- Liittynyt
- 18.4.2004
- Viestejä
- 436
Sitten keskustelun alkuperäiseen aiheeseen, eli exät... Itsellä on yksi pitkäaikainen suhde ja pari pienempää takana, toinen nuoruusiällä ja toinen ns. rebound. ;) Kaikkien kanssa olen väleissä, noinden lyhyempien suhteiden kanssa jopa kavereita. Just kävi se nuoruusaikojen sussu kaffella pitkästä aikaa, asuu toisella puolella Suomea. Se eron jälkeinen "seurusteluharjoittelukaveri" taas on ystävä vuosien takaa - seurusteluyritys sotki ystävyyden hetkeksi, nyt ollaan taas väleissä ilman minkäänlaista romanttista fiilistä.
Sitten se pitkäaikainen suhde ja sen loppuminen... No, oltiin 11 vuotta yhdessä, lukioajoista asti. Mentiin naimisiin, ja puoli vuotta sen jälkeen, odottaessani toivottua esikoistamme mies ilmoitti yhtenä aamuna muuttavansa pois. Sanoi, että ei haluakaan isäksi, parempi kun kasvattaisin lapsen yksin. Sitäpaitsi hänellä on toinen nainen, jonka luo muuttaa, tosin vasta kahden päivän kuluttua koska ei voi viedä autoa ennen kuin on käyttänyt mut ultrassa... Lähti eikä ole paljon näkynyt sen jälkeen. Ollaan kohteliaan etäisissä väleissä, lapsen takia, vaikkei kyllä käy katsomassa natiaista kuin 1-4 kk välein muutaman tunnin ajan vanhempiensa luona.
Ei mulla missään vaiheessa ollut mitään suurta kiukkua häntä kohtaan, eikä tarvetta mustamaalata. Sanoin kauhistelijoille, kun olivat närkästyneitä mun puolesta, että parempi kun selvisi raskausaikana, eikä tarvinnut lapsen kestää mitään erokriisejä. Jokunen kuukausi eron jälkeen olin tasapainoisempi kuin pitkään aikaan, joten melkeinpä voi kiittää exää kun tajusi häipyä ja jättää mut elämään parempaa elämää. Varsinkin kun löysin sitten ihanan miehen, jonka kanssa nyt ollaan aviossa ja on tuon lapseni lisäksi yhteinen lapsi, molemmille nykyinen mieheni on isi ja molemmat lapset ovat nyttemmin mieheni sukunimellä. Joten mitään tarvetta kiukuntunteisiin tai muuhun mulla ei ole, vaikka aikamoinen pettäjä exäni oli.
Eli pettäjänkin kanssa voi olla väleissä. Nyt kun tapaan exää, mietin, että mitähän näin hänessä. Ei herätä mitään tunteita, toivon vaan, että saisi elämänsä pidettyä järjestyksessä. Ei ihmiselle, joka on niin kauan ollut tärkeä elämässäni, toivo pahaa. Ainakaan minä en toivo. Ja exä taitaa olla ihan iloinen puolestani, poti välillä huonoa omaatuntoa tekonsa takia, ja nyt kai tyytyväinen kun mun elämä kulkee hyvin. Kaikki ovat tyytyväisiä. :D
Sitten se pitkäaikainen suhde ja sen loppuminen... No, oltiin 11 vuotta yhdessä, lukioajoista asti. Mentiin naimisiin, ja puoli vuotta sen jälkeen, odottaessani toivottua esikoistamme mies ilmoitti yhtenä aamuna muuttavansa pois. Sanoi, että ei haluakaan isäksi, parempi kun kasvattaisin lapsen yksin. Sitäpaitsi hänellä on toinen nainen, jonka luo muuttaa, tosin vasta kahden päivän kuluttua koska ei voi viedä autoa ennen kuin on käyttänyt mut ultrassa... Lähti eikä ole paljon näkynyt sen jälkeen. Ollaan kohteliaan etäisissä väleissä, lapsen takia, vaikkei kyllä käy katsomassa natiaista kuin 1-4 kk välein muutaman tunnin ajan vanhempiensa luona.
Ei mulla missään vaiheessa ollut mitään suurta kiukkua häntä kohtaan, eikä tarvetta mustamaalata. Sanoin kauhistelijoille, kun olivat närkästyneitä mun puolesta, että parempi kun selvisi raskausaikana, eikä tarvinnut lapsen kestää mitään erokriisejä. Jokunen kuukausi eron jälkeen olin tasapainoisempi kuin pitkään aikaan, joten melkeinpä voi kiittää exää kun tajusi häipyä ja jättää mut elämään parempaa elämää. Varsinkin kun löysin sitten ihanan miehen, jonka kanssa nyt ollaan aviossa ja on tuon lapseni lisäksi yhteinen lapsi, molemmille nykyinen mieheni on isi ja molemmat lapset ovat nyttemmin mieheni sukunimellä. Joten mitään tarvetta kiukuntunteisiin tai muuhun mulla ei ole, vaikka aikamoinen pettäjä exäni oli.
Eli pettäjänkin kanssa voi olla väleissä. Nyt kun tapaan exää, mietin, että mitähän näin hänessä. Ei herätä mitään tunteita, toivon vaan, että saisi elämänsä pidettyä järjestyksessä. Ei ihmiselle, joka on niin kauan ollut tärkeä elämässäni, toivo pahaa. Ainakaan minä en toivo. Ja exä taitaa olla ihan iloinen puolestani, poti välillä huonoa omaatuntoa tekonsa takia, ja nyt kai tyytyväinen kun mun elämä kulkee hyvin. Kaikki ovat tyytyväisiä. :D