Elokuva-arvostelut!

GOOD MORNING

BCAA, EAA, MSM, GLUTAMIINI, VIHERJAUHEET

-40%
Loistava joulukuu leffojen osalta tulossa! Toivottavasti suomessa sama julkaisu ajankohta.

VIHDOIN!:oujee: vuosia odotettu...

Abyss menee siihen kategoriaan jonka 4K-julkaisua olen odotellut vuosia. Toivottavasti jälki on kaiken hieromisen arvoista. Cameronin vähemmän tunnettu teos, jonka tuotannon vaikeudet ovat jo legendaarisia.

Samoin True Lies on kova ja pakko-ostos fyysisen median keräilijälle. Aliens menee harkintaan, koska omistan jo sen blu ray-boxin, jossa on 4 leffaa erikoisversioineen. Ei viitsi ostella samaa elokuvaa moneen kertaan.

No One Will Save You (2023)

Nainen asuu eristäytyneenä pikkukaupungin lähistöllä. Eräänä yönä hän herää ääniin alakerrassa ja tästä alkaa eräänlainen Signsin ja muutaman muun elokuvan sekoitus. Päähahmo puhuu vain muutaman sanan koko leffan aikana. Mielenkiintoinen valinta ja päähenkilöä esittävä mimmi vetää hyvin ilmeiden ja eleiden kautta.

Elokuva luottaa visuaalisuuteen ja varsinkin äänimaisemalle pitää antaa pisteitä. Muutamassa kohdassa tunnelma on sopivan uhkaava. Muuten elokuvaa ei voi kovin pelottavaksi sanoa.
Alienit ovat kliseisen näköisiä ja niitä näytetään liikaa omaan makuun, jotta kauhutunnelma pitäisi.
Toki elokuva tekee tämän tarkoituksella.

Alien-invaasio on metafora hyväksytyksi tulemiselle, traumasta ja sen käsittelystä ja itselleen anteeksi antamisesta. Lopussa päähahmo säästyy muiden kohtalolta ja tanssii iloisena muiden joukossa.

6½/10
 
Abyss menee siihen kategoriaan jonka 4K-julkaisua olen odotellut vuosia. Toivottavasti jälki on kaiken hieromisen arvoista. Cameronin vähemmän tunnettu teos, jonka tuotannon vaikeudet ovat jo legendaarisia.

Samoin True Lies on kova ja pakko-ostos fyysisen median keräilijälle. Aliens menee harkintaan, koska omistan jo sen blu ray-boxin, jossa on 4 leffaa erikoisversioineen. Ei viitsi ostella samaa elokuvaa moneen kertaan.

No One Will Save You (2023)

Nainen asuu eristäytyneenä pikkukaupungin lähistöllä. Eräänä yönä hän herää ääniin alakerrassa ja tästä alkaa eräänlainen Signsin ja muutaman muun elokuvan sekoitus. Päähahmo puhuu vain muutaman sanan koko leffan aikana. Mielenkiintoinen valinta ja päähenkilöä esittävä mimmi vetää hyvin ilmeiden ja eleiden kautta.

Elokuva luottaa visuaalisuuteen ja varsinkin äänimaisemalle pitää antaa pisteitä. Muutamassa kohdassa tunnelma on sopivan uhkaava. Muuten elokuvaa ei voi kovin pelottavaksi sanoa.
Alienit ovat kliseisen näköisiä ja niitä näytetään liikaa omaan makuun, jotta kauhutunnelma pitäisi.
Toki elokuva tekee tämän tarkoituksella.

Alien-invaasio on metafora hyväksytyksi tulemiselle, traumasta ja sen käsittelystä ja itselleen anteeksi antamisesta. Lopussa päähahmo säästyy muiden kohtalolta ja tanssii iloisena muiden joukossa.

6½/10
Juu ja itellä meni vähän fiilis kun kuitenkin amerikkalainen kylä ja naisella ei yhden yhtä asetta näytä olevan talossa :D toivoin itse vähän parempaa ufo kauhua signsin tyyliin.

Myös aikalailla 6/10 paikkeilla itsekkin.
 
Mission: Impossible - Dead Reckoning Part 1 (2023)

Cruisen käskyttämä toiminta/jännäri elokuvien sarja jatkuu ja jälleen kerran taso on pidetty korkealla stunttien ja toiminnan saralla. Pakko nostaa hattua kuusikymppiselle tyypille joka harjoittelee yhtä stunttikohtausta varten kuukausien ajan hyppäämällä lentokoneesta ja hyppimällä moottoripyörällä. Tämä luo ihan omanlaisensa fiiliksen ja tunnelman kun kuvasta näkee että jutut tehdään oikeasti ja oikeilla kuvauspaikoilla. On tavallaan surullista että nykyaikana näitä juttuja joutuu nostamaan esiin, koska CGI-efektit ovat niin suuressa roolissa nykyään.

Eräässä junakohtauksessa silmään otti selvä tietokone-efekti, mutta ei se immersiota rikkonut kun muu elokuva menee praktikaalitehosteiden voimin. Onneksi on vielä näitä ohjaajia ja näyttelijöitä, jotka vannovat vanhan liiton tekemiseen.

