Elokuva-arvostelut!

Wild Tales / Relatos Salvajes (2014)

Tämäpä oli mukava yllätys. Elokuva sisältää 6 tarinaa, jotka eivät kytkeydy mitenkään toisiinsa. Kaikkia tarinoita yhdistää kuitenkin kosto. Ainoa miinus tulee omasta mielestäni viimeisestä "tarinasta", joka ei mielestäni kiinnostavuudessaan ollut muiden tarinoiden tasolla.

Vahva suositus Amores Perros, Fargo jne tyylisistä leffoista tykkääville.

8 1/2
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
I Saw the Devil - IMDb 7,8
i-saw-devil-83-copy.jpg
Jo alussa on osattu tehdä uskomattoman tiivis karmiva tunnelma ku nainen on jäänyt jumiin autolla ja odottaa hinausautoa ja eräs mies tulee autolla siihen ja menee juttelemaan naiselle et tuu hänen kyytiinsä ja nainen sanoo monta kertaa etten tule joka johtaa...Tapetun naisen pää löytyy vedestä ja tilanne on kaaoottinen kun poliisit on paikalla ja muuttuu vielä kaoottisemmaksi kun naisen mies ystävä ja naisen isä tulevat paikalle samalla kaoottiset kovenevat musiikit soi. Esim naisen miehen järkytys ku näkee naisensa pään niin se miehen järkytys tulee ruudun läpi.

Tässä leffassa naisen tappaminen esim rautaputkella ei ole se karmivin asia, vaan se kaikki karmivuus on kohdasta ennen tappoa. Aivan karmivaa tilannejännitystä on kun esim tien laidassa seisova nainen menee tappajan kyytiin. Naisen eleet ja kehonkieli, pimeys lumisateessa, hiljaisuus, Choi Min-sik hyytävä näyttely ja yleinen kohtauksen toteutustyyli.

Näyttelijöistä niin vaikka on tehty se tutkimus et Javier Bardem Menetetyssä maassa on realistisin psykopaatin näyttely mitä on leffoissa. Mua vaan Choi Min-sikin näyttely riipii tuntuen aivan täysin tunteettomalta hirviöltä ja sen hänen katseensa... Toisesta näyttelijästä Lee Byung-hun on monissa Korean leffoissa ollut hirmuinen badass ja tässä leffassa on äijempi badass kuin Liam Neeson Taken ykkösessä.

Kostosta eli pääteemasta, niin vaikka mies on täynnä kostonhimoa, leffa se ei niinkään kerro ydinteemaltaan tuosta kostonhimosta tai pohdinnassa et onko kostossa mitään järkeä. Keffan syvimmälle ulottuva pääteema on et miten pitkälle kosto viedään, missä menee se raja. enkä nyt tarkoita et se pahis ei ansaitsisi sitä vaan 'ihan oikein et hakataan puol kuoliaaksi tuollainen tappaja, vaan tarkoitin leffa pohdiskelee et oisko yksi tai kaksi kunnon kostoa hyvä tehdä, koska se on taakka itselle jos kantaa kaikkea tunnetilojaan hartioillaan pidemmän päälle. Noin mä aistin henkilöhahmoista.

Tää leffa ei kulu vaan kestää ja kestää monia lukemattomia katselukertoja.

10
 
Nikita (1990) - IMDb 7,3
nikita-front.jpg
Leffa kertoo naisesta, Nikitasta joka narkkari porukkansa kanssa ovat ryöstämässä apteekkia ja poliisit tulee paikalle. Nikita ampuu yhden poliiseista ja saa elinkautisen tuomion, mutta Nikita lavastetaan kuolleeksi ja pyydetään linnaan joutumisen sijasta salamurhaajaksi valtiolle. Se miten Nikita vältti vankeustuomionsa ryhtyen salamurhaajaksi on aika ovelaa miten tuo vaihto tehtiin. Hyvällä tavalla ristiriitainen jännä juttu.

montakohan näitä salamurhajuonisia leffoja Luc Bessonilla on. Leon, Nikita, Anna...😄

Bessonin tapaan edetään hienosti kaikessa rauhassa ja tutustuttaen katsojalle päähenkilöhahmo joka tulee koko ajan tutummaksi ja jopa hyvin välitettäväksi. Alussa ja kun noin 40min leffaa on mennyt niin koko sen ajan Nikita oli ihan retardi. Sit tulee muutos jossa kampauksella ja meikeillä saatiin rähjäinen narkkari kauniiksi naiseksi ja se oli leffan paras kohtaus kun Nikita ekan kerran hymyilee kunnolla.

Todella hieno kohtaus oli myös, kun Nikita ja opettajansa syövät ulkona, niin Mies antaa Nikitalle Lahjan ja paketissa on pistooli. Mies selittää heti et nyt on ekan tapon aika, lyhyet ohjeet Nikitalle. aattelin vaan et tsiisus no siinä ei paljon kyllä armon aikaa ja miettimis aikaa annettu.😆 Tuosta alkoi leffan jännitys ja etenkin Nikitan muutos ihmisenä jolloin leffa polkaisee itsensä kunnolla käyntiin. Ite tykkäsin tän leffan rakenteesta. Selkeä juonen etenemisen tyyli, tyylikkästi vaihtelevat tapahtumat sisällöltään ja noiden tapahtumien rytmitys, ei ala myöskään liiaksi toistamaan itseään, eikä laahauskohtia ole ollenkaan.

Leffan koko pointti ja hienous on Nikitassa ihmisenä, millaisen suunattoman kasvumatkan hän kasvaa tunteettomasta narkkarista hyväsydämmiseksi ihmiseksi.

