Elokuva-arvostelut!

[viikatemies]

Oli positiivinen yllätys vaikka vähän surkeeta kun vaan striimi leffa :/ olis ansainnu kyllä teatteri levityksen...

Menee itselle varmasti kolmanneksi predator leffaksi ja toiseksi hienoimman näköinen ekan viidakon jälkeen.

Näyttelijät oli kaikki hyviä ja uskottavia roolissa. Ehkä vähän feminististä sävyä on kyl havaittavissa juonessa mut ei haitannut itseä pahemmin.
Muuten juoni aika perus predator leffan
muottiin tehty, ei kummempia juonenkäänteitä.

Miinuksina voisin sanoa että predator on kyl vähän liian vahva, nopea ja muutenkin supersankarimainen liikkuminen puissa oli vähän liikaa itselle.

tehokkain ja pelottavin puoli predatorista oli kanssa vähän poissa kun se ääntelee koko ajan ja otti aika hemmetisti vahinkoa joka ei näytä vaikuttavan mitenkään ja sen takia myös saa näyttämään liian kestävältä... Varsinkin kahdessa ekassa leffassa predator oli niin paljon taitavamman tuntuinen.

myös päähahmon kirves-naru keksintö on aika epäaito fysiikan lakien kannalta mut eipä se tämmösessä leffassa paljoa paina ;)

7/10 mutta päähahmon hyödyllisestä koirasta yksi piste lisää eli 8/10

jos saa bluray julkaisun niin ostaisin hyllyyn,
ihan jo vaan kauniin kuvauksen ja äänimaailman takia.. striimi aika tunkkanen äänimaailan suhteen varsinkin.

Yllätyin myös positiivisesti tästä elokuvasta ja todellakin olisi ansainnut teatterilevityksen.
Myös se puissa liikkuminen meni hiukan yli ja miksi oli kahdessa elokuvassa taitavampi selittyy varmaan kehittymisellä, olihan tämä tapahtuma 1700-luvulla.

Mutta hyvä leffa ja myös levyversiota odotellessa

 

[Luni]

Prey oli kyllä todella iso posi noiden kaikkien viimeisten Predator yritysten jälkeen.

 

[Jerico]

Prey (2022)

Hyvä Predator-elokuva? Kiva yllätys nähdä hyvä leffa aiheesta niin monen pettymyksen jälkeen. Omalla listalla tämä menee toiseksi tasapistein Predator kakkosen kanssa.

Tällä kertaa palataan perusjuttujen äärelle ja mennään ajassa taaksepäin comanche-väestön keskuuteen 1700-luvulle. Tämä luo jo mielenkiintoisen ympäristön kun kaikki nykyaikaiset aseet otetaan pois kuvioista. Myöskään Predatorin varustus ei ole samalla tasolla kuin edellisissä elokuvissa, mikä tasapainottaa tilannetta hieman. Tämä saalistaja tykkää käydä fyysiseksi eikä pelkää ottaa osumaa.

Tykkäsin pääosan mimmistä ja varsinkin siitä että hahmosta ei oltu kirjoitettu mitään supersaalistajaa, joka osaa heti kaiken. Hahmo epäonnistuu ja joutuu harjoittelemaan tullakseen paremmaksi. Hänen tarinastaan kiinnostuu ja haluan hänen selviävän voittajana.

Leffa on sopivan raaka ja verinen. Samoin mitään typeriä vitsejä ei heitellä läpi elokuvan, kuten Shane Blackin elokuvassa. Ensimmäisen elokuvan painostavaan ja yllätykselliseen tunnelmaan ei enää päästä, mutta muutamassa kohdassa oli uhkaavaa menoa.

Sitten miinuksiin. Ekana tulee mieleen nykyaikainen englanti, jota hahmot puhuvat. Olisin kaivannut sitä comanche-versiota joka kuulemma on tehty. Muutamissa kohdissa cgi-efektit näyttävät melko huonolta. Itse Predatorin ulkonäkö on ihan jees, mutta kahden ekan leffan tasolle saalistaja ei pääse. Niissä rastapää oli omaan makuun täydellinen.

Kaiken kaikkiaan positiivinen yllätys.

