Fillareista

Dippi sanoi:
Ratkaisu tuohon on tämä (kuvassa en ole minä ;) ). Vedän tuollaisen päälle jo kun ensimmäiset pakkaset tulevat ja halpakin kommandopipo suojaa kurkun, niskan ja naaman ajoviimalta. Itse olen testannut sen ajossa tuonne -25 C asti ja hyvin toimii.
Click to expand...

Tämä on paljon parempi. Suojaa ja sen kanssa pystyy myös hengittämään. Härskin näköinen, mutta kukaan ei kerkeä sinua tuijottamaan kunhan ajat tarpeeksi kovaa :rock:
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
ite meinasin talveksi niitä "monikerroshuppuja" sekä myös kypärän päälle tulevan hupun meinasin laittaa...

eilen ostin camelbak roguen... loistava 2litran nestetilalla ja mahtuu vielä muutakin hilkettä kyytiin.

Edittivä: niin olikos jollain hinta ja käyttötietoja noista star wars maskeista?
 
jahas.. ja nyt mennöö sitten hermot keulan kanssa... rock shockin reba kyseessä ja toista kertaa lähtee maahantuojalle.

Eka kerralla vuoti se paluusuunnan venttiili ja nyt työnti öljyt pihalle siitä lukituksen juuresta, mistä saa jäykistettyä.

Toivottavasti maahantuoja nyt jo laittaa tulemaan luokkaa paremman keulan tilalle. :curs:
 
Tähänhän voisikin pistää koottuja niksejä pyörävarkauksia vastaan.

Itellä kylmää sydäntä aina jättää toi uus hiano pyörä siten, että lukko ei lukitse pyörää rungosta johonkin rakenteeseen (jo ton aiemmin halpispyörän pyrin aina niin lukitsemaan). Näin joudun tekemään esim. reenien yhteydessä. Nostan siinä vaan pyörän semmoiseen rappusyvänteeseen ees vähän näkösuojaan. Kotona roudaan pyörän kolmanteen kerrokseen rappuja ja asuntoon sisälle, toistaiseksi partsille, mutta emännän kanssa sovittiin, että kunhan järkkään kuramaton suojaksi, niin saan pitää olkkarissakin, kun kerta tilaa piisaa. :haart: Partsissa ei muuten säilytyspaikkana mitään vikaa, mutta kissojen kanssa saa varoa niin pirusti, etteivät livahda ulos ja onhan siinä hankaluutena yksi ovi lisää, joka pitää avata ja oviaukosta pyörä keplotella läpi.

Tulevia työmatkoja varten on nyt katottuna teräskaide, mihin saan pyörän kiinni. Aattelin, että ostan Kryptoniten u-lukon lisäksi semmosen vaijerihässäkän, jolla saan pikalukituseturenkaankin rakenteeseen kiinni. Lisäksi työpäivän ajan pyörä on ERITTÄIN vilkasliikenteisellä alueella (tai eihän sillä nykyään ole merkitystä, kun kukaan ei puutu mihinkään rötöstelyyn juuri ikinä :curs: ) ja poliisilaitoksen vieressä. Jos semmoisesta paikasta ja em. lukituksistakin vielä varas sen saa mukaansa, niin ihmettelen. Ainiin, vakuutukseen pitää toki toi pyörä lisätä kans.
 
Ite tuon fillarin töissä sisälle ja kotosalla fillari on pari metrisen panssariaidan takana ja riittävässä "valvonnassa"... Tosin ku pois ollaan, niin sielläkin laitan sen autotalliin lukkojen taakse.
 
Joo, mä en pysty nyt työmatkapyöräilyssä pistämään toisessa päässä (ei kotona) pyörää sisälle. :( Tämä siksi, koska siitä pitää sitten jatkaa bussilla tai junalla vielä etiäpäin.

Pitää nyt harkita, jos jossain vaiheessa rupeaisi ajelemaan paikallisbussilla. Ei nappaisi, en tykkää yhtään. Siinä menee aikaa sama tai jopa enemmän, kuin fillarilla, rahaa palaa koko ajan ihan turhaan istuskeluun, kun silläkin ajalla voisi harrastaa kevyttä aerooppista (se pyöräily). Ja kun nyt investoin kunnon pyörään, että olisi kivempaa ajella työmatkojakin, niin kai mun pitää luottaa kahteen lukkoon, joilla pistän pyörän teräskaiteeseen. Kaikista typerintä olisi kumminkin ostaa kallis ja hyvä pyörä, eikä sitten uskaltaa ajaa sillä.

Modified, muuten ok, mutta ketju ensinnäkin painaa vitusti, toisekseen vaurioittaa pyörää helposti, joten ei kiitos. Muovilla suojattu vaijerihässäkkä saa kelvata kunnon kaarilukon lisukkeena.

Tää on aina tämmöstä tasapainottelua. Yksikin kunnon lukko painaa helposti melkein kilon. Jotta pyöräilyä viittisi vuoden läpeensä harrastaa, ei kaman määrä ja paino päivittäisessä ajossa saisi kumminkaan määrättömästi nousta. Pakko löytää vaan paras kompromissi.
 
iivili sanoi:
Modified, muuten ok, mutta ketju ensinnäkin painaa vitusti, toisekseen vaurioittaa pyörää helposti, joten ei kiitos. Muovilla suojattu vaijerihässäkkä saa kelvata kunnon kaarilukon lisukkeena.
Click to expand...

No itsellä ei niin kallis fillari ole että se haittaisi jos hitusen maalipinta kärsii. Voihan sen aina päällystää kutistemuovilla, yms letkulla. Toki se painaa, mutta itse pidän sitä aina jotenkin kierrettynä kiinni pyörässä ettei tarvitse repussa kantaa.
 
taitaa muutenkin olla joissain paikoissa tuo pyörän hyvä kiinnittäminen vaan aihe polkea vanteet solmuun ja muutenkin tärvellä fillari, jos eivät irti sitä saa :D

Asemalla ainakin täällä näkee välillä ilmeisesti turhautuneiden rosmojen tekosia.
 
Tuossa täysin amatöörinä kävin pyörän paikallisesta pyöräliikkeestä käytettynä ostamassa , Pyörä näytti näin amatöörin silmissä ihan tavalliselta maastopyörältä ja hintakaan ei tosiaan ollu paha Q sain pudotettua sen 150 eukista 120 euroon vedoten kuluneisiin jarru paloihin ja toisen vaihteen näytön puuttumiseen + loppu alennus hyvää hyvyyttä ... Kämpillä sitten vaihoin palat jotka löyty jo valmiina vanhan pyörän jäljiltä joten niistäkään turhia joutunu pulittaan sitten ... No todellinen yllätys tuli esille Q puoli tuttu tarjoutu maksaan pyörästä 250 e , ihmettelin tätä ja sanoin että harkitaan asiaa ja kämpillä sit Googletin Pyörän nimellä ja mallilla Trek 4500 , jolloin pyörän ovh hinnaksi paljastui 700e .... Jäi pyörä myymättä ku tajusin että elämäni parhaat kaupat oli tullu tehtyä :D
 
Mulla on ollut puutosta ulkoilusta ja aerooppisesta nyt päälle kuukauden. Eilen sitten hain ex tempore pyörän huollosta (piti hakea vasta la, mut tajusin kerkeäväni jo eilen liikkeen aukioloaikaan) ja kaahasin kotiin, kuten myös tänään junalle matkalla töihin. Mikä nautinto!! :) Alla laatupyörä, joka on justiin säädetty ja laitettu vimpan päälle kuntoon ja hyvä keli vielä. Eilen oli koko ajan levee hymy naamalla, kun ajelin kotiin. Arvelen, että pyöräilyn nautinto ei eilisestä mulla enää voi lisiä, niin kiva oli ajaa.

Tohkeissani kun ajelin polkua myöten Härmälän (Tampere) kukkulan yli, huomasin, että maastoajossa pitäisi ehdottomasti olla löysemmälle säädettynä iskari, mitä mulla on. Tiukempi säätö on asvaltilla ja soratiellä hyvä, mutta metässä tiukalla iskarilla ajosta tuntuisi tulevan rauhattoman pomppivaa.
 
