EU:n edut ja haitat Suomen kannalta

[Raejuusto]

Suomi pitää itse huolta hyvinvoinnistaan käymällä kauppaa EU:n myötävaikutuksella. EU:lla on ongelmansa, mutta suunta on oikea kaikesta huolimatta. Tärkeintä on että kaikki EU:n ja vapaan kaupan puolesta työskentelevät jakavat saman ideologian: täydellisen pääoman ja tuotannontekijöiden liikkuvuuden koko maailmassa.

Raejuusto tulee tuottaa siellä missä se on suhteellisesti edukkainta, jos ei Suomi siihen pysty niin ei sitten.

 

[jantunen7]

Raejuusto tulee tuottaa siellä missä se on suhteellisesti edukkainta, jos ei Suomi siihen pysty niin ei sitten.

Näin on, sama pätee myös esim. tekstiiliteollisuuteen. Lapsityövoima on erittäin edukasta ja tuottavaa. Suomessa vanhat, laiskat ja hitaat akat narisevat 9 euron tuntipalkalla, kun jossain muualla samalla hinnalla voidaan teettää työtä kuukausi pidemmillä päivillä, ilman viikonloppuvapaita ja näppäräsormisemmilla työntekijöillä.

Kaikki mahdollinen tuotanto pitäisi siirtää Suomesta muualle, koska muualla asiat tehdään paremmin, halvemmalla, nopeammin, luotettavammin jne.

 

[Kampela]

No mitä sää sen ny menit poistaan, kun mun piti just sanoa, että kampelantuotannon lyhyt oppimäärä oli erittäin ansiokas. :thumbs:

Noniin, lunttasin oppikirjasta ja tein tämän uudestaan. Viime kerralla ei matematiikkapää toiminut kunnolla.

Kansanvalistuksen nimissä selostan nyt yksinkertaistaen miksi EU, ja vapaakauppa yleisesti, on hyvä asia.

:arvi: Kaupankäynti, bodaajan lyhyt oppimäärä :arvi:

Jaakko ja Kalevi ovat naapureita. Jaakko on 25 v bodaaja ja Kalevi on 68 v juoppo. He molemmat osaavat tuottaa kalkkunaa ja rahkaa, mutta Jaakon paremmasta kunnosta johtuen Jaakko on huomattavasti parempi kalkkunafarmari.

Yhden päivän työskentelyllä Jaakko voi tuottaa 2 kg kalkkunaa, tai 1 kg rahkaa.

Yhden päivän työskentelyllä Kalevi voi tuottaa 1 kg kalkkunaa tai 1 kg rahkaa.

Molemmat haluavat vaihtelua ruokavalioon, ja syödä rahkaa JA kalkkunaa.

Koska Jaakko on parempi kalkkunan tuotannossa ja yhtä hyvä rahkan tuotannossa kuin Kalevi, hänen ei kannata tehdä Kalevin kanssa kauppaa. Eihän??? Väärin. Vertailkaamme kahta tilannetta: omavaraisuus ja kaupankäynti.

Vaihtoehto A) Omavaraisuus

Jaakko työskentelee aamun kalkkunoiden parissa ja illan takapihan rahkatehtaassa. Jaakko tuottaa 1 kg kalkkunaa ja 0,5 kg rahkaa. Jaakolla on nälkä ja katabolia haittaa treeniä.

Kalevi työskentelee aamun kalkkunoiden parissa ja illan takapihan rahkalaboratoriossa. Kalevi tuottaa 0,5 kg kalkkunaa ja 0,5 kg rahkaa. Kalevilla on nälkä ja hän päättää upottaa surunsa pulloon.

Yhteensä pojat tuottivat 1,5 kg kalkkunaa ja 1 kg rahkaa.

Vaihtoehto B) Kaupankäynti

Jaakko saa älynväläyksen ja sanoo Kaleville: “Kuules, minä kun olen parempi kalkkunafarmari kuin sinä, niin tehdäänpä sellainen työnjako, että minä keskityn kalkkunan tuotantoon, ja sinä teet rahkaa.”

Jaakko työskentelee koko päivän kalkkunoiden parissa, ja illalla hän on tuottanut 2 kg kalkkunaa.