Toiminta on aina näissä toiminut ja niin tässäkin. Lopun junakohtaus selvänä ykkösenä. Hyvin rakennettua vaaran tunnetta ja hahmojen puolesta jännittää, varsinkin kun tässä elokuvassa ei pelätä poistaa tuttuja naamoja pelilaudalta.
Tuossa kohtauksessa on toki omat ongelmansa. En pitänyt miten nopeasti Rebecca Fergusonin hahmon kuolema toteutettiin ja unohdetaan aika nopeasti kun tarinan pitää mennä eteenpäin. Yksi pistooli olisi hoitanut ongelman, nyt piti saada henki pois kun kerran tekoäly oli niin laskenut. En tuntenut sitä menetystä mitä siinä haettiin. Atwellin hahmoa alettiin heti tuoda siihen tilalle.

Pääihmispahis on aika mitäänsanomaton ja hänen ja Huntin menneisyyttä avataan hieman, mutta osa on varmaan jätetty kakkososan kohdalle. Tästä ja muutamasta muusta jutusta huomaa että kyseessä ei ole itsenäinen elokuva vaan juttuja jätetään auki seuraavaa varten. Tekoäly on melko kliseinen pahis, mutta saa nähdä mitä konseptilla tehdään tulevaisuudessa.

Näyttely toimii pääsääntöisesti melko hyvin. Cruise osaa nämä jutut ja on edelleen uskottava taistelukohtauksessa, samoin legendaarinen sivulta kuvattu juoksukohtaus toimii. Mitään edellisen osan vessatappelun tyylistä ei tässä nähdä, mutta toiminta ja takaa-ajot toimivat hyvin tehtynä ja kuvattuna.

Osa tutun tiimin jäsenistä on vähemmän ruudulla elokuvan loppupuolella, toki ymmärrettävistä syistä. Cruisen ja Atwellin esittämän taskuvarkaan kemiat toimivat ihan hyvin, pois lukien muutama kömpelö dialogipätkä ja huumorinyritys. Mitään komediaa ei onneksi aleta virittelemään vaan tunnelma pysyy uhkaavana nostaen jännitystä.

Elokuva on pitkä, mutta leikkaus ja kerronta saivat sen tuntumaan itselleni huomattavasti kestoaan lyhyemmältä.

Edellinen on mielestäni hieman parempi kokonaisuutena, mutta ei tätä missään nimessä voi huonoksi sanoa.

8-/10
 
The Chaser (2008)
p188924_k_h9_aa.jpg
Entinen poliisi Joong-ho on alkanut parittajaksi ja kaikki hänelle töissä olevat naiset alkaa kadota johonkin. Erääseen mies asiakkaaseen liittyen naisten katoamisista alkaa paljastua jotain hyvin pelottavaa. Tämä on pitänyt katsoa jo aikoja sitten, mutta kun ei ole löytynyt mistään. Nyt löysin SF Anytime sta.

Leffa on aina alusta asti äärimmäisen jännittävä ja juoni hienosti aukeilevasti pirun otteessa pitävää seurattavaa. Ovelia jippoja monissa kohtauksissa, joista rakentuu hienosti kokonaisuus, tarkkaan pitää seurata et pysyy kärryillä. Rikostutkinta oli erittäin hyvin tehtyä. Sitten oli todella hauskaa seurattavaa, kun poliisit tappelee keskenään kun eivät meinaa ottaa selvä ketä uskoa ja missä menee lain raja. Pääosamies Joong-ho ei toimi lain kirjaimen mukaan, vaan lain hengen kun on niin vihainen pahista kohtaan, mikä on inhimillistä. Samalla pohdiskelee mihin paskaan sitä on kätensä työntänyt, kun siirtyi poliisista parittajaksi.

Leffa kertoo isoimmalta pointiltaan ihmismielen julmuudesta. Pahuus, ei vain se pahis itse vaan millaisen pahuuden ilmapiirin ja synkän peiton muodostaa teoillaan kaiken ylle, jossa osaltaan jatkuva pimeys toimii todella vakuuttavasti kyseisen asian tukipilarina. Hyvin psykologista ahdistavuutta on leffa täynnä. Myös ulkonäöllisesti karmea leffa. Verisessä suihkutilassa näkyy jotain ruosteisia kidutusvälineinä toimivia työkaluja ja taltalla ja moukarilla takaraivoon, onneks tota talttaa kohtaa ei kuitenkaan näytetty.

Pelottava psykopaatti, ei ole mitään tunteita, mm tunnustaa kaiken hymyillen ihan tosta vaan, yhtä normi päiväisesti kuin puhuisi säästä. Tuossa asiassa kysymysmerkki leijui ilmassa et miksi mies tunnustaa kaiken niin helposti ja saa miettimään että onko tekojen takana jokin toinen henkilö vai ei. Tuo kertomani ei spoilaa kun tapahtuu lähes alussa.

Jos tykkää Memories of Murderista tai I Saw the Devilista, niin vahva suositus tälle. Taattua korea laatua. Ihan ei yllä noiden kahden tasolle mutta silti erittäin kova leffa.

