Noah (2014)
Leffa kertoo kaikkien tuntemasta kaiken alusta, Aatamista ja Eevasta ja Noahista joka rakentaa arkin, kun luonnonkurimus meinaa huuhtoa kaikki pois. Todella mielenkiintoinen aihe, vaikka en todellakaan usko näihin juttuihin, mut onhan tuota ajatuksen tasolla kiva kelailla.
Tykkäsin varmaan eniten leffassa et miten synkkänä tuo aihe on toteutettu. Luoja näyttäytyy siistin ahdistavana, painostavana ja ehdottomana et jos hänet pettää niin... Koko leffa on muutenkin tosi synkkä otteinen, jossa taivaskin ja maailma on ihan tuhoon tuomiton väristä. Leffa yllätti kyllä karuudellaan, aluksi luulin et katon jotain 7+ leffaa mut myöhemmin tosi paljon karumpaa tapahtui ja Noahissakin oli henkilönä pelottavan synkkä kääntöpuoli.
Todella kovia näyttelijöitä, Russel Crowe, Jennifer Connelly, Emma Watson, Logan Lerman (katsokaa elämäni seinäruusuna) ja Anthony Hopkins. Sitten henkilöhahmojen pääkoppaan on muuten saatu erittäin hyvin syvyyttä etenkin, koska jokaisella on omanlaisensa mielenmaisema asioista jota ympärillä tapahtuu. Ei jää todellakaan tapetiksi leffan sisältö vaan koko Noah tarina leffassa oli syväyulotteisia juttuja ja teemoja täynnä jota käytiin eniten Noahin moraalinsa kautta läpi. Arofonskyn tuttuun kerronnan kyytiin on helppoa uppotua mukaan ja leffa vie mennessään.
Visuaalisesti erittäin näyttävä leffa. Upeat maisemat, kuvaus ja Arofonskyn visuaalisen silmän ja mielikuvituksellisen mielen luoma lopputulos on tosi tyylikästä. Mulle tuli tyhjästä kasvaneille kukille mystisineen musiikkeineen ihan The Fountain mieleen. Sen katsoneet tietää mitä tarkoitan. Sit kuihtuneet lammet ja kuolleet puut saati vedenpaisumus joka oli asiallinen kooltaan, jonka koosssa ei säästelty vaan maapallo kuvattiin avaruudesta, joka oli valkoisien hurrikaanipilvien kauttaaltaan täyttämänä ja ihan joka paikka on kuin meri. Lisäksi todella veikeät surrealistiset tripit ja unet leffassa on Noahilla.
Miinuksia on tosi vähän mut jos joku tulee mieleen niin:
Arofonsky ei onnistu aina kohtauksen vaihdossa sulavasti. Skriptataan juonen etenemistä, tuntui et monien tärkeiden kohtien yli hypitään. Arkin rakentaminen ja eri eläinten saapuminen paikalla oli hölmöintä juttua pitkiin aikoihin leffassa, ei hölmöä paperilla vaan tyylillä millä ne tuli.
Taattua Darren Arofonskya, leffa muistutti paljon The Fountaita ja Black Swania joskaan ei ihan yhtä hyvä kuin nuo mainitsemani.
9-
Leffa kertoo kaikkien tuntemasta kaiken alusta, Aatamista ja Eevasta ja Noahista joka rakentaa arkin, kun luonnonkurimus meinaa huuhtoa kaikki pois. Todella mielenkiintoinen aihe, vaikka en todellakaan usko näihin juttuihin, mut onhan tuota ajatuksen tasolla kiva kelailla.
Tykkäsin varmaan eniten leffassa et miten synkkänä tuo aihe on toteutettu. Luoja näyttäytyy siistin ahdistavana, painostavana ja ehdottomana et jos hänet pettää niin... Koko leffa on muutenkin tosi synkkä otteinen, jossa taivaskin ja maailma on ihan tuhoon tuomiton väristä. Leffa yllätti kyllä karuudellaan, aluksi luulin et katon jotain 7+ leffaa mut myöhemmin tosi paljon karumpaa tapahtui ja Noahissakin oli henkilönä pelottavan synkkä kääntöpuoli.
Todella kovia näyttelijöitä, Russel Crowe, Jennifer Connelly, Emma Watson, Logan Lerman (katsokaa elämäni seinäruusuna) ja Anthony Hopkins. Sitten henkilöhahmojen pääkoppaan on muuten saatu erittäin hyvin syvyyttä etenkin, koska jokaisella on omanlaisensa mielenmaisema asioista jota ympärillä tapahtuu. Ei jää todellakaan tapetiksi leffan sisältö vaan koko Noah tarina leffassa oli syväyulotteisia juttuja ja teemoja täynnä jota käytiin eniten Noahin moraalinsa kautta läpi. Arofonskyn tuttuun kerronnan kyytiin on helppoa uppotua mukaan ja leffa vie mennessään.
Visuaalisesti erittäin näyttävä leffa. Upeat maisemat, kuvaus ja Arofonskyn visuaalisen silmän ja mielikuvituksellisen mielen luoma lopputulos on tosi tyylikästä. Mulle tuli tyhjästä kasvaneille kukille mystisineen musiikkeineen ihan The Fountain mieleen. Sen katsoneet tietää mitä tarkoitan. Sit kuihtuneet lammet ja kuolleet puut saati vedenpaisumus joka oli asiallinen kooltaan, jonka koosssa ei säästelty vaan maapallo kuvattiin avaruudesta, joka oli valkoisien hurrikaanipilvien kauttaaltaan täyttämänä ja ihan joka paikka on kuin meri. Lisäksi todella veikeät surrealistiset tripit ja unet leffassa on Noahilla.
Miinuksia on tosi vähän mut jos joku tulee mieleen niin:
Arofonsky ei onnistu aina kohtauksen vaihdossa sulavasti. Skriptataan juonen etenemistä, tuntui et monien tärkeiden kohtien yli hypitään. Arkin rakentaminen ja eri eläinten saapuminen paikalla oli hölmöintä juttua pitkiin aikoihin leffassa, ei hölmöä paperilla vaan tyylillä millä ne tuli.
Taattua Darren Arofonskya, leffa muistutti paljon The Fountaita ja Black Swania joskaan ei ihan yhtä hyvä kuin nuo mainitsemani.
9-
Kaikkia edeltäviä Aronofskyn elokuvia luonnehtisin mestariteoksiksi, niin parilta hyvältä elokuva-ystävältä (joilla sama näkemys Aronofskyn muusta tuotannosta) sai niin järkyttyneen tuomion, että en ole oikeasti uskaltanut katsoa 
Hurja mutta samalla todella inhimillinen ihminen ja jäätävän rauhallisesti ottaa karut asiat, oli asia mikä tahansa.