Kalevi tekee koko päivän rahkaa, ja illalla hän on tuottanut 1 kg rahkaa.

Yhteensä pojat tuottivat päivän aikana 2 kg kalkkunaa ja 1 kg rahkaa. Huomaa: Kalkkunan kokonaistuotanto nousi 0,5 kg. Tämä on erikoistumisen suoma etu.

Jaakko ja Kalevi käyvät kauppaa. He toteavat, että käypä vaihtosuhde kalkkunalle ja rahkalle on 1 kg kalkkunaa per 0,66 kg rahkaa (rahka on harvinaisempaa, joten se on kalliimpaa).

Loppujen lopuksi Jaakolla on 1,25 kg kalkkunaa ja 0,5 kg rahkaa. Kalevilla on 0,75 kg kalkkunaa ja 0,5 kg rahkaa. Huomaa: Jaakko syö 0,25 kg enemmän kalkkunaa ja saman verran rahkaa kuin omavaraisessa tuotannossa. Kalevi syö myös 0,25 kg enemmän kalkkunaa ja saman verran rahkaa kuin omavaraisena.

Jaakko saa enemmän ravintoa joka ansiosta lihaskasvu lähtee räjähdysmäiseen nousuun ja penkkitulos nousee 300 kiloon. Jaakko on pitäjän kovin sälli. Kalevin aliravitut aivot piristyvät, hän lopettaa dokauksen ja alkaa harkitsemaan saliharrastuksen aloittamista.

Tarinan opetus: Erikoistuminen ja kaupankäynti kannattaa. Vapaan kaupan kautta tuotteiden kokonaistuotanto lisääntyy, ja kaikki saavat enemmän tavaraa, palveluksia, jne. Maailma on parempi paikka.

EU on vapaakauppa-alue jonka sisällä ei peritä tulleja, tariffeja, ym. kaupankäyntiä haittaavia maksuja. Osallistumalla EU:n Suomen on huomattavasti helpompaa viedä kännykkäsoftaa Saksaan ja tuoda Saksasta laatuautoja. Samoin Suomen kannattaa tuoda riisiä ja 2 euron T-paitoja Vietnamista, ja viedä Vietnamiin Nokia Communicatoreita. Vaikka suomalaisella osaamisella ja teknologialla olisi huomattavasti tehokkaampaa tuottaa T-paitoja kuin vietnamilaisessa nyrkkipajassa, erikoistumisen kautta molemmat maat ovat paremmassa asemassa.

Ja tama oli tietenkin raakasti yksinkertaistettu esimerkki. Todellisessa maailmassa on kaikenlaisia tekijöitä jotka takaavat, että esim. Suomessa tullaan luultavasti hamaan tulevaisuuteen tuottamaan pieniä määriä kenkiä, huolimatta siitä miten tehokasta ja halpaa niiden tuottaminen on Turkissa. Mutta nimenomaan Jaakon ja Kalevin tarinan periaatteiden mukaan toimii maailmankauppa, ja samasta syystä Suomi saa mielettömästi hyötyä EU:n jäsenyydestä. Esim. pelkkä “nettomaksajan” rooli ei kerro mitään siitä taloudellisesta hyödystä jonka Suomi saa EU:sta. Miksi muuten esim. Saksa (suuri nettomaksaja) olisi EU:n jäsen?!

Kiitos. :arvi:

 

[D.Yates]

Suomi ja kaupankäynti.

Ensimmäiset merkittävät ulkomaiset pennoset tähän maahan heruivat kun Englannin sotavoimille poltettiin tervaa laivojen pintakäsittelyyn.

Sittemmin Suomeen houkutteli esim skotlantilaisia patruunoita halpa työvoima ja edullinen energia koskien muodossa. Puuvillaa kuskattiin halpaan hintaan euroopan markkinoille. Vielä pitkälle 70-80 luvulle pellavatehtaan tytöt väänsivät rumia vaatteita halpahintaan neuvostokansalle. Hauskoja pikku yksityiskohtiakin löytyy, kuten suomalaisten halpakultaseppien käyttö Fabergen pajalla Pietarissa.

Vapaata liikkumistakin on historiassa harrastettu, kun köyhälistö lähti ameriikkaan kultaa vuolemaan. Tai ihan lähihistoriasta kun mentiin Ruotsiin Volvoja kasaamaan.