9½ / 10
 
Viimeksi muokattu:
Videodrome (1983)
5381_1.jpg
Kaapeli tv ssa töissä oleva mies alkaa huomata, kun kaapeli yhteyden haku alkaa löytää mystistä todella kyseenalaista signaalia, josta löytyy kidutus video nimeltä videodrome. mies haluaa tämän videon näytettäviksi katsojille, koska haluaa luoda jotain uudenlaista katsottavaa. Kun mies syventyy pohtien enemmän ja enemmän sadismiseen ja masokistiseen aiheeseen yhteydessä tv viihteeseen hän alkaa seota.

Mies alkaa valua pois tästä todellisuudesta ja hän pyörii yksinään televisio harhassaan kera sairaiden ohjelmien, jossa todellisuudella ja tv sisäisellä maailmalla ei ole rajaa vaan molemmat on samaa massaa, tv tapahtumat alkaa valua ulos ruudusta ja ympäristö muuttaa muotoaan. Ovelaa oli että ei tiedä aina puhuuko mies oikeille ihmisille vai hallusinaatioilleen. Myös jotain sairasta metaforiaa, mies hakkaa piiskalla tv tä, jonka ruudussa nainen ähkii miehen piiskatessa.

Millä määritellään todellisuus on isona teemana. Leffa haluaa myös luoda sanomaa nykypäivän pahoinvoivasta yhteiskunnasta, väkivallan ihanoinnista ja tv n liian isosta vaikuttamisesta ihmisiin. Haluaa kuvastaa et mitä ääritilanteissa voi tapahtua tv katsomisesta, niistä ketkä saa pahoja vaikutteita, esim gta sta sekoavat ihmiset, jotka alkaa elämään oman elämän gta ta. Sitten se oli miettimään laittava juttu, että kun mystinen videodrome löydetään niin aluksi luullaan et lähetys tulee Malesiasta, sitten huomataan että se tuleekin Pittsburghista. Miksi piiloudutaan toisen maan taakse peittääkseen itsensä? Myös sota ja salaliitto asiat tulee esille joissa annnetaan katsojalle tilaa miettiä noita kahta teemaa.

Puistauttava teos ja ahdistavimpia psykoosi teemaisia leffoja, jossa on paljon ovelaa tarkkanäköistä pohdiskelua ja tasoja joita kaikkia en varmaan edes tavoittanut.

9 / 10
 
Kwaidan (1964) IMDb 7,9
4567323528_737c2d5fab_h.jpg
Japanilaisiin vanhoihin kummitustarinoihin liittyvä teos. Leffa sisältää neljä episodia jotka ovat kaikki erilaisia, mutta niissä on myös yhdistäviä tekijöitä. Kun kerron myöhemmistä tapahtumista esim neljännestä episodista juonen kuvauksen niin ei ole spoilausta koska jokainen tarina on itsenäinen.

Musta hiukset - Samurai lähtee köyhistä oloista vaimonsa luontaan rikas perheistä naista kohti, mutta huomaa että vauraden sijaan rakkaus on isompi voima ja täten mies palaa köyhän entisen vaimon luokse.

Nainen lumessa - Kaksi miestä kulkee metsässä lumimyrskyssä ja menevät lämmittelemään erääseen paikkaan. Mystinen jääkuningatar aave tulee miesten luo.

Korvaton Hōichi - Hurjien meritaisteluiden jälkeen kuollut samurai ilmestyy aaveena erään sokean banjoa soittavan pojan luo ja pyytää tätä soittamaan taistelulauluja ylemmälle herralleen.

Teekupissa - Vanha samurai näkee aaveen sake kupissaan joka ilmestyy tämän jälkeen uudessa muodossa

Tykkään pirusti aave teemaisista leffoista ja tämä on todella onnistunut aave leffa. 3 siistiä asiaa, Japanileffa, samurai, kummitukset. 3h leffa joka tuntuu lyhyemmältä koska on jaettu neljään episodiin. Dialogi on hienon oivaltavaa ja jokaisessa episodissa on oma tarina, mutta niitä yhdistää eniten kosto, kirous sekä valinnat ja mihin valinnat johtaa. Pirun kekseliäitä noiden asioiden erilaisia tyylejä ja toteutusta. Leffa muistuttaa teemoiltaan aika paljon Akira Kurosawan Throne of Bloodia, koska siinä on kanssa nuo omat valinnat ja aaveet isoina teemoina.

Toinen episodi on mun lemppari. Kun miehet vaeltaa lumimyrskyssä niin taivaalla on jotain mystisiä silmiä kera oudon ääniraidan, nuo tekee tunnelmasta tosi häiriintyneen. Erittäin hieno oli se alussa mainitsemani creepy jäänainen. Tässä episodissa oli helposti kaikkein siistein kosto juttu. jäänainen
tappaa toisen miehistä ja sanoo nuoremmalle miehelle et jos hiiskut sanaakaan, hän tulee ja tappaa. vuosia myöhemmin tämä nuorempi mies on yhdessä erään naisen kanssa ja kertoo tälle jäänais asiasta, johon nainen vastaa et minä olen se jäänainen
aika perkuleen olevasti tehty jippo.

