EU:n edut ja haitat Suomen kannalta

[japadahoe]

Jos noin tiukkaa tekköö, niin käy ulkomailla vaihtamassa itsellesi 1 ja 2 sentin kolikoita. Kauppojen on pakko ottaa ne vastaan. Edit: Jottei siis jää epäselväksi, niin voit sitten maksaa sen 98 senttiä sen euron sijaan.



Tää kuulostaa joltain 40-50 vuotiaan Pohjalta kotoisin olevan maanviljelijän tilitykseltä, mutta ainahan kritiikki on... hmm, vaikee sanoa mitä se on, mutta kritiikkiä kuitenkin. On hyvä tietää, että Suomi vastaa EU:n Brysselin päättäjien kaviaarien kustannuksista.

Jaa? Missä ne barrikaadit on? Onko ne joskus ampunu suomalaisia hauleillakin?

Ensinnäkin asun helsingissä asunu koko ikäni täällä, tää on taas niin tyypillistä pakkiksessa että joka asiasta otetaan ja tehdään heti joku numero, ihan kun ei muilla voisi olla eri mielipiteitä. Se on vaan useimmiten niin että kaupoissa asioidessa aina summa jää lukemalle joka pyöristetään ylöspäin. Mun talouttani se ei kaada vaan kyse olikin siitä miten kauppiaat "rehellisesti" voivat tuollaisia pyöristyksiä tehdä ja paljon se vuositasolla on. Mielummin antaisin ne rahat vaikka yksityisyrittäjien tukemiseen.

Mun mielestä vaikka on tutkimuksia siitä kuinka kaikki eu:n myötä on halventunu niin mun mielestä ihan tavallisen kaduntallaajan mielestä kaikki on kallistunu helvetisti.

Ja mitä tulee noihin muihin vertauksiin, pilkunnussijoita on moneen junaan mutta rajansa kuitenkin.

 

[matrix]

Kannattaa muistaa, että niitä loppusummia pyöristetään myös alaspäin. esim 97 senttiä pyöristyy 95 senttiin. Eiköhän tuo homma pitkällä juoksulla mene aika tasan eli pyöristysten vaikutus lompakkoon on +-0.

http://www.vm.fi/vm/liston/euro.lsp?r=17581&l=fi

Tämän voi korjata , jos olen väärässä, mutta mielestäni homma menee niin, että vaikka maksaakin noilla 1 ja 2 sentin kolikoilla niin loppusumma pyöristetään silti lähimpään 5senttiin.

 

[japadahoe]

aivan mutta monet tuotteet on esim valmis kana ateria minkä tänään ostin kannelmäen prismasta oli 3,98 e siinä ei kuluttaja hirveesti voi keinotella, ainoastaan ostamalla halvemman tuotteen. En tiedä ei tämä mikään vakava asia ole, miettiny vaan monesti että pitäisi kortilla maksaa niin menisi summa oikein. Kyseenalaistin vaan sitä miten aiemmin olisi ollut jos yhtä paljon olisi kauppiaat voinu pyöristää itelleen. Mua ei toi asia niin hetkauta, ehkä meillä kantsussa on aina niin vähän shillinkejä fikassa että pienetki pyöristykset ihmetyttää.

 

[Tuomas H.]

Plussaa on ehdottomasti kaupan vapautuminen ja näin ollen markkinoiden lisääntyminen; varsinkin Suomen kaltaiselle pienelle ulkomaankauppaa paljon käyvälle reunavaltiolle. Kuten Raejuusto mainitsikin, myös globalisaatioon vastaaminen on helpompaa "isona". Myös löysä rahapolitiikka ja tiukka finanssipolitiikka on ajatuksena hieno. Miinuksena tietysti tuleekin sitten tiettyjen maiden mahdollisuus käyttää tätä ajatusta omien etujensa ajamiseen nk. vapaamatkustajana, jolloin finanssipolitiikalla ei pelatakaan EU:n etujen mukaan, vaan muut ikään kuin maksavat tämän vapaamatkustajavaltion hyödyn. Miinuksena myös ihmisten pelko EU:sta liittovaltiona ja tietty omiin kaavoihin kangistuminen joissakin maissa. Itse näkisin EU:n liittovaltiona pikemminkin mahdollisuutena kuin syynä pelätä oman kulttuurin kuolemista tms. Ajatusta ei pitäisi heti teilata vaan harkita ainakin vakavasti, jos ei muuta.

Ps. Haluaisiko joku oikeasti yksi- ja kaksisenttiset meilläkin käyttöön?

 

[lej]

Ps. Haluaisiko joku oikeasti yksi- ja kaksisenttiset meilläkin käyttöön?

Harva tuskin niin köyhä on. Teräsmieskin saa ostaa 199 kana-ateriaa, kunnes on menettänyt yhden aterian pyöristysten takia.

 

[japadahoe]

Itse en nää syytä pitää niitä vaan kauppiat voisivat joko nostaa tai laskea hintoja jotta ne voisi ilman pyöristyksiä maksaa. Mitä tulee muuten hintoihin niin ulkomailta virtaa halvempia tuotteita/ valinnanvaraa. Mutta samalla se syö kotimaisen maatalouden/teollisuuden teettämiä tavaroita joka pidemmällä tähtäimellä syö työpaikkoja, kun ei kotimainen enää kelpaa. Rahaahan virtaa koko ajan enemmän ulospäin varallisuus laskee mikä taas nostaa korkoja aiheuttaen inflaatiota, mutta tämä melko karkealla näkökulmalla.

 

[lej]

Itse en nää syytä pitää niitä vaan kauppiat voisivat joko nostaa tai laskea hintoja jotta ne voisi ilman pyöristyksiä maksaa. Mitä tulee muuten hintoihin niin ulkomailta virtaa halvempia tuotteita/ valinnanvaraa. Mutta samalla se syö kotimaisen maatalouden/teollisuuden teettämiä tavaroita joka pidemmällä tähtäimellä syö työpaikkoja, kun ei kotimainen enää kelpaa. Rahaahan virtaa koko ajan enemmän ulospäin varallisuus laskee mikä taas nostaa korkoja aiheuttaen inflaatiota, mutta tämä melko karkealla näkökulmalla.

Ulkomailta tulisi kyllä ilman EU:takin halpoja tuotteita, ja tulikin myös jo ennen EU-jäsenyyttä. Ainoat maat joihin ulkomaisia tuotteita ei juuri mene, paitsi hätäapuna ovat kaksi aidoimmin kommunistista maata, Kuuba ja P-korea.

Ulkomainen kilpailu laskee myös suomalaisi hintoja. Yhä Suomessa on mm. päivittäistavarakaupassa aivan liian vähän kilpailua, kun kaksi isoa ryhmää hallitsee 70-80 prosenttia markkinoista. Ja ne eivät katteitaan laske ellei joku muu tule halvemmilla hinnoilla kisaan mukaan.

Ja EU:n myötä suomalaisia tuotteita on myös helpompi vapaasti myydä muihiin EU-maihin. Ja ymmärrät varmaan, että hinta ei todellakaan ole ainoa kilpailutekijä. Ennemminkin näen niin, että lisääntyneen kilpailun myötä ihmiset alkavat ymmärtää, myytti suomalaisesta laadusta ei pidä useinkaan paikkaansa. Se korkeampi hinta kun pitäisi ansaitakin jotenkin.

Jos ajattelee EU-aikaa niin rahaa on virrannut huomattavasti enemmän sisään kuin ulos ja Suomi on koko jäsenyysaikansa ollut niidein maiden joukossa joissa talous kasvaa vakaimmin. Toki ei se kaikki ole ainakaan suoraan EU:sta johtuvaa.

Ja karkeasti ottaen täällä ei vaikuta korkoihin mikään muu kuin EKP.