Ilman avointa kaupankäyntiä muihin maihin maamme olisi about samassa tilanteessa Albanian kanssa. Ilman vapaata liikkumista voisi olla esim etelän lomille meno aika nihkeetä.

 

[reino]

Ilman avointa kaupankäyntiä muihin maihin maamme olisi about samassa tilanteessa Albanian kanssa. Ilman vapaata liikkumista voisi olla esim etelän lomille meno aika nihkeetä.

Mä en nyt ole ihan varma, että kumpaan suuntaan sä yritit todistaa, mutta mun mielestä sä todistit juuri, että on sitä vapaakauppaa ja vapaata liikkumista harrastettu Suomessa kautta aikojen ilman EU:takin.

EU-jäsenyyden vaihtoehto ei välttämättä ole albanisoituminen ja bunkkerinrakennusteollisuuteen keskittyminen.

Sitäpaitsi kyllähän eri maiden laivastot jatkossakin ostaisivat EU:n ulkopuoliseltakin Suomelta tervaa (varsinkin kun sitä ei kohta saa enää EU:ssa edes valmistaa), koska se on tärkeä aine mm. sotavankien kiduttamisessa (Quantanamon orsilla perseet tervataan, kuten uusi sananlasku kuuluu).

 

[lej]

Mä en nyt ole ihan varma, että kumpaan suuntaan sä yritit todistaa, mutta mun mielestä sä todistit juuri, että on sitä vapaakauppaa ja vapaata liikkumista harrastettu Suomessa kautta aikojen ilman EU:takin.

Oliko Suomen kauppa yhtä vapaata ennen EU-jäsenyyttä? Ei.

Miksi? No siksi, kun tietyt maat olivat perustaneet suljetun ryhmä, jonka sisällä asioita tehtiin ilman rajoituksia, mutta parantaakseen asemaansa ne rajoittivat ulkopuolisten pääsyä apajille. Yksi maa harvoin pärjää protektionismia hyödyntämällä, mutta tarpeeksi monta yhdessä voi saada siitä jo etua, jos kykenee luomaan tarpeeksi suuret ja tehokkaat sisämarkkinat.

 

[reino]

Oliko Suomen kauppa yhtä vapaata ennen EU-jäsenyyttä? Ei.
Miksi? No siksi, kun tietyt maat olivat perustaneet suljetun ryhmä, jonka sisällä asioita tehtiin ilman rajoituksia, mutta parantaakseen asemaansa ne rajoittivat ulkopuolisten pääsyä apajille. Yksi maa harvoin pärjää protektionismia hyödyntämällä, mutta tarpeeksi monta yhdessä voi saada siitä jo etua, jos kykenee luomaan tarpeeksi suuret ja tehokkaat sisämarkkinat.

Mistäs sinä sitten puhut? Vertaatko Suomen ja Neuvostoliiton vaihtokauppaa ja nykyistä EU-tilannetta? Vai mitä?

Olisko huono vertaus?

Ja jos tarpeeksi monta maata/neuvostotasavaltaa yhdessä ei vanhaan hyvään aikaan riittänyt luomaan tarpeeksi suuret ja tehokkaat sisämarkkinat, niin kuka (paitsi tietysti Alexander Stubb) teille on sanonut, että EU olisi xxx (xxx=emmä tiedä mitä te kuvittelette ja toivotte sen olevan). ParaDise? EdEn?

 

[lej]

Mistäs sinä sitten puhut? Vertaatko Suomen ja Neuvostoliiton vaihtokauppaa ja nykyistä EU-tilannetta? Vai mitä?

Olisko huono vertaus?

Ja jos tarpeeksi monta maata/neuvostotasavaltaa yhdessä ei vanhaan hyvään aikaan riittänyt luomaan tarpeeksi suuret ja tehokkaat sisämarkkinat, niin kuka (paitsi tietysti Alexander Stubb) teille on sanonut, että EU olisi xxx (xxx=emmä tiedä mitä te kuvittelette ja toivotte sen olevan). ParaDise? EdEn?

