilla.

Vuoden 1989 verilöyly täytti hiljattain vuosia. Silloin rauhallisesti mieltään osoittavien opiskelijoiden päälle ajettiin tankeilla ja ammuttiin.

Kuvitteletko, että silloin kun työväki täällä lakkoili vaati "8 tuntin työpäivää", heillä olisi ollut samanlaiset olot kuin nykyään? Suurlakon aikaan monet perheet näkivät nälkää, kun lakkoavustukset olivat mitä olivat. Silloin oltiin vielä Venäjän vallan alla, joten vankilan sijasta oli aina vaarana päätyä Siperiaan.

Niin että ota se kukkahattu pois päästä. Idealismi on kaunista, mutta täytyy myös muistaa realiteetit. Kuulostat välillä samalta kuin eräs sosialisti, joka viime vaaleissa halusi Tampereen kunnanvaltuustoon. Ajoi sinänsä ihan oikeita asioita, mutta ei se riitä, että sanotaan: "Lisää rahaa vanhustenhuoltoon ja enemmän kunnallisia päivähoitopaikkoja." Täytyy olla myös näkemys siitä, mistä rahat otetaan, tai siitä, miten maailmaa konkreettisesti ruvetaan parantamaan -tai sitten täytyy vain tyytyä vallitsevaan olotilaan.

Miten vuoden 1989 verilöylyn vuosien täyttäminen liittyi tähän keskusteluun? Yrititkö todistaa, miten ikävä paikka se Kiina onkaan? Parikin tuttuani on asunut Kiinassa pidemmän aikaa, molemmat ovat myös työskennelleet siellä (toinen jopa tehtaalla), eikä kummallakaan ole ollut mitään valittamista (paitsi infrastruktuurin ja palveluiden suhteen.)

 

[fluid power]

Omituinen ja mediassa kovin yleinen mielikuva. Jokaista suomalaista halpaa insinööriä kohti löytyy Kiinasta kymmenen pätevämpää ja halvempaa. Kyllä se kiinalainenkin osaa koulunsa käydä.

Onko siis suomalainen insinööri aina huonompi kuin kiinalainen? Miksi moni yritys edelleen pitää tuotekehitystä Suomessa? Tuotekehityksessä on myös olemassa kuitenkin kantapään kautta opittua perimätietoa paljon. Tämän siirtäminen ulos on aina jonkinlainen ongelma. Eräälle keltaisia koneita markkinoivalle yritykselle taisi käydä yhdellä tuotelinjalla näin kun ulkoistettiin hieman suunnittelua. Ei ollutkaan niin helppoa. En väitä etteikö tämä olisi opittavissa, mutta ottaa aikansa.

Ja joka tapauksessa mahdollinen tuotekehityksen säilyminen ei merkitse kansantaloudellisesti mitään, koska tuotekehitys työllistää promilleja suomalaisista.

Mutta työllistää kuitenkin

Jos tehtaan pystytys Suomeen on kallista, niin sen pystytys Kiinassa on taas murto-osan halvempaa.

Riippuu onko kyseinen tuotanto jo olemassa Suomessa ja paljonko sen perustaminen Kiinaan maksaa

Mikä tuote on kuljetuskustannuksiltaan niin suuri, ettei sen jälkihoitoa voitaisi hoitaa keskitetyn Euroopanpäämajan ja pienen muutaman hengen Suomikonttorin voimin Kiinasta käsin?

En oikein ymmärtänyt sun pointtia. Sanoin, että huoltotoiminnot ovat paikallisia, ts. tietyllä säteellä missä laitepopulaation on riittävän suuri on paikallinen huolto laitteelle. Harvemmin esim 1000 tonnia painavaa pukkinosturia kuljetetaan huoltoon "kuorma-auton lavalla". Alkaa kuljetus hieman maksamaan. Eikä seisokkikaan ole ihan ilmaista aikaa. Tai mietipä 900 t painavaa kaivinkonetta. Tämä taas riippuu paljolti tuotteesta, että kuinka tiheä huoltoverkosto on. Vrt vaikkapa KONE Oy ja SMC Finland Oy. Yleensä paikallinen huolto-organisaatio hoitaa myös asennukset ja käyttöönotot. Paikallisuus on vain suhteellinen käsite ja riippuu laitepopulaatiosta.