Ensimmäinen epidsodi oli kuin Kaunasta konsanaan, musta pitkät hiukset. Tuossa tuleva asia menee taaksepäin nykyhetken kanssa samalle tasolle samassa tilassa. Kekseliästä oli tuokin. Kolmannessa episodissa oli mm jännästi seinämaalausten kautta kerrottua asiaa muinaisista meritaisteluista ja mm usvainen hautausmaa herää henkiin kuolleiden samurai aaveiden kautta. Samalla ollaan samaan aikaan veikeästi rinnakkaismaailmassa jossain jumalten temppelissä. Viimeisestä eli neljännestä episodista ei sen enempää sanottavaa, kun on kaikista pienin ja heikoin episodi, joka siis todellakin toimii, mutta jos vertaa kolmeen aikaisempaan.

Jokainessa episodissa tunnelma on siistin painajaisunimaista ja kaikki eri henget on pahansuopia leffassa. Kauhukohtaukset ovat sisällöltään ennalta arvaamattomia ja absurdeja.

Jos tykkää vanhoista Japanileffoista, niin suosittelen.

10 / 10
 
Viimeksi muokattu:
1701866013812.png


Napoleon on eeppinen elokuva mahtavine taistelu kohtauksineen mutta harmillisesti se ei ole menneelle aikakaudelle sijoittuva draama. Valtava määrä pukujen loistoa, mahtavan kokoinen tuotanto ja taidesuunnittelu on loistavaa, ekstrojen mahtava hyödyntäminen ja se lavastus joka oli eri taistelukohtauksissa on lähes vertaansa vaille joka hyptonisoi katsojan.
Vaikka taistelut ovatkin täynnä realismia, verta ja väkivaltaa se ei ole koskaan liian groteskia, vaan ovat yksiä koko elokuvan huippu hetkiä. Ridley Scott taitaa taidon jolla saa jokaisen kohtauksen näyttämään paremmalta ja kauniimmalta kuin luulisi olevan edes mahdollista. Tämä ei sisällä mitään erikoisia väripalettejen käyttöä tai symbolisten otosten sommittelua, vaan hän ymmärtää mikä toimii parhaiten valkokankaalla, tämä on hänen yksi parhaita vahvuuksia ohjaajana.
Lyhykäisyydessään tarina on mitä Napoleon saavutti Ranskassa, noustessaan Corsican tuntemattomuudesta aina lopulta Ranskan keisariksi asti. Tässä onkin yksi elokuvan heikkous, jostain syystä halusivat käydä lähes koko Napoleon Bonaparten elämä läpi elokuvassa joka on 2 tuntia ja 35 minuuttia pituudeltaan. David Scarpan käsikirjoitus ei ole parasta luokkaa vaan enemmänkin muistio Napoleonin saavutuksista, jonne on ripoteltu muita hahmoja tärkeimmistä historiallisista tapahtumista.
Tämä on osittain myös syy miksi suurinosa hahmoista jää kaksiulotteisiksi, lukuun ottamatta Vanessa Kirbyä joka loistaa olollaa elokuvassa, myös Joaquin Phoenix välillä pääsee samalla tasolle mutta osa hänen kohtauksista on välillä kummastuttavia.
Scott on myös tunnettu siitä jos ei ole materiaalia tai käsikirjoitusta johon nojautua, hän asettaa välillä tyylinsä tarinan ja hahmojen edelle, Napoleonin kohdalla valtavan kokoinen tuotanto saa tämän osittain maskeerattua koonsa puolesta.
Harmillisesti paljon tarinaa on tiivistetty, joka on toisaalta ironista, kun puhutaan henkilöstä jonka yksi tunnettuja lausahduksia oli "pue minut hitaasti, minulla on kiire". Jää myös hiukan laihaksi hänen todellinen rakentinomainen nousunsa sotilasuransa aikana, emmekä yksituiskohtaisemmin tiedä hänen motiivejansa toimintaa. Myös hänen suhde äitiinsä jää ohueksi, vaikka siihen hiukaan viitataan elokuvassa.
Tarinan tai paremmin toteutettu juonen eteneminen, elokuvassa eivät silti estä nauttimasta aivan upeista kohtauksia taistelukentillä, joissa erittäin plajon myös kiinnitettään huomiota sotilaalliseen ja strategiseen puoleen, sekä kuinka taitava Napoleon tässä oli, joka tuokin uudenlaisen näkemyksen ja antavat taistelukentillä tapahtuville kohtauksille ainutlaatuisen ja kiehtovan ulottuvuuden.
Nämä asiast ovatkin niitä, jotka nostavat elokuvan selvästi sille tasolle, että ovatkin yksiä elokuva-alansa kärki tasoa joten elokuva tulisi nähdä teatterissa, jotta pääset nämä kaikki kokemaan.

Erikoinen vuosi, kun saimme 3 Hollywoodin parhaimmalta ohjaajalta enemmän tai vähemmän maailman historialle merkityksellisiin tapahtumiin sijoittuvan elokuvan. Harmillisesti Scottin Napoleon ei pärjää Nolanin ja Scorsesen elokuvien rinnalla.
 
Odotan Napoleon Director's cut versiota jonka on huhuiltu olevan yli 4h pitkä. Tällaisena elokuva oli itselleni suuri pettymys, Joaquin meni melko hukkaan roolissa, Kirby tosiaan oli hyvä, mutta kokonaisuutena elokuva oli ehkä jopa vuoden suurin pettymys tähän mennessä odotuksiin nähden. Ohessa vielä Scott puhetta tulevasta.

"Actually, the longer cut will run 4 hours and 10 minutes, according to Scott, still making cinematic mischief at 85 years old. “I’m working on it,” the director recently teased of his latest behemoth edit. “It was four [hours] 10 [minutes] this morning.” That’s an extra 92 minutes of footage beyond what exists now, which is not exactly brief at 2 hours and 38 minutes. In other words, this is a film on top of a film."
 
Godzilla minus one

Todella loistava elokuva! Helposti yksi vuoden parhain itselle.

Erittäin hyvät ihmishahmot ja tarinat jotka varsinkin hollywood monsteri leffoissa erittäin harvinaisia.

Efektit toimii myös tosi hyvin ja vaan 15 miljoonan budjetilla...

9/10

Toivottavasti saa 4K bluray julkaisun.
 
Eipä näytä ilmestyvän tuo uusin Godzilla tällä elokuviin. Harmi, sillä olisi kyllä halunnut käydä sen katsomassa isolta kankaalta. Saanut hyviä arvosteluita. Toivon myös 4K-julkaisua.

@schwartzy

Tuliko osteltua paljon leffoja kun oli nuo alennukset? Olen ymmärtänyt että olet myös fyysisen median ystävä. Itse hommasin muutaman 4K-leffan ja pari Arrow videon erikoisjulkaisua.
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Eipä näytä ilmestyvän tuo uusin Godzilla tällä elokuviin. Harmi, sillä olisi kyllä halunnut käydä sen katsomassa isolta kankaalta. Saanut hyviä arvosteluita. Toivon myös 4K-julkaisua.

@schwartzy

Tuliko osteltua paljon leffoja kun oli nuo alennukset? Olen ymmärtänyt että olet myös fyysisen median ystävä. Itse hommasin muutaman 4K-leffan ja pari Arrow videon erikoisjulkaisua.
Yllättäen ison omenan finnkinossakin alkoi vasta perjantaina näytös per päivä tyyliin. Vähän rajoitetumpi levitys vaikka on saanut tosi hyvät arvostelut. Oma näytös oli noin puolillaan väkeä eli ihan ok menekki ja maailmallakin tehnyt hyvä 45 miljoonan tilin jo.

Black fridaysta tuli hankittua muutama yksittäinen bluray ja sitten snyderin dc trilogia kun oli puoleen hintaan 30€ sai yksiin kansiin ton siistimmin. Kun itsellä tod näk loppuu tuohon toi dc universumi, gunnin näkemys ei jaksa innostaa mutta näkee sitten.
image001%20(2).jpg



ja myös buffy koko sarja, dvd kylläkin.. ilmeisesti vieläkin paras laatu katsoa, joku hd julkaisu on mutta kuulemma kuraa.
En ole ennen nähnyt kun pari jaksoa. Oli myös puoleen hintaan.

buffy-vampire-slayer-box-complete-series-1-7-39-disc-dvd.jpg


Sitten tietty ihan uusia julkaisuja 4K blurayna oli mission impossible dead reckoning ja gran turismo joista molemmat on loistavia äänen ja kuvan kannalta niinkuin leffat itse. Varsinkin gran turismo yllätti tosi positiivisesti kun siltä ei olettanut niin paljoa :D
Juuri saapui myös Equalizer 3 4K kiekko joka vielä odottaa noutoa postissa :)
 
Godzilla minus one

Todella loistava elokuva! Helposti yksi vuoden parhain itselle.

Erittäin hyvät ihmishahmot ja tarinat jotka varsinkin hollywood monsteri leffoissa erittäin harvinaisia.

Efektit toimii myös tosi hyvin ja vaan 15 miljoonan budjetilla...

9/10

Toivottavasti saa 4K bluray julkaisun.
Odotin itse myös paljon, enkä joutunut pettymään. Todella asiallinen leffa hyvästä aiheesta. Tällä hetkellä pyörivä Monarch: Legacy of Monsters sarja tuntuu suhteellisen hajuttomalta verrattuna siihen mitä se olisi voinut olla, toki muutamia hienoja hetkiä sarjassa ollut, Russell isä ja poika olleet ihan hyviä rooleissaan. Vedin tämän nyt tähän sen takia, että mitä voidaan parhaimmillaan hyvästä aiheesta tehdä Minus One vastaan Monarch tasapaksu tekele tähän mennessä.
 
^^ joo aikamoinen ero on jopa ton monsterverse omissa leffoissa... 2014 godzilla oli sopivan synkkä ja relistinen vielä.. monsterit tuntu todella isoilta hitaine liikkeineen.

Nyt viimeistään godzilla x kongissa samaa nähtävissä mitä pacific rim jatko-osassa eli liian nopeita ja kevyen oloisia ja vielä toi hollow earth maailma saa noi kaikki monsterit näyttämään tosi pieniltä... Ihmistarinoissa on jo luovutettu heti alussa :D

Popcorn viihteenä menee hyvällä toiminalla ja kuvan/ äänen suhteen myös ja on noilla kongilla ja godzillalla onneksi jotain hahmon kehitystä tapahtunu. Itse suurena kong fanima tykkään monsterversen kongista vaikka ei millään voita Jacksonin 05 king kongia.
 
