exän kanssa kaverina

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja roskilde
  • Aloitettu Aloitettu
Penneck sanoi:
Ex teki aikoinaan niin paskamaisen kuprun meikäläiselle, että ei edes tervehditä, jos vastakkain satutaan.

sama. Eksä muutamalla valitulla sanalla pudotti meikäläisen itsetunnon miinuksen puolelle. Ei tartte morjestella. Onneksi en ole nähnyt koko luuskaa missään.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ei kyllä meikäläinenkään lämpene entisille, ei. Yleensähä nää erot johtuu ainoastaan sen toisen osapuolen tuntemuksista, harvemmin mistään yhteispäätöksestä. Siinä sitte ollaa muka kavereita, vaikka tämä "jätetty" osapuoli elättelee vaan toiveita paluusta entiseen.
En mä ny kadulla törmätessä piiloonkaan juokse, mut kyllä numerot häviää luurista..ja nämä mitäs nykyää kuuluu?-viestit jää ilman vastausta.
 
MillaMagia sanoi:
Sitä en sit tiiä, miten tää exän uus suhtautuu siihen, et ollaan niin paljon tekemisissä... Ite ainakin oisin varmaan sen asemassa vähän varautunut, vaikkei mitään aihetta ookaan.
Niinpä, yleensä uus nais/miesystävä voi alkaa epäilemään vaikkei oliskaan syytä. Alkuperäiseen kysymykseen. Voi olla kaveri jos ei näe usein mutta jos päivittäin näkee niin ei tuu midn..
 
Kai se riippuu eron syystä... ite erottiin exän kanssa reilu vuosi sitten yhteisellä päätöksellä ja ihan hyvin ollaan tultu toimeen senkin jälkeen. Sekstailemaan en tosin ole suostunut vaikka välillä sekin olis ollut mahdollista. Sellasesta menee hommat vaan sekaisin.
 
Just viikko sitten meni 4 vuotta 5 kuukautta kestänyt suhde käsille. Ei siinä mitään, kavereita ollaan, ja vieläpä hyviä sellaisia. Ihan yhteinen päätös oli ja parempi näin molempien kannalta.
 
Powerhousu sanoi:
Just viikko sitten meni 4 vuotta 5 kuukautta kestänyt suhde käsille. Ei siinä mitään, kavereita ollaan, ja vieläpä hyviä sellaisia. Ihan yhteinen päätös oli ja parempi näin molempien kannalta.

Otan osaa. Olisiko kuitenkin realismia se että ne vakavat aikuisten oikeesti suhteet solmitaan vasta siinä 22 ikävuoden jälkeen?
 
protsku sanoi:
Otan osaa. Olisiko kuitenkin realismia se että ne vakavat aikuisten oikeesti suhteet solmitaan vasta siinä 22 ikävuoden jälkeen?

:offtopic:

Ehkä tämä oli provo, mutten silti voi olla älähtämättä... eli eiköhän se nyt kuitenkin riipu ihan ihmisistä eikä niinkään iästä, milloin niitä vakavia suhteita solmitaan. Toki on totta, että useimmat teini-iässä solmitut suhteet eivät muutamaa vuotta pitempään kestä, mutta kyllä ainakin allekirjoittaneella on vastaavasti myös sellaisia tuttavia, jotka ovat aloittaneet seurustelun lukiossa tai jopa yläasteella ollessaan ja ovat nyt olleet jo useamman vuoden onnellisesti naimisissa, yhdellä pariskunnalla on jo muutama lapsikin. Joten eipäs yleistetä! :evil:
 
Muija on exänsä kans kaveri vaikka se jätti sen toisen naisen takia! olivat yhdes 8vuotta. Kieltämättä kova pala niellä itselle.!
 
Kipi I sanoi:
Muija on exänsä kans kaveri vaikka se jätti sen toisen naisen takia! olivat yhdes 8vuotta. Kieltämättä kova pala niellä itselle.!
Sama juttu paitti etta ei ne niin kauaa olleet kimpassa....ihmetyttaa vaan naisten jarjen juoksu, en nimittain haluaisi olla tekemisissa ihmisen kanssa joka on mua pettanyt...
 
Täällä erottiin yhdessä tuumin. Kumpikaan ei pettänyt, eikä siinä mitään tosi hyviä ystäviä edelleen ollaan. Toki alkuun vitutti että mitähän sitä nyt tuli taas tehtyä.
 
protsku sanoi:
Otan osaa. Olisiko kuitenkin realismia se että ne vakavat aikuisten oikeesti suhteet solmitaan vasta siinä 22 ikävuoden jälkeen?

Kiitän. Kyllä mä tätäkin aika vakavana pidin. Tossa ajassa se ehtii aika hyvin vakavoituun vaikka olis miten nuorena alottanu. Ja yhdessäkin ehdittiin asua kolme vuotta...
 
Itselläni ei ole mennyt jakeluun että neitokainen joka on ollut jopa ex-ukkonsa takia paikattava lekurissa kun ukko pieksi sitä niin on viellä kaveri sen ukon kanssa. Olen muuten useasti törmännyt siihen että neitokainen haluaisi pitää kaveri suhteen yllä ja monesti se mielestäni perustuu siihen että siitä suhteestä voi olla viellä joskus "hyötyä". Mielestäni on outoa että lainataan rahaa tai jotain kyydin itkemistä jne. sen pohjalta että on oltu yhdessä ja nyt muka "kavereita".
 
protsku sanoi:
Otan osaa. Olisiko kuitenkin realismia se että ne vakavat aikuisten oikeesti suhteet solmitaan vasta siinä 22 ikävuoden jälkeen?
Siis niiq todella vakavat vai?
 

Liitteet

  • Asia on vakava.jpg
    Asia on vakava.jpg
    43,4 KB · Katsottu: 880
Mariachi sanoi:
Sama juttu paitti etta ei ne niin kauaa olleet kimpassa....ihmetyttaa vaan naisten jarjen juoksu, en nimittain haluaisi olla tekemisissa ihmisen kanssa joka on mua pettanyt...

Veit sanat suustani..mikä naisia vaivaa?? :jahas:
 
Gillyanne sanoi:
:offtopic:

Ehkä tämä oli provo, mutten silti voi olla älähtämättä... eli eiköhän se nyt kuitenkin riipu ihan ihmisistä eikä niinkään iästä, milloin niitä vakavia suhteita solmitaan. Toki on totta, että useimmat teini-iässä solmitut suhteet eivät muutamaa vuotta pitempään kestä, mutta kyllä ainakin allekirjoittaneella on vastaavasti myös sellaisia tuttavia, jotka ovat aloittaneet seurustelun lukiossa tai jopa yläasteella ollessaan ja ovat nyt olleet jo useamman vuoden onnellisesti naimisissa, yhdellä pariskunnalla on jo muutama lapsikin. Joten eipäs yleistetä! :evil:

Mä olin 10v suhteessa joka alko molempien ollessa teininä. Joka puolelta tuli sellasta kommenttia ettei teinisuhteet kestä, mut mehän oltiin tietysti eri juttu. Kumpikaan ei pettänyt eikä sitä tarvinnut edes pelätä ja tultiin muutenkin ihan hemmetin hyvin toimeen, seksi oli taivaallista, huumorit kävi yhteen --> hauskaa oli, mä olin kunnollinen urheileva kotimies ja molemmat tietysti elämässä menestyviä kauniita ja rohkeita ym. ym. ym.. Homma veti kuitenkin kiville jostain syystä, kaikki alkoi vaan kiertää ympyrää ja lopulta koko homma oli kulissien pystyssä pitämistä. Jos me oltas aloitettu sude siten että molemmilla olis ollut jo seurustelukokemuksia ja juoksut-juostu, niin ehkä tilanne olis ollut toinen. Et en usko ikuisiin teinisuhteisiin, sori vaan.

Ja se on totta, että jos on hyvissä väleissä erottu, niin tunteet tulee väkisinkin mukaan jos ruvetaan kaveraamaan. Ei toimi...
 
protsku sanoi:
Otan osaa. Olisiko kuitenkin realismia se että ne vakavat aikuisten oikeesti suhteet solmitaan vasta siinä 22 ikävuoden jälkeen?

Vai niin, vai niin. No eihän meillä vaimon kanssa mikään vakava suhde sitten olekaan. Kun alettiin seukkaa olin 15-vuotias ja nyt tässä kuussa tuleekin jo 5-vuotta avioliittoakin kasaan..... Yhdessä oltu toistakymmentä vuotta.

Että se siitä Protskun täydellisestä analyysista.... :thumbs:
 
Mikäänhän ei ole niin hauskaa kuin jyräyttää exää joskus vuosien päästä. Olen itsekin syyllistynyt moiseen pari kertaa. Kunhan ei käy niinkuin eräälle hyvälle ystävälleni.

Kaverini oli eronnut silloisesta tyttöystävästään jo aikoja sitten, mutta päiväkahvit johtiva villiin paljaspyllyseksiin. Lopputuloksena nainen jäi raskaaksi joka sitten päätti pitää lapsen. He eivät ole enää missään väleissä, mutta kaverini maksaa elatusapua vielä noin 15 vuotta... :thumbs:
 
Hgu sanoi:
Kaverini oli eronnut silloisesta tyttöystävästään jo aikoja sitten, mutta päiväkahvit johtiva villiin paljaspyllyseksiin. Lopputuloksena nainen jäi raskaaksi joka sitten päätti pitää lapsen. He eivät ole enää missään väleissä, mutta kaverini maksaa elatusapua vielä noin 15 vuotta... :thumbs:

Vittu mikä muija. :curs:
 
Hgu sanoi:
Kaverini oli eronnut silloisesta tyttöystävästään jo aikoja sitten, mutta päiväkahvit johtiva villiin paljaspyllyseksiin. Lopputuloksena nainen jäi raskaaksi joka sitten päätti pitää lapsen. He eivät ole enää missään väleissä, mutta kaverini maksaa elatusapua vielä noin 15 vuotta... :thumbs:

Vittu mikä jätkä. :curs:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom