Three Extremes (2004)

Aika veikee kun kolmen eri maalaisen tunnetun aasialais ohjaajan yhtenäinen episodi pohjainen teos, Hong-Kong, Etelä-Korea ja Japani. Harvoin kuulee leffassa episodeittain kolmea eri kieltä. Enkä oo ennen nähnyt kolmen eri ohjaajan yhteistä kokoelma leffaa. Kelatkaa nyt jos ois vaikka, Christopher Nolan, Martin Scorsese ja Denis Villeneuve.
Kaikilla näillä kolmella lyhyt leffoilla on yhteinen iso tekijä, mutta toteutustyyli on jokaisessa ihan eri tyylinen, josta voi nähdä ohjaajan kädenjäljen. Park Chan-Wook ja Takashi Miike tyyliin huomaa helposti. Asia joka on suurin kaikissa kolmessa on ihmismielen pahuus ja sairaus. Näissä lyhyt leffoisssa katsoja matkustaa pimeän tunnelin uumeniin riipivään kauhuun psykologisen vaikuttavasti. Asia mistä tykkäsin eniten on jokainen leffa oli toteutustyyliltään aivan erilaisia lyhyt elokuvia, mutta saman pääasian kuvaamisessa, vähän niinkuin tulkintoja.
1. Dumplings - Fruit Chan (Hong-Kong)

Ainoa näistä kolmesta ohjaajasta joista en tiedä mitään, joten en voi kovin hyvin pureutua Fruit Chan ille esim tuttuun tyyliin jne, mutta jokatapauksessa. Häiriintyneillä äänitehosteilla alkavassa tarinassa kyseessä on ikääntyvä naisnäyttelijä, joka haluaa palautaa nuoren ulkokuorensa ja päätyy vinksahtaneeseen ja suorastaan oksettavaa metodiin nuorentaa. Kaikki muu jää pelottavasti toisarvoiseksi ja aikoo päästä tavoitteeseen keinolla millä hyvänsä. Pointtina on tasokkaasti toteutettu / kerrottu, että miten syvälle hän aikoo mennä ja miten nainen menettää kaiken välittävyytensä oikeuden ja vääryyden raja aidan hajotessa, kun nainen on astunut yli niin astutaan sitten kunnolla. Hyytävä loppuratkaisu.
8 / 10
2. Cut - Park Chan-Wook (Etelä-Korea)

Ohjaaja kaapataan ja kaappaja joka on ohjaajan leffoissa ollut näyttelijä, pakottaa ja kiristää ohjaajan tunnustamaan erään asian ja myös tekemään erään asian. Jollain tasolla tulee Oldboyn kattokerros kohtaus lopussa mieleen. Miettimään laittavasti kuvataan seonnutta ihmistä joka kokee saaneensa vääryyttä ja kohdeltu epäreilusti ja haluaa että ohjaaja tajuavansa miten epäreilua asia on haluaa takoa tämän hänen päähänsä. Ei tosin saavuta Oldboyn psykologista tasoa miettimään laittamisessa, koska asian teema oli aivan toisenlainen ja pintaraapaisu Oldboyn vastaavaan asiaan, mut ihan hyvä tämäkin. Tässä toisen ohjaajan Auditionin tyylistä kipeää luontaan työntävää fetissiä, kauhuleffa kyseessä ja tuo asia onnistuu pahasti puistauttamaan. Tässä on myös jotain mistä en pitänyt. Kuvan kohtauksessa olisi toiminut ihan hemmetin hyvin pimeä / hämärä valaistus, sen sijaan nyt oli kirkaat valot päällä, joka oikeasti rikkoi pahasti tunnelmaa. Sitten maininta kamera-ajoista huoneissa ja teatraalisesta änimaailmasta, tuttua Parkia ja verellä lotraamisella muistutta Parkin Thirst ia. Näyttelijöistä niin tässä on yks mun lemppari korea näyttelijä, Lee Byung-hun, mm i saw the devil.
9- / 10
3. Box - Takashi Miike (Japani)

Tämä on näistä kovin ja syväulotteisin. Muistuttaa paljon A Tale of Two Sistersia ja Auditionia, jotka on molemmat mun top 10ssa kaikista leffoista mitä nähnyt. Huippu tasoisesti käsitellään A Tale of Two Sistersin kaltaista järkyttävän trauman kuvausta ja syyllisyyttä, eräs menneisyydessä tapahtunut vahinko josta tyttö kokee syyllisyyttä jossa... vainoaa omassa päässään eikä saa rauhaa + vielä identiteetin jakautuminen. Auditionia muistuttaa häiriintynyt kuvasto ja sisältö ja sadistisuus, pahaenteisiä jostain asiasta kertovia eloisia unia. Kaksoset toimii vertauskuvana sille et heitä ei voi erottaa esim
jos toinen kuolee niin kuolee toinenkin pään sisällä henkisesti. Siistin taiteellinen kuvastoltaan ja tyyliltään, todella tyylikkäästi auki jäävää juttua ja täydessä pimeydessä vain kynttilän valossa vilahteleva kaksipäinen / siiamilaistyttö, häiriintyneitä lavasteita / tapetteja, kauheita näkyjä joissa jännästi äänet menee mutelle kokonaan, joissa on mukana sadistisia painajaisunia. Kuvitelmat, muistot, unet, näyt sekoittuu samaksi massaksi. Tykkäsin myös miten aikatasot sekoittuu nerosti ja ollaan kahdella aikatasolla tasolla samaan aikaan. Tyhjiä hiljaisia käytäviä joissa kummittelee oli myös hieno tunnelman tekijä
9½ / 10
Leffakokoelma jossa voi harvinaisen paljon löytää erilaisia ajatuksellisia juttuja ja tasoja.
kokonaisuutena
9 / 10