Tohon pyörän lukitsemiseen niin ainoa varmasti toimiva on helvetin laadukas ja iso u aka kaarilukko. Sitä ei ilman sähkövehkeitä luvatta avata/rikota.
Jos nyt ketjua välttämättä haluaa niin materiaalin pitäisi olla mieluiten karkastua terästä ja itse lukko laitetaan niin että vikat "kolot" menevät toistensa välistä.
Tavallinen paksukin rautaketju menee voimapihdeillä rikki muutamassa sekunnissa ja jos ei laita niitä päitä ristiin (tai vaikka laittaakin) niin kierteellä vääntämällä voi pamahtaa laadukkaampikin vaikka abloyn lukko tuhannen päreiksi muutamassa sekunnissa.

Edit: En ole siis itse pöllinyt fillareita vaan asunut paikassa jossa niitä pöllittiin
niin perhanasti joten joutui monet kantapään kautta nämä jutut miettimään.

Edit2: Sen u lukon on sitten syytä olla oikeasti iso ja laadukas. Monet säästää tässä kohtaa ja ajattelee että kun tämän saa edullisemmin niin otetaan nyt tämä. Ikävä fakta on vaan se että kunnon u lukosta joutuu maksamaan itsensä kipeäksi mutta eipähän enää käännetä fillaria (tai noh eipähän enää käännetä fillaria ilman sähkövehkeitä).
 
Pakko hehkuttaa uutta pyörää (taas). :)

Tämmöisissä pahoissa olosuhteissa, mitä on nyt pari päivää ollut (lumimyrsky), huomaa kunnolla laatupyörän merkityksen. Moottorikelkka olisi ollut ehdoton ykköskulkuväline, sukset kakkonen, mutta tommonen laadukkaampi maastopyörä tuleekin hyvänä kolmosena. Hienoa oli ajella tänään kotiin, olosuhteet huomioonottaen siis. Syynä ensinnäkin oma laatupyörä ja suomalaisen yhteiskunnan uskomaton tehokkuus lumen auraamisen suhteen. :) Välillä Treen juna-asema - Härmälä tarvitsi taluttaa maksimissaan 0,5km pyörää, niin hyvin oli jo aurattu MYÖS kevyen liikenteen väylät. :eek:

Niin joo, lukkoina on nykyään Kryptoniten u-lukon lisäksi laadukas vaijerilukko, kuulemma jonkun Shimanon tytäryhtiön valmistama, ei ollut ihan halpa. Sillä pistän teräskaiteeseen pyörän kiinni eturenkaan ja rungon kautta. Sitten takarengas ja runkoputki menevät u-lukolla kiinni. Jospa pyörä ei tolleen kiinnitettynä ihan tosta vaan minkä tahansa satunnaisen nistivarkaan mukaan lähtisi.

Ehkä kaikkein häkellyttävin piirre on kunnon jarrut. Kiesus, että ottavat näin talvikeleilläkin hienosti tommoset mekaaniset levyjarrut! Kahdella sormella vaan kevyesti puristaa, niin jopa pysähtyy pyörä. Toisaalta hyvä vaihteisto ja kevyt pyörä on semmoinen yhdistelmä, että sen kiihdyttää aika vaivattomasti matkavauhtiin takaisin. Täten ei harmita myöskään jarrutella ikinä. Normi matkavauhdissa on melkein se ja sama, ajaako tolla paremmalla pyörällä vai jollain perusnopsalla tms., mutta erot näkyvät justiin äärioloissa, jarrutuksissa ja kiihdytyksissä ja todella selvästi.

Myös keulajousitus auttaa siihen, että ohjaustanko ei talven lumimössöissä ja röpelöjäillä hakkaa läheskään niin pahasti näpeille, mitä ilman iskaria, sen huomasi heti tänään.
 
iivili sanoi:
Tämmöisissä pahoissa olosuhteissa, mitä on nyt pari päivää ollut (lumimyrsky), huomaa kunnolla laatupyörän merkityksen. Moottorikelkka olisi ollut ehdoton ykköskulkuväline, sukset kakkonen, mutta tommonen laadukkaampi maastopyörä tuleekin hyvänä kolmosena. Hienoa oli ajella tänään kotiin, olosuhteet huomioonottaen siis. Syynä ensinnäkin oma laatupyörä ja suomalaisen yhteiskunnan uskomaton tehokkuus lumen auraamisen suhteen. :) Välillä Treen juna-asema - Härmälä tarvitsi taluttaa maksimissaan 0,5km pyörää, niin hyvin oli jo aurattu MYÖS kevyen liikenteen väylät. :eek:
Click to expand...