7½/10

Loppuun vielä oma listaus sarjan elokuvista:

Predator (1987)
Predator 2 (1990), Prey (2022)
Predators (2010)
Alien vs Predator (2004)
The Predator (2018)
Alien vs Predator: Requiem (2007)

 

[Tigre]

Drive My Car (2021)

Drive My Car (2021) - IMDb

Drive My Car: Directed by Ryûsuke Hamaguchi. With Hidetoshi Nishijima, Tôko Miura, Reika Kirishima, Masaki Okada. A renowned stage actor and director learns to cope with his wife's unexpected passing when he receives an offer to direct a production of Uncle Vanya in Hiroshima.

www.imdb.com

Teatteri ohjaaja Tafuku ei ole pääsyt yli vaimonsa kuolemasta 2 vuotta tapahtuneesta. Hän tapaa teatterin festivaalien auton kuljettajan, nuoren naisen Misakin jolla on myös rankka menneisyys. Kaks syytä miks innostuin kattoo on et 7,6 pisteet imdbssa ja sit Japanilainen leffa joita ei hyviä sellaisia monesti tuu vastaan, tarkoitan oikeaa näyteltyä elokuvaa en animea. Leffassa on aasialais leffoille tyypillinen hidastempoisuus ja yleinen hiljaisuus joka on syy sille, et miksi yleisesti ottaen tykkään aasialais leffoista enemmän hollywood leffoista, jotenkin niin aidomman, oikean elämän tuntuista.

Leffassa hoksaa heti et nainen tulee kuolemaan vaikka ei ois lukenut juonenkuvausta, koska kuuluu surrealista musiikkia ja kuvataan pimeässä istuvaa naista puhumassa miehelleen. Aavemainen kohta. Kolme tuntinen leffa on kuin yksi iso matka joka kuljetaan päähenkilöiden mukana, harvoin törmää leffoissa vastaavaan, kun kestoa n 3h ja pelkkää keskustelua niin silti leffaa jaksaa kattoo tyynen mukavassa olotilassa vieden mukanaan loppuun asti.

Tafuku käy koko leffan ajan monenlaisisa tunneskaaloja läpi, eniten surun ei vaiheita. Nerokas dialogi rakentuu lopusssa kokonaisuuden summaksi jossa dialogi pätkät on kuin palapelin palasia ja en tarkoita twistejä, vaan miten palapelin palasia olevat teemat suru, itsensä syyttäminen, irti päästäminen, vertaistuki jne täydentävät kaikki toisiaan lopussa. Leffan parasta antia on kohtaukset joissa Misaki ja Tafuku ajelee autolla keskustellen ja oppivat toisiltaan asioita kuolleesta läheisestä ja pikkuhiljaa molemmille muodostuu ns olkapää johon hyvä purkaa omia patoutuneita tunteitaan, sit jotenkin niin sympaattinen se kuski Misaki et ootin koko ajan milloin se hymyilee, pirun hiljainen joka Tafukun tavoin ei ole kykenyt käsittelemään tunteitaan.

Pakko maininta teatterissa oleva nuori kaveri Takatsuki joka oli loppujen lopuksi erittäin hyvin rakennettu hahmo, leffan paras kohtaus on ku tää kaveri avautuu murtuen autolla ajo kohtauksessa, hänen omatunnon kolkuttamisessa ja itsensä kyseenalaistamisessa oli suora yhteys Tafukuun mut siitä ei enempää. Dialogi on niin monitasoinen ajatukseltaan ja sen verran nerokas hahmojen rakentaminen et pakko antaa 10 tälle leffalle.

Loppuratkaisu on ihan timanttia.

10

 

[schwartzy]

Prey (2022)

Hyvä Predator-elokuva? Kiva yllätys nähdä hyvä leffa aiheesta niin monen pettymyksen jälkeen. Omalla listalla tämä menee toiseksi tasapistein Predator kakkosen kanssa.

Tällä kertaa palataan perusjuttujen äärelle ja mennään ajassa taaksepäin comanche-väestön keskuuteen 1700-luvulle. Tämä luo jo mielenkiintoisen ympäristön kun kaikki nykyaikaiset aseet otetaan pois kuvioista. Myöskään Predatorin varustus ei ole samalla tasolla kuin edellisissä elokuvissa, mikä tasapainottaa tilannetta hieman. Tämä saalistaja tykkää käydä fyysiseksi eikä pelkää ottaa osumaa.