 

[japadahoe]

Mun mielestä nimenomaan tuo ulkomainen kilpailu on se joka suomen mahdollisuuksia laskee. Esim ulkomailta löytyy huomattavasti isompia maatiloja, karjoineen mitä suomesta ja tietenkin sellasilla massoilla hinnatkin laskee, suomi yrittää siinä sivussa kilpailla laadulla. Mutta hintojen laskeminen tarkoittaa pienempiä palkkoja ja kannattavuus laskee. Näin ainakin pien tilallisille on käyny. Vaateteollisuus myöskin on eläny pientä suvanto kautta kun ei ole hyötyä enää palkata suomalaista työvoimaa kun itäblokeissa ja aasiassa tehdään samaa tavaraa huomattavasti halvemmalla. Tämä syö siltäkin sektorilta työvoimaa.

Ja mitä tulee siihen että 2 isoa ryhmää hallitsee markkinoita niinhän se on, kun ei pienyrittäjillä ole mahdollisuuksia astua markkinoille. Suomihan pärjää myymällä puuta( sitähän riittää yllinkyllin..) ja tietotekniikan alalla, mutta siinä vaiheessa ku ne myydään ulkomaille(mitä jo melkein tapahtunutkin) mitä sitten tehdään?

 

[Tuomas H.]

Mun mielestä nimenomaan tuo ulkomainen kilpailu on se joka suomen mahdollisuuksia laskee. Esim ulkomailta löytyy huomattavasti isompia maatiloja, karjoineen mitä suomesta ja tietenkin sellasilla massoilla hinnatkin laskee, suomi yrittää siinä sivussa kilpailla laadulla. Mutta hintojen laskeminen tarkoittaa pienempiä palkkoja ja kannattavuus laskee. Näin ainakin pien tilallisille on käyny. Vaateteollisuus myöskin on eläny pientä suvanto kautta kun ei ole hyötyä enää palkata suomalaista työvoimaa kun itäblokeissa ja aasiassa tehdään samaa tavaraa huomattavasti halvemmalla. Tämä syö siltäkin sektorilta työvoimaa.

Ja mitä tulee siihen että 2 isoa ryhmää hallitsee markkinoita niinhän se on, kun ei pienyrittäjillä ole mahdollisuuksia astua markkinoille. Suomihan pärjää myymällä puuta( sitähän riittää yllinkyllin..) ja tietotekniikan alalla, mutta siinä vaiheessa ku ne myydään ulkomaille(mitä jo melkein tapahtunutkin) mitä sitten tehdään?

Mun mielestä nimenomaan ulkomainen kilpailu on sitä, mitä Suomi tarvitsisi ehkäpä vieläkin enemmän, sillä se loppujen lopuksi tuottaa lisää hyvinvointia. Maataloutta ei tietenkään ole järkevää kokonaan lopettaa Suomesta, mutta tässä tilanteessa vapaampaakin kauppaa olisi syytä harkita.
Suomen ei ikinä kannata kilpailla paljon työvoimaa vaativissa hommissa, sillä aina löytyy joku joka tekee sen halvemmalla. Se, että vaateteollisuus ei enää kannata Suomessa, niin ne työpaikat ennemmin tai myöhemmin siirtyvät palveluihin, toisin sanoen kansantalouden rakenne muuttuu. Asia ei tietenkään ole noin yksinkertainen, mutta periaatteena selvä, josta on myös käytännön kokemuksia.
Ja palatakseni taas vanhaan aiheeseen eli suhteellisen ja absoluuttisen edun määritelmiin, niin mainitsen vain, että tietty teollisuus ei ikinä siirry Suomesta tai Euroopastakaan muualle. Suomen erikoistuminen puuhun esimerkiksi vaatisi joltain muulta valtavia ponnisteluja saavuttaakseen saman aseman. Esimerkiksi Kiinaan ei ole ikinä varmaankaan järkevää viedä havupuuta meiltä, vaikka he tuottaisivat sellua todella halvalla; ihan maantieteellisistäkin eroista johtuen.
Se, mitä Suomi mielestäni kaipaa, on tuottaa hyvät ideat, joita Suomessa paljon suunnitellaankin, sovelluksiksi, sillä se on huomattavasti kannattavampaa kuin pelkkä tutkimustyö.

 

[lej]

Mun mielestä nimenomaan tuo ulkomainen kilpailu on se joka suomen mahdollisuuksia laskee. Esim ulkomailta löytyy huomattavasti isompia maatiloja, karjoineen mitä suomesta ja tietenkin sellasilla massoilla hinnatkin laskee, suomi yrittää siinä sivussa kilpailla laadulla. Mutta hintojen laskeminen tarkoittaa pienempiä palkkoja ja kannattavuus laskee. Näin ainakin pien tilallisille on käyny. Vaateteollisuus myöskin on eläny pientä suvanto kautta kun ei ole hyötyä enää palkata suomalaista työvoimaa kun itäblokeissa ja aasiassa tehdään samaa tavaraa huomattavasti halvemmalla. Tämä syö siltäkin sektorilta työvoimaa.

Ja mitä tulee siihen että 2 isoa ryhmää hallitsee markkinoita niinhän se on, kun ei pienyrittäjillä ole mahdollisuuksia astua markkinoille. Suomihan pärjää myymällä puuta( sitähän riittää yllinkyllin..) ja tietotekniikan alalla, mutta siinä vaiheessa ku ne myydään ulkomaille(mitä jo melkein tapahtunutkin) mitä sitten tehdään?

Se nyt on jo nähty, että protektionismi ei toimi. Sillä voi jarruttaa väistämätöntä, mutta jossain vaiheessa tapahtuu samoin, kuin 90-luvun alussa. Siitä koko lama oli kiinni. Näennäisesti elettiin suljetussa maailmassa, jossa ei tarvinnut välittä siitä mitä muualla tapahtui ja mikään ei pakottanut tekemään tarvittavia päätöksiä, kunnes paska tulvi yli laitojen. Ja sellaisissa tapauksissa käy aina huonosti, kun kerralla pitäisi sopeutua suureen muutokseen sen sijaan, että sopeudutaan vähitellen.

Oikeastaan mikään EU-maa ei voi laskea hintakilpailun varaan. Sitten, kun taas Bulgariat ja Albaniat tulee EU:hun niin on siinä Virot ja Unkarit helisemässä. Itse asiassa jo nyt halvat Itä-Euroopankin maat menettävät myös kilpailuetuaan Aasiaan. Hintakilpailu ei ole koskaan kestävä tie.

Jos hinnalla ei voi kilpailla niin sitten täytyy tehdä jotain mistä voi kiskoa kovat katteet. Ei se sen vaikeampaa ole. Jos elettäisiin vielä suljetussa taloudessa niin ehkä voitaisiin säilyttää enemmän esim. maataloutta ja vaatetuotantoa. Mutta on järkyttävän yleinen harhaluulo, että se olisi halvempaa ja tehokkaampaa. Sellainen keinotekoinen ylläpito maksaa jopa enemmän kuin ne menetyt työpaikat.

Aivan pienyrittäjillä ei aina ole mahiksia tulla markkinoille, mutta mikään ei estä ulkomaisia ketjuja tulemasta. Se voisi jopa parantaa myös pienten tuloa markkinoille.

 

[Raejuusto]

Suomen ei ikinä kannata kilpailla paljon työvoimaa vaativissa hommissa, sillä aina löytyy joku joka tekee sen halvemmalla. Se, että vaateteollisuus ei enää kannata Suomessa, niin ne työpaikat ennemmin tai myöhemmin siirtyvät palveluihin, toisin sanoen kansantalouden rakenne muuttuu. Asia ei tietenkään ole noin yksinkertainen, mutta periaatteena selvä, josta on myös käytännön kokemuksia.
Ja palatakseni taas vanhaan aiheeseen eli suhteellisen ja absoluuttisen edun määritelmiin, niin mainitsen vain, että tietty teollisuus ei ikinä siirry Suomesta tai Euroopastakaan muualle. Suomen erikoistuminen puuhun esimerkiksi vaatisi joltain muulta valtavia ponnisteluja saavuttaakseen saman aseman. Esimerkiksi Kiinaan ei ole ikinä varmaankaan järkevää viedä havupuuta meiltä, vaikka he tuottaisivat sellua todella halvalla; ihan maantieteellisistäkin eroista johtuen.
Se, mitä Suomi mielestäni kaipaa, on tuottaa hyvät ideat, joita Suomessa paljon suunnitellaankin, sovelluksiksi, sillä se on huomattavasti kannattavampaa kuin pelkkä tutkimustyö.

Tässä tietoja jotka ihan jokaisella EU:ta ajattelevalla ihmisellä pitäisi olla selkärangassaan. Kansantaloustieteen käsitteet, kuten absoluuttinen ja suhteellinen etu, on sellaisia asioita jotka on tunnettava ennen kuin lähtee kritisoimaan esim. Suomesta kuihtuvaa maataloutta. Jos ei tunne niin netistä voi kaivaa nopeasti.

Eihän lentokoneen lentämistäkään voi ymmärtää ellei tunne klassista mekaniikkaa, sama juttu pätee vapaakauppaan ja taloustieteeseen.

Miten ihmeessä ihmiset saataisiin valistuneemmiksi näistä asioista, mietin ma :( Jotenkin tuntuu että suurin muutosvastarinta tulee sieltä missä tunnetaan vähiten teoriaa. Ei halpatyöpaikkojen häviämistä voi kritisoida perustelemalla että "se on ihan epistä"...

 

[Pacem]

Se, että vaateteollisuus ei enää kannata Suomessa, niin ne työpaikat ennemmin tai myöhemmin siirtyvät palveluihin, toisin sanoen kansantalouden rakenne muuttuu. Asia ei tietenkään ole noin yksinkertainen, mutta periaatteena selvä, josta on myös käytännön kokemuksia.
Ja palatakseni taas vanhaan aiheeseen eli suhteellisen ja absoluuttisen edun määritelmiin, niin mainitsen vain, että tietty teollisuus ei ikinä siirry Suomesta tai Euroopastakaan muualle.. ..

Hyvä teksti.

Suurin rakennemuutoshan teollisuudesta palveluihin on jo tapahtunut, mutta voi kysyä, kuinka paljon palvelusektori voi ylipäätään kasvaa?

 

[reino]

Pienen maan neuvotteluasemat EU:ssa eivät ole kehuttavat, varsinkin kun suomalaiset näyttävät kerta toisensa jälkeen hoitavan neuvottelemisen aivan luokattoman huonosti. Annetaan periksi, jotta kukaan ei tykkäisi meistä pahaa. Halutaan olla mallioppilaita, vaikka siellä pitäisi ajaa omaa (ei siis MEPin omaa vaan Suomen) etua täysin häikäilemättömästi, kuten kaikki muutkin.

Nyt näyttää siltä, että Suomen nettomaksut EU:lle viisinkertaistuvat. Tämä on tietenkin vasta arvio. Voi olla, että ne todellisuudessa loppujen lopuksi vaikka kymmenkertaistuvat. Ulospäin suuntautuvat rahavirta alkaa olla niin iso, että kyllä saisi aikamoisia etuja tulla vastapainoksi.

 

[Kampela]

Poistin viestin, en osaa selittää mitä luulin osaavani selittää.

Onneksi on google

http://en.wikipedia.org/wiki/Comparative_advantage

 

[reino]

Poistin viestin, en osaa selittää mitä luulin osaavani selittää.

No mitä sää sen ny menit poistaan, kun mun piti just sanoa, että kampelantuotannon lyhyt oppimäärä oli erittäin ansiokas. :thumbs: Ja kansantalousteoreettisesti varmasti aivan totta.
EDIT: ja kauhee natupenkki sillä toisella rahkanviljelijällä!! :D

Mutta kaupan vapautuminen ei välttämättä ole tuollainen ideaalinen utopia, jossa edut jaetaan fifty-sixty. Suuret maat ja suuryritykset käyttävät varmasti jatkossakin omaa vahvaa asemaansa häikäilemättä hyväkseen.

Suomessa pitäisi jollakin olla vahva näkemys siitä, että miten tulee toimia, jotta ne kaupan ja markkinoiden vapautumisen edut pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Ja jotenkin tuntuu, että tälle hetkellä kenelläkään ei sellaista näkemystä ole. Nyt kun säkin menit ja poistit ton viestis. ;)

Jos sitä rahaa ei saada vapaakaupan myötä virtaamaan myös Suomeen päin, niin eipä meille paljon jää. Koska EU:n myötä meiltä menee/on mennyt:
- elintarviketuotannon omavaraisuuden rippeetkin
- katastrofivalmius
- talvisodan henki

 

[NHB]

Mun mielestä nimenomaan tuo ulkomainen kilpailu on se joka suomen mahdollisuuksia laskee. Esim ulkomailta löytyy huomattavasti isompia maatiloja, karjoineen mitä suomesta ja tietenkin sellasilla massoilla hinnatkin laskee, suomi yrittää siinä sivussa kilpailla laadulla. Mutta hintojen laskeminen tarkoittaa pienempiä palkkoja ja kannattavuus laskee. Näin ainakin pien tilallisille on käyny. Vaateteollisuus myöskin on eläny pientä suvanto kautta kun ei ole hyötyä enää palkata suomalaista työvoimaa kun itäblokeissa ja aasiassa tehdään samaa tavaraa huomattavasti halvemmalla. Tämä syö siltäkin sektorilta työvoimaa.

Ja mitä tulee siihen että 2 isoa ryhmää hallitsee markkinoita niinhän se on, kun ei pienyrittäjillä ole mahdollisuuksia astua markkinoille. Suomihan pärjää myymällä puuta( sitähän riittää yllinkyllin..) ja tietotekniikan alalla, mutta siinä vaiheessa ku ne myydään ulkomaille(mitä jo melkein tapahtunutkin) mitä sitten tehdään?

Suomi on aina hyötynyt valtavasti markkinoiden avautumisesta. Ilman avoimia markkinoita ja vientiin suuntautunutta teollisuutta täällä ei vieläkään olisi muuta kuin Suo, Kuokka ja Jussi. Tokihan silloin tuo suon kuokkiminen olisi kannattavaa hommaa suhteessa naapureihin kun kaikki olisi köyhiä.

Se että olemme kehittynyt ja koulutettu maa tarkoittaa sitä, että ei täällä mitään kehittymätöntä bulkkikamaa tulekkaan valmistaa. Kiinurit tekevät niitä H&M:n T-paitoja niin paljon halvemmalla. Ja sekin on vain meille lisää elintasoa, kun suomipoika käy päivän töissä, voi hän ansaitsemillaan rahoilla ostaa aika nipun T-paitoja. Tai kuinka usein tulisi ostettua sisäfilettä, jos sitä ei Brasiliasta tänne laivattaisi? Paljonko Nokia elättäisi Suomea jos markkinat olisivat kotimaassa, tuotteina kumisaappaita ja telkkareita? Peltoa kyntämällä ja paitoja neulomalla ei korvata tuota Nokian tuomaa hyvinvoinvointia.

 

[Raejuusto]

Mutta kaupan vapautuminen ei välttämättä ole tuollainen ideaalinen utopia, jossa edut jaetaan fifty-sixty. Suuret maat ja suuryritykset käyttävät varmasti jatkossakin omaa vahvaa asemaansa häikäilemättä hyväkseen.

Usko tai älä, kansiksen kirjasta olisit voinut lukea senkin että yritysten "itsekäs" ja "häikäilemätön" voitontavoittelu tuo sinullekin hyvinvointia. Yhtälö menee näin: yrityksiä => tuotantoa => taloudellista lisäarvoa => hyvinvointia. Teoria on siinä mielessä aukoton, että jokainen voi käyttäytyä rationaalisesti, omaa etuaan maksimoiden, ja saada silti synninpäästön. Näin siis todellakin siinä vapaan kaupan ideaalitilanteessa, nythän ollaan vasta siirtymävaiheessa.

Jos ei vapaata kauppaa, niin mitä sitten?

 

[NHB]

-------------------------------- Kauppiaiden tapa kusettaa kuluttajia hinnoissa, euron myötä kaikki hinnat pyöristetty tashinnoiksi suhteessa markkaan, mutta kuluttajalle sehän merkitsee 6 x kallistumista!
Toinen seikka törkeä senttien pyöristely rahalla maksettaesa, esim tuote on 98c-> 1 e, minkälaisen metakan olisi mummelit nostaneet kun markkojen aikaan olisi yhtäkkiä 12 penniä pyöristetty kaupan hyväksi!!Tämähän ei sinäänsä kerralla tunnu missään mutta tuo on ainoastaan kerta ostos ja vuositasolla tuo pyöristäminen tietää jo melkoista tappiota, kun laskee mukaan koko suomen niin tuo summa on jo huikea.

Et ole huomannut että voit myös voittaa noissa arpajaisissa. Toisinaan saat sen 12 penniä takaisin. Esim. itsellä tulee ostettua koulun ruokalasta 4.02 maksava ateria, joka kyllä tulee kyllä maksettua kortilla sekin. Mikset sinäkin maksa kortilla, niin ei tarvitse pahoittaa mieltään jos joskus menetät pennejä noissa pyöristyksissä? Eipä kyllä ole ikävä vanhaa saksanmallia jossa käteistä käytettäessä on áina taskut täynä penneja joilla ei voi mitään ostaa.

 

[Raejuusto]

Suomessa pitäisi jollakin olla vahva näkemys siitä, että miten tulee toimia, jotta ne kaupan ja markkinoiden vapautumisen edut pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Ja jotenkin tuntuu, että tälle hetkellä kenelläkään ei sellaista näkemystä ole. Nyt kun säkin menit ja poistit ton viestis. ;)

Lue Niinistön teesit, sieltä löytyy vastaus. Tai voinhan itsekin vastata: yrityksiä pitää saada lisää. Työtä, työpaikkoja, taloutta, kaupankäyntiä, tuhlaamista, sijoittamista, kuluttamista, raadantaa; jokaisen ihmisen henkilökohtaista kasvua, elämänsisältöä, viisautta... Ihan simppeleitä juttuja. Yrityksiä => kauppaa eli vaihdantaa => tehostumista => taloudellista lisäarvoa => hyvinvointia :D (Jummi, tätähän voi käyttää missä vaan).

 

[reino]

Usko tai älä, kansiksen kirjasta olisit voinut lukea senkin että yritysten "itsekäs" ja "häikäilemätön" voitontavoittelu tuo sinullekin hyvinvointia. Yhtälö menee näin: yrityksiä => tuotantoa => taloudellista lisäarvoa => hyvinvointia.

Uskon kyllä tuohon yhtälöön ja Niinistöä minäkin ajattelin äänestää. Komea mies.

Mutta ongelmahan on vain EU. Suomessa ei voida toteuttaa todellista vapaakauppaa, vaan sellaista vapaakauppaa, joka on EU:n säädösten ja etujen mukaista. Banskut ostetaan sieltä mistä EU sanoo. Kiinan räteille on kovat tullit ja tuontirajoitukset, jos EU sanoo.

Ja toisaalta kannattaa aina muistaa, että Suomi on periferiaa. EU:lla ei ole mitään erityistä intressiä pitää huolta suomalaisten hyvinvoinnista. Me olemme tärkeitä korkeintaan nettomaksajana ja lypsylehmänä. Esimerkiksi tulevan jäsenmaan Turkin kansalaisten hyvinvointi ja elintaso on poliittisesti paljon tärkeämpää ja lähempänä sydäntä.

Suomella on hyvinvointia niin kauan kuin talous on nousussa ja on yrityksiä -> tuontantoa jne. Kansainvälisellä suuryrityksellä ei kuitenkaan ole mitään erityistä intressiä pitää tuotantoa Kemijärvellä. Tai Suomessa ylipäätään.

Jos ei edes Kampela tiedä, miten meidän tulisi toimia turvataksemme raejuuston tuotannon Suomessa, tilanne on vakava.