The Prestige (2006) IMDb 8,5
The Prestige7.png
Ovelaa että leffa kertoo taikatempuista ja samalla koko leffa on itse taikatemppu, kun kerrotaan alussa taikatempun kolmivaiheisuudesta niin leffa on itse kolmivaiheinen taikatemppu. Taikuri ja taikatemput on jo aiheena erittäin mielenkiintoinen ja siistiä seurattavaa on miten ne kaikki taikatemput on tehty ovelasti leffassa, ikäänkuin olisi itse yleisössä seuraamassa noita temppuja / esityksiä. Tunnelma on äärimmäisen hieno ja tyyni, jotenkin vähän kuin veden alla. Nolan on saanut herätettyä eloon 1800 luvun lopun Lontoon, jossa lavasteet ja puvustus on ensiluokkaista, silinterihatut päässä lyhtyjen valaisemassa ja hevosien ja rattaiden kolkuttaisten pääosin öisessä miljöössä. Painostava ja intensiivinen ääniraita kuljettaa tarinaa ja syventää tunnelmaa tukien tapahtumien tehoa.

Taikureiden kilpailu ja ajatusmaailma on todella syväulotteista. Miesten uhrautuvuus asian puolesta on karua, pelottavan pitkälle menevää. Kateellisuus, kilpahenkisyys, intohimo, koston kierre ja etenkin pakkomielle ja tuohon pakkomielteeseen liittyen leffan ehdottomasti paras ja syvin kohta on kun syövät lounasta Teslan luona siellä vuoristossa ja Tesla sanoo jotenkin näin: "Oletteko miettineet hintaa? raha ei ole este, ei mutta oletteko miettineet hintaa? Tunnistan pakkomielteet ja itse seurasin niitä liian pitkälle ja lopulta ne tuhoavat minut ja tuhotkaa se laite, se aiheuttaa teille vaan harmia." Aiemmin mainitsemastani uhrautuvuudesta ja voitontahdosta hyvä esim on miten vedetään pieni lapsi pelinappulaksi, mm siitä näkee miten pelottavaksi koko touhu menee ja myös se et joutuu likaa kätensä kilpailun takia niin teoiltaan kuin ajatukseltaan. Sitten yksi diipeimmistä jutuista leffassa on ehdottomasti kun taikuri alkaa tutkimaan päiväkirjan kautta toisen taikurin pääkoppaa / hänen mieleensä menemisestä syvemmin ja syvemmin mennen. Tykkäsin myös erittäin paljon kun käsitellään taikurin ja velhon välisestä tasosta. Velho tekee sen mitä taikuri on tekevinään ja kun yhdessä kohtaa sanotaan: Oikea taika voi pelottaa ihmisiä, antaakaa yleisölle varaa epäillä" Äärimmäisen nerokasta on leffassa että toinen on kusettavinaan toista, eikä tiedä et hän on itse just se ketä kusetetaan. Ne kaikki koukerot miten ne lopulta kasaantuu yhdeksi asiaksi.

Mielettömän kova näyttelijäkaarti, etenkin pääosissa Christian Bale, Hugh Jackman, sivuosissa olevista esim Michael Caine on huikea ja jonka ääni sopii kertojaääneksi kuin nyrkki silmään. Hatun nostot sivuosiin liittyen myös Andy Serkis (klonkku, ceasar simpanssi) jota arvostan näyttelijänä paljon. Dawid Bowie on teslan roolissa aivan 10, pienessä osassa mut sitäkin kovempi, ei tulis ketään mieleen joka paremmin sopisi Teslan rooliin. Scarlett Johansson tuo naiskauneutta leffaan.

Nyt kun syvennyin kunnolla leffan katsomiseen niin nousi mun listoilla Nolanin leffojen top 3een.

"Akrakadabra"

10 / 10
 
Tigers Are Not Afraid (2017)
header-7.jpg
Estrella nimisen Meksikolais tytön äiti katoaa ja Estrella pakenee Meksikon kaduille ja liittyy edes jotenkin selviytyäkseen lapsijengiin. Erittäin realistisen tuntuinen leffa Meksikon karuimmista olosuhteista. Huumekartellit, lapsijengit, väkivaltaisuudet, totaalinen köyhyys jne, pelottavia juttuja mutta silti noita asioitakin isommat pelot tulee kuitenkin tytön oman alitajunnansa möröistä joita tyttö pakenee mutta ne möröt roikkuu aina perässä. Nuo möröt oli tytön omia pelkoja mutta toimivat myös vertauskuvana kauheille olosuhteille.