Tykkäsin pääosan mimmistä ja varsinkin siitä että hahmosta ei oltu kirjoitettu mitään supersaalistajaa, joka osaa heti kaiken. Hahmo epäonnistuu ja joutuu harjoittelemaan tullakseen paremmaksi. Hänen tarinastaan kiinnostuu ja haluan hänen selviävän voittajana.

Leffa on sopivan raaka ja verinen. Samoin mitään typeriä vitsejä ei heitellä läpi elokuvan, kuten Shane Blackin elokuvassa. Ensimmäisen elokuvan painostavaan ja yllätykselliseen tunnelmaan ei enää päästä, mutta muutamassa kohdassa oli uhkaavaa menoa.

Sitten miinuksiin. Ekana tulee mieleen nykyaikainen englanti, jota hahmot puhuvat. Olisin kaivannut sitä comanche-versiota joka kuulemma on tehty. Muutamissa kohdissa cgi-efektit näyttävät melko huonolta. Itse Predatorin ulkonäkö on ihan jees, mutta kahden ekan leffan tasolle saalistaja ei pääse. Niissä rastapää oli omaan makuun täydellinen.

Kaiken kaikkiaan positiivinen yllätys.

7½/10

Loppuun vielä oma listaus sarjan elokuvista:

Predator (1987)
Predator 2 (1990), Prey (2022)
Predators (2010)
Alien vs Predator (2004)
The Predator (2018)
Alien vs Predator: Requiem (2007)

Muuten hyvä mut requiem on kyl parempi kun the predator ;) joka on niin huono kun leffa vaan voi olla. Oledilta katottunakin sai hyvin selvää ja predatorit/alieni efektit paljon parempia.

Omat miinukset oli myös että predatori saa niin paljon luoteja, nuolia ja jopa keihään joka lävistää hänen rintakehän eikä mitään vahinkoa näytä tulevan... Niin ja ampuihan naru sitä myös päähän 10 sentin etäisyydeltä eikä mitään.
Myös narun keihäs-naru tsydeemi aika naurettava bumerangi :D

 

[Tigre]

löysin koneelta joskus ottamani kuvan missä olin ottanu hyllystä 20kpl joitain suosikkileffoja.

 

[Tigre]

Out of Africa (1985) IMDb 7,1

Kertomus Karena Blixenista joka kyllästyy mieheensä ja ihastuu Afrikassa asuvaan metsästäjään / seikkailijaan. Hieno elämäkerrallinen tarina ja miten Afrikasta tulee koti, ei pelkkä asuminen siellä vaan tarkoitan et mihin paikkaan sydän kallistuu. Joskus maininnut täällä et tykkään Afrikkaan sijoittuvista leffoista, joten mun makuun Afrikka on upea miljöö leffallle joten siitä jo leffalle plussaa.
Jotenkin lepäävä tunnelma siinä pienen Afrikkalaisen kylän arjessa ja jalat maassa oleva leffa. Afrikan valoisat tasangot ja pilkko pimeät yöt jossa ulkonta kuuluu Afrikan ääniä, linnut ja kaskaa sirittää, leijonat on liikkeellä ja niiden läsnä olon tunne oli voimakas yöllä. Realistisesti luodaan tunnelmaa Afrikan vaaroilla, meinaan ku nuo leijonat lähestyi moneen otteeseen.
Äärimmäisen tyyneen ilmapiiriin sopi rauhallinen kerronta, jossa esim ruokapöydässä öisin jutellessa ei mihinkään oo kiire. vitja mitä roolia Meryl Streep vetää tässä joka on opetellut tosi uskottavan Tanskalais aksentin. Jotenkin Meryl Streepin ei edes tarvitse yrittää vetää kovaa roolia vaan jotenkin tekee vaan sen mitä pitää tehdä.
Hieno elokuva mut ehkä tykkään kuumottavista Afrikka leffoista enemmän kuten kaksi seuraavaa mainittua alla

- Beasts of No Nation. Perkuleen shokeeraava ja ahdistava leffa jossa Idris Elba vetää ehkä elämänsä kovimman rooliin, ihan jäätävän roolin. 10

- Sara's Notebook. Tämäkin hyvin shokeeraava ja hyvin ahdistava jossa kaikenkukkuraks näyttelee Belen Rueda joka on näyttelemisen lisäki yks maailman kauneimpia naisia. En ihan ymmärrä imdb n 5,9 pisteitä. 9

- The Hunter. Willem Dafoe josta tykkään paljon näyttelee metsästäjää, joka etsi harvinaista Tasmanian tiikeriä. Loppuratkaisu jää mieleen pyörii. 8

mut joo tälle leffalle
9

Tänään lähtee Sumuisten vuorten gorillat huutonetistä tilaukseen, jota en oo nähny ja jonka haluun kattoo.