On olemassa myös tuotteita joiden valmistuksen ja asennuksen sekä käyttöönoton hoitaa Suomalainen organisaatio. En kiellä etteikö näissäkin pyrittäisi yhä enemmän paikkallisen palvelun käyttöön. Mutta edelleen näitä on.

No tässä näkyy olevan kaksi eri ajatusmallia. Poljetaan suomalaisten palkat ja työehdot mahdollisimman alas ennenkuin työpaikat siirtyvät vieläkin edullisempiin maihin tai sitten pidetään kynsin ja hampain kiinni nykyisistä eduista sen aikaa minkä voidaan ennenkuin työpaikat siirtyvät halvempiin maihin.

Näkisin, että molemmin tavoin lopputulos on sama: työ siirtyy muualle.

En väittänytkään etteikö tuotanto siirtyisi. On kuitenkin aloja missä kilpailukykyä voidaan vielä ylläpitää. Joka tapauksessa myös halpamaiden hintataso alkaa nousta.

Onko mielestäsi työehtojen polkemista jos 4-5 tunnin sijasta tekeekin 7-8 tuntia tehokasta työaikaa. Siitä ajastahan palkka maksetaan.

 

[Raejuusto]

Meinaatko, että Kiinassa, Intiassa, [lisää maita] ei ole ollenkaan puita?? Mun käsittääkseni paparia voidaan nykyään tehdä muustakin kuin suomalaisesta puusta. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Juuei, en tarkoittanut ettei idässä voida tehdä paperia, otin sen vaan esimerkiksi kilpailuedusta joka Suomella on kiistaton. Tarkoitin siis sitä että vaikka jossain muualla paperin valmistaminen on varmasti halvempaa kuin Suomessa (työvoimakustannukset ym.) niin raaka-aineet on kuitenkin täällä, ja Suomen maantieteellinen sijainti tuo strategisen edun tälle teollisuudenalalle. Tämä etu säilyy niin kauan kuin logistiikkakustannukset pysyvät korkeina.

Offtopic: tunnen muuten erään Intialaisen tulevan paperi-insinöörin. Aivan mielettömän hyvä uravalinta kaverilla, Suomessahan (TKK:lla) koulutetaan n. 25% koko maailman paperi-insseistä. Kertoi että kotimaassaan on puunjalostusteollisuus vielä lapsenkengissä, mutta varmasti kehittymässä kovaa vauhtia.

 

[Rinkku]

ei se riitä, että sanotaan: "Lisää rahaa vanhustenhuoltoon ja enemmän kunnallisia päivähoitopaikkoja." Täytyy olla myös näkemys siitä, mistä rahat otetaan, tai siitä, miten maailmaa konkreettisesti ruvetaan parantamaan -tai sitten täytyy vain tyytyä vallitsevaan olotilaan.

Tässä yhteydessä on muuten hyvä muistuttaa, että oikealla tehdään ihan samaa virhepäätelmää. Vaaditaan jotain tasaveromallia ilman minkäänlaista analyysiä siitä, että mites se budjetti sitten hoidetaan ja julkinen sektori rahoitetaan. Tai sitten kuitataan koko homma jollain nuorsuomalaisargumentilla: "Kyllä se siitä, kato alvi veke ja sitten jengi niinku ostaa enemmän". Vähän on sellainen tunne, että ei edes kansantalouden proseminaarissa menisi tollaiset argumentit läpi, jos tutkimusongelmana olisi progressiivisen verotuksen poistaminen.

Mun on pakko tunnustaa, että mun mielestä on jossain määrin kamalan häiritsevää, miten liikuttavan oikealla tämä Pakkiksen kansantaloustieteellinen nykyparadigma näyttää kulkevan. Kuten (oliko Iron Mind?) tossa hyvin kirjoitti, niin "joko suostut mukisematta työnantajan ehtoihin, tai sitten et suostu ja duunisi siirtyy kinuskille". Olisi kiinnostavaa tietää, että onko työelämän ja sen ehtojen analyysissä laajemminkin tällainen muutos, jossa viittaukset moraaliin ja etiikkaan tulkitaan absoluuttisesti naiveiksi ja epäloogisiksi. Mä voisin vannoa, että Suomalaisessa työelämässä ei tarvitse mennä kovinkaan pitkään historiassa taaksepäin, jolloin työnantaja nähtiin jonkinlaisessa moraalisessa suhteessa työntekijään. Jos teit samalle yritykselle 30 vuotta duunia, sulla oli "oikeus" olla katkera, jos tuli monoa. Nyt jos olet katkera, "et ymmärrä sitä, että yrityksen tehtävä on tehdä voittoa". En sitten tiedä, että moniko teistä kokkareista heittää ton omalle mutsille/faijalle, kun se hypoteettisessa tilanteessa saa viisikymppisenä fudut ja joutuu pitkäaikaistyöttömäksi. Toivottavasti heitätte, että ette ole tekopyhiä.

Mä hakkasin vaimoa aikaisemmin nyrkeillä. Nykyisin läpsin vaan avokkaalla. Yksi kaveri tätä vähän kritisoi tätä mun läpsimistä. Onneksi yksi toinen tajusi muistuttaa, että "onhan Rinkun vaimolla asiat jo paljon paremmin".

Kommari, Kalkkis, Kukkahattusetä = Rinkku

 

[Raejuusto]

Tarkoittaako oikealla oleminen sitä että moraalista ja etiikasta ei välitetä? Lueppa vaikka porvarilehdistöä, esim. Nykypäivää, joka on täynnä artikkeleita yritysten yhteiskuntavastuusta ym.

 

[Omskakas]

Pööö! Paha globalisaatiopeikko tulee ja haluaa panna perseeseen kaikkia eikä kukaan, ei yksikään yritys eikä valtio, mahda sille mitään. Ne, jotka polvistuvat pantaviksi, eivät kyllä nauti siitä pätkääkään. Mutta ne, jotka eivät suostu, kuolevat nälkään. Mikä pahinta, tilanne kehittyy jatkuvasti siihen suuntaan, että vain se pärjää, joka pyllistää eniten.

Kuullostaako tutulta?

Ei se nyt ihan näin suoraan mene. On tietysti selvää, että vähän osaamista ja paljon työvoimaa vaativat alat (vaateteollisuus ym.) menevät sinne, missä näppäräsormisia ja matalapalkkaisia työntekijöitä on tarjolla. Tätä on tapahtunut Suomessa jo pitkänaikaa. Kun taas osaamista ja pääomaa vaativat alat ovat keskittyneet teollisuusmaihin. Suomessa ilmeisesti "globalisaatiostrategia" on kilpailla korkealla koulutuksella korkealla suhteellisella tuotavuudella. Tässä ilmeisesti ollaan jotenkin pärjätty, koska Suomessa teollisuus hyödyntää paljon ihan Suomessa kehitettyä teknologiaa ja tietotaitoa. Työvoiman hinnalla ei Suomessa voida kilpailla. Suomessa on kuitenkin muitakin hyviä juttuja kuin korkea koulutus. Maa nimittäin on taloudellisesti ja poliittisesti vakaa. Kun firmat suunnittelevat tulevaisuuden investointeja, asiaa katsotaan aina pitkällä tähtäimellä. Onko parempi sijoittaa vakaaseen Suomeen, jossa tuotto on pienempi vai suuremman tuoton Venäjälle, jossa saattaa tapahtua "Hodorkovskit" milloin vain? Vaikka ay-liike nähdään aina globalisaation jarruna, ei se suinkaan ole negatiivinen asia, koska se myös osaltaan lisää maan vakautta.On eri asia, mitä maailmalla ajatellaan "liian" voimakkaasta ja itsepäisestä ay-liikkeestä. Jos ajatellaan Suomen menestymistä entistä vapaammassa maailmantaloudessa, on aika yhdentekevää kuinka Nokia tai UPM menestyvät. Sen sijaan on paljon tärkeämpää, että suomalainen työntekijä pysyy kilpailukyisenä muiden maiden työntekijöihin nähden. Tarkoittaako tämä sitten pyllistämistä vai kilpailukyvyn parantamista muunlaisin keinoin? En tiedä. Muutta se lienee selvää, että taloudellisen protektionismin tielle ei enää voida lähteä (vrt. P-Korea, Burma ym.).

 

[vapaudenpatsas]

Moraali ja etiikka on suur-yrityksillä ja pienenmilläkin osa markkinointi strategiaa.
Sellainen yritys joka toimii omalla alueellaan ja saa myös tuottonsa tältä alueelta, ei irtisano työntekijöitä "homebasesta" vaikka se olisi ehkä tuotannollisesti järkevää. Välilliset vaikutukset esim.brandiin ja yms. asioihin olisi vaikutuksiltaan liian kova hyötyihin nähden.Eli ei taitavaa markkinointia /moraalia/etiikkaa.