Jänskää metaforiaa myös jossa lapsisotilaat rinnastavat oman elämänsä kuvitteelliseen tarinaan tiikeristä, jossa tapahtumat ja lasten kohtalot Meksikon kaduilla sivuttavat täysin heidän kertomaa kyseistä tarinaa. Tiikeristä kertovan tarinan sisältö joiltain tasoilta oli todella hienon auki jättävää, antaa katsojalle tilaa pohtia, kaikki liittyi jollain tapaa lapsijengin jäsenien elämään ja etenkin ajatusmaailmaan. Eniten oli karua itselleen uskottelu et kaikki kääntyy parhain päin. Hienoa oli myös miten eloon heräävien seinä graffitien kautta avataan kuvitteellista tarinaa tiikeristä. (kuvassa)

Todella veikeesti Meksikon olojen ja sen ihmiskohtaloiden lisäksi leffa on myös yliluonnollinen kauhu. Enpä tollaiseen yhdistelmään ole törmännyt mutta toimii kyllä älyttömän hyvin. Tosielämän juttujen vastapainona on surrealistiset veriset hallusinaatiot.

silmiä avaava, ahdistava ja ajatuksellinen teos. Tuli jopa puskista et miten hyvä leffa oli kun randomisti valitsin enkä ollut koskaan kuullut tästä.

9 / 10
 
Tigers Are Not Afraid (2017)
katso liitettä 260821
Estrella nimisen Meksikolais tytön äiti katoaa ja Estrella pakenee Meksikon kaduille ja liittyy edes jotenkin selviytyäkseen lapsijengiin. Erittäin realistisen tuntuinen leffa Meksikon karuimmista olosuhteista. Huumekartellit, lapsijengit, väkivaltaisuudet, totaalinen köyhyys jne, pelottavia juttuja mutta silti noita asioitakin isommat pelot tulee kuitenkin tytön oman alitajunnansa möröistä joita tyttö pakenee mutta ne möröt roikkuu aina perässä. Nuo möröt oli tytön omia pelkoja mutta toimivat myös vertauskuvana kauheille olosuhteille.

Jänskää metaforiaa myös jossa lapsisotilaat rinnastavat oman elämänsä kuvitteelliseen tarinaan tiikeristä, jossa tapahtumat ja lasten kohtalot Meksikon kaduilla sivuttavat täysin heidän kertomaa kyseistä tarinaa. Tiikeristä kertovan tarinan sisältö joiltain tasoilta oli todella hienon auki jättävää, antaa katsojalle tilaa pohtia, kaikki liittyi jollain tapaa lapsijengin jäsenien elämään ja etenkin ajatusmaailmaan. Eniten oli karua itselleen uskottelu et kaikki kääntyy parhain päin. Hienoa oli myös miten eloon heräävien seinä graffitien kautta avataan kuvitteellista tarinaa tiikeristä. (kuvassa)

Todella veikeesti Meksikon olojen ja sen ihmiskohtaloiden lisäksi leffa on myös yliluonnollinen kauhu. Enpä tollaiseen yhdistelmään ole törmännyt mutta toimii kyllä älyttömän hyvin. Tosielämän juttujen vastapainona on surrealistiset veriset hallusinaatiot.

silmiä avaava, ahdistava ja ajatuksellinen teos. Tuli jopa puskista et miten hyvä leffa oli kun randomisti valitsin enkä ollut koskaan kuullut tästä.

9 / 10
Elokuvan ohjaaja Issa López ohjaa tulevan True Detective kauden sekä käsikirjoittanut sen suurimmaksi osaksi, toimii myös "showrunner" nimikkeellä tulevalle kaudelle. Odotan tältä kaudelta kohtuu paljon, Jodie Foster ja John Hawkes, alkaa 28 tammikuuta 2024.
 
Viimeksi muokattu:
The Hateful Eight (2015)
the-hateful-eight-di-quentin-tarantino-film-stasera-in-tv-1200.jpg
Sisällissodan jälkeisiin aikoihin eri puolilta yhteen päätyneet kahdeksan kulkijaa menevät samaan paikkaan lumimyrskyä suojaan. Mukana on mm palkkiometsästäjä, hirttäjä, tuleva sheriffi, eräs nainen joka on tuomittu hirtettäväksi. Varmaan puolet leffasta on poliittista höpinää sisällissodasta ja mustien ja valkoisten välisestä asemasta, rasismista ja siihen liittyvää moraalista pohdintaa toiminnasta, aikamoista lain nuoralla kävelemistä.

Hahmojen välinen dialogi, se väittely ja toisilleen piilo ttuilu on hauskaa katsottavaa. Mielenkiintoista kun eri mieltä olevat ihmiset päätyy samaan paikkaan jumiin. Neljän seinän sisällä keskellä lumimyrskyä. Asiat ennestään jo päin vattua ja sitten porukkaa vaan tulee vielä lisää xD Tuohon vielä se, että ei tiedä kuka on kenenkin puolella lopulta ja kuka vaan saattaa puukottaa selkään. Siisteintä leffassa on seurata mielenkiinnolla että mihin tuo kyseinen ilmapiiri kehittyy 2h40min leffassa. Onnistuu todellakin yllättää et keneltä lähtee henki ja kenen toimesta. Myös hienosti kronologinen kerronta vaihtuu välillä epä kronologiseen. Viimeinen vai toka vika chapter osoittaa et Tarantinolla on kokonaiskuvan hahmottaminen hanskassa.