Tarkoitan sitä, että ennen jäsenyyttä rahan ja tavaroiden sekä palvelujen liikkumisen kohdalla oli paljon suoria ja välillisiä esteitä Suomen ja EU-maiden välillä. EU:n sisällä, kuten nytkin periaatteessa vain öljyä lukuunottamatta ollaan omavaraisia ja muut voidaan sulkea ulkopuolelle tullein ynnä muin. Yksi, ainakaan pieni maa ei tällaiseen juurikaan kykene.

Neuvostoliitto ja markkinat eivät mahdu samaan lauseeseen. Eivät edes samaan kirjaan. Jos oikeasti luulet, että edes etäisesti voi verrata EU:ta ja NL:a varsinkin talouden kannalta, niin mä en tiedä mitä sanoa. Kehoitan käymään jonkun yliopiston kirjastossa, jos sattuu olemaan lähellä ja etsimään pari kirjaa entisen Itä-Euroopan maiden matkasta markkintalouteen. Vaikka ovatkin oppikirjoja niin huumoria kyllä löytyy. Tässä pari:

LAVIGNE, MARIE, The economics of transition. From socialist economy to market economy. 2nd edition. Basingstoke, Mcmillan Press 1999.
2. ÅSLUND, ANDERS, Building Capitalism - The Transformation of the Former Soviet Bloc, Cambridge University Press, Cambridge, 2002.

Neuvostoliiton "sisämarkkinatkin" olivat sitä, että ryssät sanelivat, että puolaliset valmistavat seuraavan viitenä vuotena 2000 veturia ja ukrainalaiset 6000 traktoria. Sitten neukut "myivät" niitä vetureita Afrikkaan varustettuna täydellä Siperia-paketilla lumiauroineen ja lämpöpattereineen. Tehokasta?

Neuvostoliitossa ei siis ollut markkinoita, tuotanto ei perustunut kysyntään, vaan siihen mitä jotkut virkamiehet arvelivat tarvittavan.

Tuotanto mm. mitattiin esim. sen perusteella paljonko veturitehdas käytti terästä. Jos terästä käytettiin 2000 tonnia enemmän kuin viime vuonna niin tehtaan johto sai pinssit ja tehdas palkittiin entistä suuremmalla teräsmäärällä, kukaan ei välittänyt vaikka vetureita ei valmistunut yhtään enempää. Työntekijöitäkin tietysti siirrettiin lisää tehtaaseen, kun se kerran käytti niin plajon enemmän terästä. Ainoa ongelma oli vain se, että puolilla vanhoistakaan ei ollut mitään fiksua hommaa. Nämä nyt vain buffauksinia noita kirjoja ajatellen.

"Kuluttajat" ostivat sitä mitä tehtaat sattuivat tuottamaan, ei sitä mitä halusivat. EU:ssa asuu 400 miljoonaa maailman rikkaimpiin ihmisiin kuuluvaa kansalaista, joilla on ostovoimaa enemmän kuin Jumalalla. Periaatteessa jokainen näistä ihmisistä saa ostaa vapaasti mitä haluaa, kuinka paljon haluaa ja mistä maasta haluaa, sama pätee yrityksiin, ainoastaan Suomessa ei uskota, että ostat 5000 litraa viinaa veljen häihin, mutta 2500 litraa mene vielä tullissakin läpi.

Neuvostoliiton esimerkki ei siis osoita mitään EU:n vastaista.

Tuskin kukaan meistä EU:n puolustajista pitää sitä paratiisina tai Edeninä, jos pitää niin on idiootti. Ja moni puolustaa EU:ta, vaikka ei tajua siitä paskaakaan, ihan samoin kuten moni vastustaa, vaikka ei tiedä paskaakaan.

EU on ainakin hyvä idea, toivottavasti vuosien saatossa se saadaan toimimaan kunnolla. Se mitä siinä EU:ssa ainakin itse kannatan ei ole itse EU vaan ajatus vapaasta kaupasta, joka aidosti mahdollistaa mahdollisimman tehokkaan eri talouksien voimavarojen hyödyntämisen.

En mä siitä pidä, että se on helvetin massiivinen byrokraattinen laitos, jonka kautta kierrätetään satoja miljardeja kun ne voisi käyttää suoraan jokaisessa maassa. Enkä mä pidä siitä, että se tukee toisaalla tupakanviljelijöitä ja vastustaa helvetin suurilla summalla tupakointia.