 

[descent]

Ei ole valitettavasti ollut kiinnostusta kirjoittaa sen kummemmin arvosteluita, eikä ole nytkään, mutta pakko suositella erityisesti @Tigre lle ja toki muillekin joitakin viime aikoina katsomiani:

Saint Maud: Eräs viime vuosien vaikuttavimpia kauhuelokuvia, todellinen must-see

X: Erittäin viihdyttävä ja hienosti ohjattu, vähän kevyempi kauhuelokuva.

The House that Jack Built: Todella syvä sukellus sadistisen psykopaatin mieleen. Hyvin erilainen sarjamurhaajaelokuva.

The Killing Ground: Todella katsomisen arvoinen, erittäin häiriintynyt indie-kauhu.

Repulsion/Inho: Kyllä Polanskin kuvaus mielen särkymisestä vaan toimii hienosti edelleen. Moni toki tietysti nähnyt monesti.

Sator: Mainitsemisen arvoinen, todella hidaskulkuinen ja tunnelmaan panostava pieni kauhuelokuva.

Coda: Oli kyllä lähestulkoon kaiken hypen arvoinen, eikä (kuten Tigrekin totesi) ollut mitään lisäpisteitä viittomakielestä.

 

[Tigre]

Iso kiitos descent noista

 

[descent]

Iso kiitos descent noista

Ei mitään. Pitää koittaa muistella lisää, kun on tullut viimeiset 2-3kk katsottua tosi ahkerasti taas elokuvia

 

[Tigre]

Repulsion (1965) IMDb 7,6

Tarina naisesta joka työskentelee kauneshoitolassa ja elää siskonsa kanssa yhdessä. Naista selkeästi vaivaa menneisyydessä tapahtunut jokin seksuaalinen hyväksikäyttö tms joka nyt vuosien vuosien jälkeen nousee pintaan naisen romahdettua psykoosiin jonka puhkeamista vauhditti nykyään myös seksi miesten kanssa jossa hän tulkitsee pienimmänkin flirtin etovaksi.

Psykoosiin puhkeaminen on kyllä timanttia. Menneisyyden asioita jota ei ole pystynyt käsittelemään mielessä läpi ja jonka kieltää tapahtuneen josta nyt myöhemmin puhkeaa psykoosi jossa ne asiat on käytävä läpi NYT. Alussa vielä kyseenalaistaa jotenkin harhansa mut psykoosin lähestyessä unohtaa millaista on olla järjissään jolloin harhojen kyseenalaistaminen katoaa. Realistista psykoosi asiaa on myös harha aistimukset joita hän säikähtää niin et ei pysty hengittämään ja kangistuu paikalleen tuijoottaen yhteen pisteeseen. Sulkeutuminen, unettomuus, ja on mm täysin toiminta kyvytön eikä pysty rutiineihin vaan nainen on kuin haavan lehti ja ahdistuneena haroo koko ajan hiuksiaan Lievittääkseen tuskaa. Tosi hyvin totuuspohjaista nuokin asiat. Ajottain mua ahdisti hyvinkin paljon katsoa leffaa. Sit esim ikkunaa kuvataan jossa ulkona on säkkipimeää, niin loi ahdistavuutta jossa naisen puolesta pelottaa milloin tulee seuraava harha aistimus, koska ihan jäätävän ahdistavaa olla yksin kun psykoosi kolkuttelee ovea. Lähikuvat totisiin kasvoihin oli tehokas keino jolla pääsee näkemään naisen ahdistuksen ja pelottavan hämmenyksen mitän ihmettä on tapahtumassa.

Ihan hemmetin tunnelmallinen leffa mustavalkoisena kuvana, vahvaa vanhan elokuvan taikaa kuten vaikka Ida ssa. Sit en tiedä yhtään miksi mutta mustavalko kuva ja psykoosi sopii hyvin yhteen. En tarkoita et mustavalko kuva liittyy psykoosiin vaan et miten tuo kombo tekee tyylikään tunnelman.

9+

 

[Tigre]

Saint Maud (2019)

Maund on saattohoitaja joka päättää ottaa työkseen erään syöpään kuolevan naisen Amandan hoitamisen. uskontoteemainen kauhuleffa joka mun mielestä on siistein teema kauhuleffalle + vielä se että uskonto näyttäytyy tässä sadistisena, saatanallisena ja mielenvikaisena et karulla hyvällä tavalla se tekee vielä siistimmän uskontoteeman leffaan koska kuumottaa niin helkkaristi katsoa leffaa ja sehän on kauhuleffan tarkoitus.

Intensiteetti on todella voimakasta. Tunnelma ei katkea ei sitten missään kohtaa vaan menee koko ajan ahdistavammaksi. Ei todellakaan mikään säikityksiin nojaava kauhu vaan psykologisesti mieleen vaikuttava. Leffan tehosta tulee mieleen todella paljon Hereditary, kuten myös pahuutta hönkivän riipivän kuuloisten musiikkien kanssa. Hereditary tulee mieleen myös vinksahtaneiden ja häiriintyneiden kohtauksien sisällön tyylistä, pirun häiriintyneitä kohtauksia... Mun mielestä ylivoimaisesti ahdistavin kohta oli kun jumala alkaa puhua tytölle hirviömäisellä äänellä jotain ihan vinksahtanutta et... Niin sadistista settiä että. Leffassa tuntee miten jokin tosi karsee kliimaksi lähestyy, sit ku se kliimaksi on tosi lähellä alkaa oikeasti ahdistaa kattoo kun niin mielenvikaiseksi menee touhu ja sen tehovoima kairautuu psykologisesti mieleen. Tunnelma menee jopa kaoottiselle tasolle. Leffan lopetus on ihan karmee, jää oikeasti vaivaamaan mieltä, mun mieltä ainakin. siis ne vikat sekunnit... ovelasti kahteen eri suuntaan nättäytyvä juttu ja jättää katsojan miettimään. Martyrsin tasoinen loppu tehokkuudeltaan.

Ihan timantti kauhuleffa
10-

 

[Cuntslinger]

Ei ole valitettavasti ollut kiinnostusta kirjoittaa sen kummemmin arvosteluita, eikä ole nytkään, mutta pakko suositella erityisesti @Tigre lle ja toki muillekin joitakin viime aikoina katsomiani:
The House that Jack Built: Todella syvä sukellus sadistisen psykopaatin mieleen. Hyvin erilainen sarjamurhaajaelokuva.

Tää oli tosi jees. Puhelimen screensaverina ollu katsomisesta lähtien tämä hassu ''juttu'' tost leffasta.

 

[descent]

Tää oli tosi jees. Puhelimen screensaverina ollu katsomisesta lähtien tämä hassu ''juttu'' tost leffasta.
katso liitettä 242891

Oli kyllä mauton olo, kun repesi tuolle ihan tosissaan

 

[Cuntslinger]

Oli kyllä mauton olo, kun repesi tuolle ihan tosissaan

Höh. Oikeen tyylikäs puutarhatonttu :=).

 

[descent]

Saint Maud (2019)
katso liitettä 242890
Maund on saattohoitaja joka päättää ottaa työkseen erään syöpään kuolevan naisen Amandan hoitamisen. uskontoteemainen kauhuleffa joka mun mielestä on siistein teema kauhuleffalle + vielä se että uskonto näyttäytyy tässä sadistisena, saatanallisena ja mielenvikaisena et karulla hyvällä tavalla se tekee vielä siistimmän uskontoteeman leffaan koska kuumottaa niin helkkaristi katsoa leffaa ja sehän on kauhuleffan tarkoitus.

Intensiteetti on todella voimakasta. Tunnelma ei katkea ei sitten missään kohtaa vaan menee koko ajan ahdistavammaksi. Ei todellakaan mikään säikityksiin nojaava kauhu vaan psykologisesti mieleen vaikuttava. Leffan tehosta tulee mieleen todella paljon Hereditary, kuten myös pahuutta hönkivän riipivän kuuloisten musiikkien kanssa. Hereditary tulee mieleen myös vinksahtaneiden ja häiriintyneiden kohtauksien sisällön tyylistä, pirun häiriintyneitä kohtauksia... Mun mielestä ylivoimaisesti ahdistavin kohta oli kun jumala alkaa puhua tytölle hirviömäisellä äänellä jotain ihan vinksahtanutta et... Niin sadistista settiä että. Leffassa tuntee miten jokin tosi karsee kliimaksi lähestyy, sit ku se kliimaksi on tosi lähellä alkaa oikeasti ahdistaa kattoo kun niin mielenvikaiseksi menee touhu ja sen tehovoima kairautuu psykologisesti mieleen. Tunnelma menee jopa kaoottiselle tasolle. Leffan lopetus on ihan karmee, jää oikeasti vaivaamaan mieltä, mun mieltä ainakin. siis ne vikat sekunnit... ovelasti kahteen eri suuntaan nättäytyvä juttu ja jättää katsojan miettimään. Martyrsin tasoinen loppu tehokkuudeltaan.

Ihan timantti kauhuleffa
10-

Hyvä arvostelu ja viimeinen sekunti on tosiaan nerokas. Tosiaan todella painostava ja uuvuttava elokuva, joka syö kyllä katsojansa elävältä...

 

[Tigre]

Doctor Sleep (2019)

ekat 20min oli hyvää settiä, sit alkoi alamäki joka jatkui loppuun asti.

Tuli kylmät väreet ku pärähti legendaarinen Hohto tunnari soimaan, niin luontaantyöntävää se musiikki. Leffa alkaa ahdistavalla tavalla ku joku pikkutyttö menee johonkin järven luokse metsän keskellä ja tapaa siellä omituisesti käyttäytyvän naisen jolla taikurin hattu ja tekee kukilla taikatemppuja. Tuosta hypätään sit Dannyn tarinaan. Danny on kokenut todella karuja ja pelottavia asioita, sen Overlook hotellin tapahtumat. Tota ku kelas niin voishan se hieman pelottavaa lapsena käydä tollaiset tapahtumat läpi. Overlook hotellin flashbackit oli siistejä mut niitä ois saanu olla paljon enemmän.

Alussa päästään näkemään painaisuni jossa Danny polkee pyörällään pitkin käytäviä. Oli mukava nähdä hotelli missä kaiki sisustukset on kuin ennen. Kaikuvat huoneet, pahansuopamaiset pitkät käytävät ahdistavineen tapetteineen, raa at tapahtumat jättäneet aavemaisen tunnelman entisille verisille käytäville, hiljaisuus isossa hotellissa ja ihankuin koko hotelli eläisi ja seuraisi katsojaa.

Tuon jälkeen leffa on hirveetä kuraa. Kuka vatipää on keksinyt et joku taikurihattu nainen kerää jotain fakin armeijaa, joilla on hohto kyky ja se armeija ei syö mitään vaan pärjäävät suusta tulleena usvana mitä keräätään armeijan uusilta tulokkailta. Ihan överiksi vedetty hohtaminen. Sit uskomatonta oli et tässä oli toiminta genren musiikit eikä kauhu musiikkeja !? Leffa on kauhu eikä se pelottanut eikä edes jännittänyt. Lisäksi juoni poukkoilee vähän väliä hattunaisen tarinaan ja sit Dannyn tarinaan, mitään tunnelmaa ei kerkeä syntyä. Loppusosuus menee väsyneeksi ja pitkitetyksi tappeluksi.

5

 

[Jerico]

Doctor Sleep (2019)
katso liitettä 242970
ekat 20min oli hyvää settiä, sit alkoi alamäki joka jatkui loppuun asti.

Pakko olla voimakkaasti eri mieltä tästä. Makuasioitahan nämä ovat, mutta mielestäni Mike Flanagan tekee tässä hienoa työtä ja elokuvassa on omaan makuun juuri sopivasti niitä viittauksia siihen Kubrickin alkuperäiseen. Pidän siitä ettei koko leffa ole vain vanhan toistoa. Ohjaajan pidempi versio lisää vielä McGregorin esittämän Dannyn taistelua alkoholismin kanssa. Samoin Rebecca Fergusonin hahmo Rose the Hat on oikeasti uhkaava, sadistinen ja samalla karismaattinen pahis.

Spoiler

Pesäpallopojan kohtalo kirpaisi itseäni aika kovaa.

Spoiler

Visuaalisesti tosi hieno se kohta kun Rose "hakee" sitä pikkutyttöä ja lentää kaupungin yläpuolella.

King on kirjoittanut sen tosi solmun ja heidän keinonsa pysyä hengissä hohdon avulla. Itselle maistui, mutta ymmärrän jos on odottanut enemmän samaa kuin ekassa elokuvussa.

 

[Tigre]

Capernaum (2018) IMDb 8,4

Leffa kertoo Libanoin Beirutissa elävästä 12 pojasta Zainista joka karkaa Beirutin kaduille ja haastaa vanhempansa oikeuteen jotka heitteille jättävät lapsiaan. Todella kantaaottava leffa lasten kohtelusta ja kaduilla elämisestä.

Yks realistimman tuntuisista leffoista mitä oon nähnyt. Ihan karsee tunnelma, tuo Beirut joka on täysin sokkeloinen slummi labyrintti. Sit kaduilla asuvat lapset jotka tekee rikoksia kun vahmemmat ei oo kasvattamasta lasta. Aika hurjaa varmaan tollaisessa paikassa kadulla lapsena asua. Kaikinpuolin kauhea paikka tollainen asua ja elää. Totaalisen lohdutonta tunnelmaa tehostavat muunmuassa öiset ahdistavat kadut hävyttömyyksiä huutelevineen ihmisineen, lapset myy noilla kaduilla tramalia ja kaasupulloja ja pitää varastaa ku ei meinaa oikein ruokaa saada muuten mistään. Empatiakyvyttömyyttä on helkkaristi leffassa ja eräs musta nainen oli melkein ainut empaattinen, hyvä ihminen leffassa. Tuli hyvä mieli pojan puolesta et löyti tollaisen ihmisen joka välittää. Hahmoista oikeasti välittää toivoen et pääsisi johonkin parempaan paikkaan. Muuhun maahan tai hautaan vaikka mielummin kun tollaiseen paikkaan kadulle asumaan. Mitää elämää oo. Ainiin se piti mainita et päähenkilö poika veti todella aidon tuntuista roolia.

9+

 

[Tigre]

Incident in a Ghostland (2018)

Kahden lapsen äiti muttaa tyttärineen erääseen syrjäiseen taloon. Ekana iltana 2 psykopaattia murtautuu taloon. Tuosta mennään ajassa monia vuosia eteenpäin jolloin toinen sisaruksista on kirjoittanut kauhukirjan, päässyt sillä tunnetuksi, telkkuun päästen jne. Enempää ei kannatakaan kertoa... on muuten Martyrsin ohjaajalta!

Alusta asti jotenkin takaa päin seuraava tunnelma, jokin pahuus lähestyy koko ajan selän takana. Suurimman osan ajasta ollaan pimeässä talossa jossa tapahtuu valveunimaisia kohtia, et ei oikein et mihin uskoo leffassa ja se vain iso plussa tuollainen ja lisäki ajantaju siellä neljän seinän sisällä häviää, ei tiedä et miten kauan talossa ollaan oltu, sit aikatasot sekoittuu samaksi massaksi. Ahtaassa talossa paha perässä muistutti Resident Evil 7aa jossa pitää paeta talosta, eikä meinaa löytää ulos sieltä samalla kun joku on perässä. Huomasi myös Martyrsin kaltaisuutta ku järkyttävän kokemuksen jälkeen tytölle jää niin pahat traumat, et mieli romahtaa ja elää sitä kauheaa päivää edelleen.

Oi kyllä häiriintyneitä kohtia kun huone on täynnä nukkeja ja yhden nuken pään tilalla oli pyörivä discopallo saati ku psykopaatti otta kaasuhitsaus itsauspillin ja...Huonoja puolia leffassa oli jatkuvat jumpscaret jotka alkoi väsyttää, kun on niin päälleliimatun oloisia, mut onneksi leffa ei kuitenkaan nojautunut niihin vaan alla oli ihan ok häiriintynyt tunnelma ja noi säikytykset oli lisämausteena joskin täysin turhana sellaisena. Leffa voittaa tosin suurimman osan nykykauhuista joissa kaikki teho yrittää nojata säikyttelyyn.

Lopussa on kohta joka on ihan karmiva, ihankuin jokin pahin painajainen.

7