Hyviä puolia on siis leffassa, mutta ei todellakaan mikään täydellinen leffa. Itselle Tarantino on ollut aina vähän yli keskitason ohjaaja, et en hirveästi koskaan edes odota Tarantinon tulevia leffoja. Ohjaajalla on sellaisia maneereja joista en oikein tykkää ja jotka toistuu tyyliin aina hänen leffoissaan. Ovelalla dialogilla on kääntöpuolensa, jauhetaan pitkiä aikoja jostain aivan turhasta, kuten esim Pulp Fictionissa jostain hampurilaisista ja niiden koostumuksista 20min putkeen, tässä myrkytetty kahvi ja sitä asiaa jauhetaan pitkiä aikoja. Toinen asia josta en Tarantinon leffoissa tykkää on että usein juoni ei kanna vaan loppuun vaan meininki muuttuu venytetyksi pitkittyneeksi splätteiksi kuten Djangossa. Kummalliset epäuskottavat muka ovelat jipot. Esim pallit ammuttu paskaksi ja läppä vaan lentää.

kaukana parhaasta Tarantinosta

7½ / 10
 
Viimeksi muokattu:
Protege (2007) IMDb 7,2
PCC-SG-001-A1018-P1200.jpg
Hong-Kong ilaisessa leffassa Nick on peitetehtävissä oleva agentti, joka soluttautuu isoon huumeorganisaatioon ja yrittää päästä rikollispomon lähelle, kun mies menee tarpeeksi syvälle peitetehtävään ja huumeiden maailmaan, huumeiden johon törmää töiden lisäksi myös arkipäivässä tuttujen ja läheisten kautta ja mihin se johtaa, mies alkaa pikkuhlijaa kinnostumaan huumeista.

On kyllä todella erikoinen soluttautumis leffa kun huume poliisi alkaa itse kiinnostua huumeista. Äärmmäisen otteessa pitävästi seurasi koko ajan että miten se alkoi vaikuttaa miehen ajatusmaailmaan. Muutenkin huumeiden käyttö ja vaikutukset niin itseensä kuin ympärillä oleviin ihmisiin, on saatu karmivan näköiseksi touhuksi, pikkulapsi näkee äitinsä piikittämässä ja maaten sohvalla huumeissa ja etenkin kun pikkulapsi siivoaa äitinsä huumeruiskuja roskikseen. Huumeiden kauheutta tehostetaan kauhupainotteisilla ja surrealistisilla elementeillä. Muutenkin leffassa on painostavat tummanpuhuvat musiikit.

Paljolti saman tyylinen rikos / poliisileffa kuin samanmaalainen Infernal Affairs. Ei yhtään tyhjäkäyntiä, teholtaan täyttä tykitystä, todella napakka kokonaisuus. Molemmissa leffoissa on intensiivinen ja korkea sykkeinen ote ja tunnelma, aidon tuntuinen aukeneva kerronta ja jopa pohdiskeleva dialogi ja mm Andy lau pääosissa. tuo Andy Lau on muuten yksi omia aasialais näytteljä suosikkeja ja vetää tässä vähän erilaisen rooliin, huumepomona. Todella karismaattinen näyttelijä kuin myös yhtä kova kuin pääosasa oleva Daniel Wu. Sivuosassa oleva Zhang Jingchu on hämmästyttävän kaunis (kuvasssa oikeassa reunassa)

Perkuleen tehokas vähäeleinen lopetus, ajatuksellinen ja todella opettavainen. Jos tykkää Infernal Affairs ista, niin uskon vahvasti että uppoaa. Itse tykkäsin pirusti.

9½ / 10
 
Viimeksi muokattu:
Pääsin sittenkin katsomaan sen Godzilla Minus Onen ja en pettynyt.

Melko pienellä budjetilla saatu aikaan pääsääntöisesti hienoa jälkeä. Muutamassa päivällä tapahtuvassa kohdassa silmään otti hieman muutamat jutut, mutta kokonaisuutena immersio ei särkynyt.

Äänimaailmalle plussaa. Räjähdykset, Godzillan karjunta ja musiikit olivat hienosti tehty.
Varsinkin kun Zilla ampuu sen atomihenkäyksen siellä kaupungissa. Todella upea kohta visuaalisesti ja muutenkin.

Leffa sai Godzillan tuntumaan todelliselta uhalta ja päähahmojen puolesta jännittää. Tässä elokuvassa zilla ei ole niin iso kuin jenkkien uusimmissa, mutta korvaa sen arvaamattomuudellaan, ketteryydellä ja upeasti totetetulla atomihenkäyksellään.

Näyttely on pääsääntöisesti hyvää, toki japsien tyyliin välillä mennään ylinäyttelyn puolelle, mutta olen siihen tottunut. Satunnainen katsoja voi muutamassa kohdassa kokea huvittavana dramaattiseksi tarkoitetun kohdan.

Elokuvassa käsitellään mm. sodan jälkeistä kulttuurin muutosta ja selviytyjän syyllisyyttä.

Pidin erityisesti siitä kun se pääsuunnitelija kertoo miten Japanin kansa ei arvostanut elämää ja koneissa ei ollut heittoistuimia jne. Ja toivoo että tämä tehtävä hoidetaan mahdollisimman vähin tappioin.

Pidän tosi paljon siitä jenkkien 2014 versiosta. Ja tämä meni ykköseksi niistä mitä olen Japanilaisilta nähnyt.

8/10
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom