- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Ite menossa ehkä kattoo top gun ens viikolla.
Wild (2014)

Heroiinini koukun ja äitinsä syöpään kuolemisen kourissa kamppaileva nuori nainen päättää lähteä 1800km pitkälle vaellukselle etsimään itseään ja pohtimaan menneisyyden valintojaan.
Elokuvankerronta tapa on ihan jees, jos ois vaan näytetty sitä kävelyä niin olisi voinu käydä pitkäksi. Tässä siis näytetään muistelukohtauksia ja niitä tuli sopivan välimatkan välein ollen hyvä rytmitys. Niissä muisteluissa kerrotaan katsojalle syitä et miks nainen päätti jättää normi elämänsä ja lähteä vaellukselle. Nainen tarvitsi ihan selvästi isoa taukoa kaikesta ja miettiä tarkkaan asioita uudelta kantilta mitä aikoo elämällään ja sitä miettimistä riittää tuollaisella vaelluksella. Pahoja asioita tapahtuu liikaa mielen päälle ja päättyy vaeltamaan kun kaikki on päin v tä elämässä.
Yleinen hiljaisuus mm kun nainen ottaa repusta jotain kun on matkalla, niin toi hiljaisuus sai oikeasti tuntumaan et ihan kuin olisi itse mukana reisussa. Tuuletin kasvoja päin pörräämään ja leffa käyntiin. Lisäksi realistinen asioiden pohtiminen oi tosi kova juttu kun niinhän se menee oikeastikin et lenkillä kävellä ajatus juoksee ja pohtii asioita ku ei muutakaan tekemistä silloin kuin on kävelee. Hassun hauska juttu kun huomasin minkä miettimiseen eniten aika meni katsoessa oli et ite en lähtisi ilman asetta tuollaiselle reitille.
Leffassa on paljon ajatuksellista asiaa. Oppia jotenkin hyväksymään äitinsä kuoleman ja kyseenalaistamaan itsensä ja äitinsä välejä ennen hänen kuolemaa mitä olisi voinut sanoa toisin jne. Sit sellaisen jutun huomasin et nainen yrittää lähteä pakoon surua mutta se tulee vastaan vaelluksella joutuen kohtaamaan asian. Heroiiniin nainen päätty tukahdatten surua mutta se pääpointti on tuossa äiti asiassa. Myös hienoa kuvallista kerrontaa on tosi paljon sekä vertauksellisia jippoja.
Ihan kiva leffa vaikka Into the Wild on ihan hemmetisti moniulotteisempi asioiltaan jos puhutaan samankaltaisista leffoista.
8
Wild (2014)

Heroiinini koukun ja äitinsä syöpään kuolemisen kourissa kamppaileva nuori nainen päättää lähteä 1800km pitkälle vaellukselle etsimään itseään ja pohtimaan menneisyyden valintojaan.
Elokuvankerronta tapa on ihan jees, jos ois vaan näytetty sitä kävelyä niin olisi voinu käydä pitkäksi. Tässä siis näytetään muistelukohtauksia ja niitä tuli sopivan välimatkan välein ollen hyvä rytmitys. Niissä muisteluissa kerrotaan katsojalle syitä et miks nainen päätti jättää normi elämänsä ja lähteä vaellukselle. Nainen tarvitsi ihan selvästi isoa taukoa kaikesta ja miettiä tarkkaan asioita uudelta kantilta mitä aikoo elämällään ja sitä miettimistä riittää tuollaisella vaelluksella. Pahoja asioita tapahtuu liikaa mielen päälle ja päättyy vaeltamaan kun kaikki on päin v tä elämässä.
Yleinen hiljaisuus mm kun nainen ottaa repusta jotain kun on matkalla, niin toi hiljaisuus sai oikeasti tuntumaan et ihan kuin olisi itse mukana reisussa. Tuuletin kasvoja päin pörräämään ja leffa käyntiin. Lisäksi realistinen asioiden pohtiminen oi tosi kova juttu kun niinhän se menee oikeastikin et lenkillä kävellä ajatus juoksee ja pohtii asioita ku ei muutakaan tekemistä silloin kuin on kävelee. Hassun hauska juttu kun huomasin minkä miettimiseen eniten aika meni katsoessa oli et ite en lähtisi ilman asetta tuollaiselle reitille.
Leffassa on paljon ajatuksellista asiaa. Oppia jotenkin hyväksymään äitinsä kuoleman ja kyseenalaistamaan itsensä ja äitinsä välejä ennen hänen kuolemaa mitä olisi voinut sanoa toisin jne. Sit sellaisen jutun huomasin et nainen yrittää lähteä pakoon surua mutta se tulee vastaan vaelluksella joutuen kohtaamaan asian. Heroiiniin nainen päätty tukahdatten surua mutta se pääpointti on tuossa äiti asiassa. Myös hienoa kuvallista kerrontaa on tosi paljon sekä vertauksellisia jippoja.
Ihan kiva leffa vaikka Into the Wild on ihan hemmetisti moniulotteisempi asioiltaan jos puhutaan samankaltaisista leffoista.
8









eli 8/10 