Omien kokemusteni mukaan ketjuvaihteinen maastopyörä on talvella kamalin mahdollinen väline, ainakin, jos sen säilyttämiseen ei ole lämmintä paikkaa. Loska ja lumi menee vaihteisiin ja jäädyttää ne. Maastopyörissä ajoasento tuppaa olemaan etupainoinen, ja se on jäällä pahin mahdollinen vaihtoehto. Etupyörän luistaessa on heti nurin. Tietysti vääntöä riittää vaihteiden ansiosta, mutta niin riittää melkein kaikissa muissakin vaihdepyörissä. Iskarein varustetulla pyörällä en ole ikinä ajanut, mutta sen uskoisin kuitenkin helpottavan aika paljon tietyillä pinnoilla.

Jos etenemiskyky on vähemmän tärkeä asia kuin "tekniikan" toimivuus ja rauhallinen ajokäytös, paras talvipeli on ilman muuta vanhanaikainen pitkän akselivälin mammapyörä. Se menee kuin laiva, eikä ole mitään osaa, joka voisi jäätyä.

iivili sanoi:
Ehkä kaikkein häkellyttävin piirre on kunnon jarrut. Kiesus, että ottavat näin talvikeleilläkin hienosti tommoset mekaaniset levyjarrut! Kahdella sormella vaan kevyesti puristaa, niin jopa pysähtyy pyörä.
Click to expand...

En ole kateellinen, kun itsellä on vain jarrupalat ja jalkajarru, mutta... eikös liukkaalla renkaan ja pinnan välinen pito ole minimitekijä? Tehotonkin jarru lukkiutuu talvella helposti. Ei sillä, unelmoin usein levyjarrullisesta ja muutenkin paremmin varustellusta pyörästä.
 
Huomautus mummupyörän pitkästä akselivälistä ja vakaudesta pitää paikkansa. Huomasin tuon jo joskus teininä talvella ajellessa. Mun "maastopyörä" on säädetty mahd. paljolti samanlaiseksi, eli satulan- ja ohjaintangon korkeus tekee ajoasennosta pystymmän ja siten takapainoisemman. Eihän se ihan sama ole, kuin mummupyörissä, mutta sinne päin, pois oikean maastopyörän etupainotteisuudesta. Kyseessä on siis maastopyörä, josta erinäisillä säädöillä pyrittiin saamaan mahd. hyvä arkinen ajopyörä, myös talveen.

Säilytän kotona pyörää sisällä, mutta ennen eilistä ajoa pyörä oli lumimyrskyssä pari päivää ja hyvin pelasi. :)

Kitka renkaan ja pinnan välillä on toki se olennaisin tekijä. Siihenkin auttaa em. painopiste, eli takapyörällä pitäisi olla eniten pitoa/painoa, jotta pääsee etenemään. Onneksi eilen ei ollut liukasta alustaa oikeastaan yhtään, vain semmosta perustalviajoalustaa, eli pakkautunutta lunta. Semmoisella on hyvä ajella, melkein kuin asvaltilla (juu, pito ei ole sama, mutta muuten). Kokeilin eilen pitkässä alamäessä jarrutella just moisella alustalla vähän kovemminkin, ei ongelmia. :)
 
Ei ole muuten herkkua ajella kapea ja sileärenkaisella fillarilla nyt. Tuntuu, että lumi haittaa ajamista enemmän kuin mahdollinen liukkaus jos pyörätie on aurattu.

Senkin huomasin, että takapyörän luisuminen käy hieman pelottamaan, mutta jos eturenkaasta menee pito, niin se on välittömästi turvalleen. Käännöksissä sai vauhdin pudottaa melkein nollaan.

Maastofillarissa ei kai välttämättä edes tarvitse nastarenkaita.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom