Tuhansia vuosia sitten tuota radiohiiltä on saattanut olla radikaalisti eri määrä mitä nykyään. Myös tämä vastaväite perustuu olettamukseen, kuten itse radiohiiliajoitus.
Noista fossiililöydöistä sen verran että miten noita "välimuotoja" on löytynyt niin vähän? Jos todella on tapahtunut tätä kehitystä mutaation avulla, siihen vaaditaan jo valtava määrä yksilöitä?(eli niitä luurankojakin luulisi löytyvän enemmän kuin muutama?) Onko sinulla faktaa löydetyistä ihmisapinoiden luurangoista?
"Apinaihmisiin voidaan liittää suvut Sahelanthropus, Orrorin, Ardipithecus, Australopithecus ja Paranthropus. Tällä hetkellä kehityslinja kulkee todennäköisesti apinaihmisistä esi-ihmisten (Kenyanthropus) kautta ihmislajeihin (Homo). Nimet eivät kuitenkaan osoita ajallista suhdetta, sillä vajaat kaksi miljoonaa vuotta sitten Afrikassa eli rinnakkain apinaihmislajeja, yksi esi-ihmislaji ja ihmislaji. Kaikista Homo-sukuun liitetyistä lajeista voidaan käyttää nimeä ihminen. Ihmisten kehityslinjalla tai hyvin lähellä sitä olevia lajeja kutsuntaan esi-ihmisiksi. Niitä ovat Kenyanthropus platyops ja Kenyanthropus/Homo rudolfensis.
Edellämainittuihin välimuotoihin kuuluvien lajien fossiileja on löydetty, ja juuri noihin fossiileihin tietämys ihmislajin kehityksen alkuvaiheista perustuu.
Fossiileja syntyy kivettyminä, jolloin jokin eläimen kova osa kuten luut tai hampaat ovat mineralisoituneet. Painanteet ja valelmat ovat syntyneet siten, että kokonaan sedimenttiin hautautuneen eläimen tai kasvin hajottua siitä on jäänyt jäljennös sitä ympäröivään kerrokseen.
Fossiilit ovat harvinaisia, koska kuolleen eliön jäänteet hajoavat nopeasti luontoon. Fossiilin syntyminen tarvitsee usein mahdollisimman nopeasti jonkin maa-aineen peittämään kuollutta eliötä, kuten esimerkiksi maa- tai liejuvyöryn. Selkärankaisten luurangot tuhoutuvat nopeasti ilmassa ja myös esimerkiksi joidenkin merisimpukoiden kuoret liukenevat vähitellen meriveteen. Peittyminenkään ei välttämättä riitä, sillä happamat maakerrokset voivat tuhota esim. kalkkipitoisia simpukankuoria, tai eliön mädätessä voi muodostua kaasukuplia, jotka häiritsevät kivettymistä. Muitakin fossilisoitumisen tyyppejä on, esimerkiksi organismin nopea kivettyminen. Kivettynyt puu on tunnetuin esimerkki tästä prosessista, jossa aikojen kuluessa orgaaninen puumateriaali on korvaantunut mineraaliaineksilla. Eroosio ja mannerlaattojen painautuminen toistensa alle hävittävät fossiilijäänteitä.
Ja mikä on mielestäsi valtava määrä? Ei esi-ihmisiä ollut miljardeja, itse asiassa historiallisessa mittakaavassa maailman väestö on kasvanut räjähdysmäisesti.
En todellakaan kiellä luonnonvalintaa. Ja luonnonvalinta kohdistuu nimenomaan tähän olemassa olevaan lajin "geenivarastoon", josta karsiutuu pois geenejä. Ja enkä kumoa geenejen olemassaoloa.:jahas: Ne määräävät yksilön ominaisuudet. Saattaa olla että olen kirjoittanut asiat huonosti, koska niin moni tuntuu ymmärtävän väärin.
Luonnonvalinnan materiaalina toimii olemassa oleva geenivarasto, siihen ei tarvita mutaatioita. Ja näitä haitallisia mutaatioita syntyy paljon, suurin osa korjautuu, mutta kaikki eivät.
Väitätkö että uskon jumalan kylväneen fossiileja maahan? :lol2:
No vastaan sinulle että en todellakaan ole tätä mieltä.
Mistä sitten mielestäsi tämä "olemassaoleva geenivarasto" on saanut alkunsa? Mitä tarkoitat haitallisten mutaatioiden korjaantumisella? Sukusoluissa ilmenevä mutaatio siirtyy jälkeläiseen, ja siinä ilmetessään joko yksilö pärjää paremmin tai huonommin kuin lajitoverinsa, tai sillä ei ole käytännön merkitystä. Ei mutaatio tällöin "korjaannu", sen ilmeneminen populaatiossa joko yleistyy tai se karsiutuu suoraan pois. Ns. muutaation korjaantuminen liitetään yleensä yksilön somaattisessa (ei suku-) solussa tapahtuneen muutoksen korjaamiseen, joka korjaamattomana saattaa esim. johtaa syöpäkasvaimen syntyyn. (Esim. kun mutaatio tapahtuu kasvua rajoittavassa geenissä.)
Jos olemassaoleva geenipooli vain karsiutuu pikkuhiljaa, niin tässähän käy niin, että luonnon monimuotoisuus vain ja ainoastaan katoaa, mutta milloin ja miten se sitten joskus on syntynyt? Jos populaation koko radikaalisti pienenee, puhutaan ns. evolutiivisesta pullonkaulasta. Esim. jos nisäkäslajin populaatio on n. 500 yksilöä, sen geenipooli on tod.näk. kaventunut niin, ettei populaatio tule enää toimeen muuttuvissa olosuhteissa, ja on täten tuomittu sukupuuttoon (näin pienessä populaatiossa ei ehdi tapahtua tarpeeksi hyödyllisiä mutaatioita). Valitettavasti ihminen välillisesti luontoa muuttamalla ja suoraan metsästämällä on ahdistanut monta eläinlajia tähän pisteeseen. Esim. nykyisin hengissä olevat gepardit ovat perimältään lähes identtisiä, ja kaikilla urospuolisilla yksilöillä ongelmana niin pahoin heikentynyt siittiöiden tuotanto, että ovat lähes steriilejä.
Eläinlajisto dinosaurusten aikaan oli eri kuin nyt. Lajeja on aina kuollut sukupuuttoon, jopa aalloittan, osa lajeista taas on evolutiivisesti muuttunut pikkuhiljaa toisiksi lajeiksi, joiden kohdalla varsinaisesta sukupuutosta ei voi puhua. Milloin ja miten siis mielestäsi nämä eri aikoina eläneet lajit ovat syntyneet? Onko ihminen ollut aina ja iankaikkisesti, ja ollaan elelty kuin "Kiviset ja Soraset" hirmuliskojen joukossa? Miten ihmeessä maailmankuvasi on oikein rakentunut, en näe enää päätä enkä häntää..