Perusaiheeseen:
Täälläkin keskustelussa on huomattavaa se, että jos olet oikealta ymmärrät asian ja jos katsomuksesi on vasemmalla kritisoit tätä toiminta mallia.
Tästähän ei pitäisi olla kysymys. Katsomuksella ei saisi olla mitään merkitystä kun asiat ovat faktisia.Ratkaisu ei ole :
"PRKL!een suuryritykset on pirullisia ja globalisoituminen sattanasta" tai "kyllähän ne simppelit duunit saa Kiinaan mennä",
molemmat katsomukset ovat lähtökohtaisesti vääriä.
Voisiko ratkaisu olla esim:
Radikaali talousmaailma ajatusmallin muuttaminen?Katsominen kenties myös muualle miten asioita yritetään hoitaa?Tällä tarkoitan että ainoa tapa hillitä yritysten pois muuttoa Suomesta on tehdä maastamme kilpailukykyisempi. Kilpailukyky ei nouse lakoilla,uhkavaatimuksilla ja järjettömillä etuisuushauilla joita ei muualla maailmassa tunneta.On täysin absurdi ajatus että 70-luvulla saadut etuisuudet säilyisivät edelleen.
Kilpailukyky nousee:?
Joustot,palkka/verorakenteiden muuttamisella ja erityisesti panostamalla tutkimuksiin/kehitykseen, tällä puolella olemme jossain Mosambikin/Sierra Leonen tasolla.Tekemällä ensimmäisenä asioita ei kilpakumppaninamme ole halpatyövoima maat.

 

[Rinkku]

.On täysin absurdi ajatus että 70-luvulla saadut etuisuudet säilyisivät edelleen.
.

Noh, siskoni kasaa Salossa kännyköitä varamiespalvelun kautta. Tienaa päivällä 8 egeä tunti ja yöllä 10 egeä tunti. Tässäpä duunari, joka on hupaisaa analogisoida rulla-apinaan. Voitko vapaudenpatsas täsmentää, että keiden ja mihin etuisuuksiin sä viittaat tolla quottaamallani lausella?

 

[IronMind]

Ei se nyt ihan näin suoraan mene. On tietysti selvää, että vähän osaamista ja paljon työvoimaa vaativat alat (vaateteollisuus ym.) menevät sinne, missä näppäräsormisia ja matalapalkkaisia työntekijöitä on tarjolla. Tätä on tapahtunut Suomessa jo pitkänaikaa. Kun taas osaamista ja pääomaa vaativat alat ovat keskittyneet teollisuusmaihin. Suomessa ilmeisesti "globalisaatiostrategia" on kilpailla korkealla koulutuksella korkealla suhteellisella tuotavuudella. Tässä ilmeisesti ollaan jotenkin pärjätty, koska Suomessa teollisuus hyödyntää paljon ihan Suomessa kehitettyä teknologiaa ja tietotaitoa.

Tässä tuli muutama muu yleinen virhepäätelmä.

Ensimmäinen on se, että Suomen nykyisistä tai tulevista vähän osaamista vaativan työn tekijöistä olisi mahdollista kouluttamalla saada paljon osaamista vaativien töiden tekijöitä. On olemassa laaja joukko ihmisiä joilla ei yksinkertaisesti kapasiteetti ja/tai motivaatio tule koskaan riittämään korkeasti kouluttautumiseen (no niin oli ylimielistä, mutta valitettavasti myös totta).

Toinen on se, että jos meillä on 2 säilyvää hyvin koulutetun alan työpaikkaa ja 98 huonosti koulutetun lakkautusuhan alla olevaa tuotannon työpaikkaa, niin kouluttamalla 98 näiden 2 varmasti työllistetyn alalle saadaan kaikki työllistettyä. Tämä jälkimmäinenhän on jo jonkin sortin idiotismia, kärjistettynä ajatuksena kannattaisi siis kouluttaa kaikista työttömistä laitossiivoojista suurkonsernien johtajia.

Eivät ne tuotekehityksen/whatever -alan työpaikat taikaiskun omaisesti lisäänny kouluttamalla alalle liikaa työvoimaa.