9-
 
Juu toi varmaan netflixin tuottamista leffoista paras.(y) Niitä ku ei oo montaa hyvää löydy sieltä.:LOL:

Mulle ihan 10 leffa, muistan ku katoin ekaa kertaa miten päräytti mielen se mistä kaikesta olikaan kyse lopussa.
 
Mortal Kombat (2021)


Uusin versio 90-luvun nostalgisesta tappeluleffasta, joka perustuu tietysti legendaarisiin taistelupeleihin. Muistan kun muksuna näin sen ekan leffan ja oli muuten maailman paras teos. Jatko-osan kohdalla jopa omat lapsen aivot tiesivät että joku oli vialla, mutta silti piti sekin ostaa.

Tätä uusinta odottelin pienen innostuksen kanssa. Trailerit vaikuttavat siltä että nyt lentää veri ja hahmoihin panostetaan kunnolla.

Juonesta sen verran että maapallon parhaat tappelijat ottavat yhteen vieraan ulottuvuuden pahisten kanssa ja kun voittaa 10 turnausta, voi orjuuttaa hävinneen maailman kansat tahtonsa mukaan. Siinpä se, ei näitä juonen monimuotoisuuden takia katsella.

Ensin plussat: Monet leffan hahmoista olivat hyvin tehty, varsinkin Sub-Zero, Scorpion, Kano ja Raiden olivat omaan makuun. Samoin Kung Lao.
Tosin Kung Laon kuolema oli liian pliisu, olisi laittanut edes vähän hanttiin velholle.
Samoin Raiden oli hahmona siisti, mutta kässäri ei antanut hänen tehdä juuri mitään. Toivottavasti jatko-osassa hän saa enemmän hommaa.

Mutta parhaat hahmot olivat ehdottomasti Scorpion ja Sub-Zero. Varsinkin jäähemmo oli tehty hienosti ja tykkäsin siitä miten hänen voimiaan käytetään kun lunta alkaa sataa ja ikkunat jäätyvät jne. Tietyissä kohdissa oli jopa kauhuleffamaista tunnelmaa (y)

Scorpion oli tarinan "päähyvis" ja hänen kauttaan tarina alkaa 1600-luvun Japanista. Alun myllytys on siististi tehty ja luo hyvät asetelmat tulevalle.

Samoin plussaa siitä miten elokuva oli kuvattu käyttäen oikeita kuvauspaikkoja, eikä vain vihreän kankaan edessä heilumista. Peleistä tuttuja viimeistelyliikkeitä on mukana ja veri lentää kunnolla. Siitä myös pisteitä. Samoin myllytyskohtaukset on tehnyt niin että niistä saa selvää, joka on aika tärkeä juttu tämän tyylisessä teoksessa.

Sitten miinuksiin. Jostain syystä elokuvaan on kehitelty uusi päähahmo. Cole Young on
Scorpionin sukulainen ja on sen takia vaarassa kun pahikset yrittävät laittaa hänet kylmäksi jo ennen turnauksen alkua.

En oikein ymmärtänyt miksi piti kehitellä uusi tyyppi, jonka kautta leffan maailma sääntöineen avataan katsojille. Lewis Tan on aika kökkö roolissaan, eikä omaa tarvittavaa karismaa kantaakseen elokuvaa. Olisin mielummin katsellut Sub-Zeron ja Scorpionin välistä myllytystä enemmänkin.

Samoin en pitänyt siitä miten Gorolle käy.
Kaverin pitäisi olla yksi kovimmista karjuista, mutta ottaa turpaan heti ekassa tappelussaan. Toki se tappelu siellä tallilla on hyvin tehty

Yhteenvetona tykkäsin tästä, vaikkakin pienillä viilauksilla käsissä olisi voinut olla todellinen täsmäpommi genressään. Katselisin mielelläni lisääkin.

7/10 nostalgialasit päässä.
 
Godzilla VS Kong
64d03cc0-9172-11eb-9f33-2fd0fc64c1cf.jpg
Jotenkin vaikea lähteä rakentaa arvostelua ku en muista kong skull islandista yhtään mitään ja godzilla 2 en oo ees nähnyt. Täten esim ei tiedä toimiiko vaikka tuo godzilla 2 juoneltaan jonkinlaisena alustana tälle leffalle ja et jatkaako tää leffa sen juonta ku tosiaan nähnyt koko leffaa. Onneksi kuitenkin tää on aivot narikkaan leffa joten sinänsä niin vakavaa ole.

Leffan ulkonäöstä niin ihan siistiä silmäkarkkia UHDna kun katselin.

Alussa näytettiin siistiä mytologiaa muinaista hirviöistä, näytettiin pätkiä esim kolmepäineistä hirviöistä ja se oli kanssa siistiä ku näytettiin pätkä siitä kun muinoin tiputettiin atomipommi godzillaan niskaan.

Aattelin ennen leffan katsomista et tää on varmaan joku väkisin väännetty et godzilla ja kong saadaan taistelemaan. Olin väärässä. mä tykkäsin siitä et miksi kong saatiin godzillan kimppuun. hyvin tehty se pohjustus et miksi godzilla hyökkäsi ihmisten kimppuun alussa ilman syytä, sille oli syynsä ja hieno ihan ok kekseliäs sellainen.

Näyttely kovaa ja uskottavaa tasoa, Rebecca Hall (The Prestige) ja hänen tyttönsä välinen äiti-tytär suhde ja kemiat toimivat todella hyvin. Btw Millie Bobby Brown (Stranger Things) on muuten kova näyttelijä ikäisekseen tuo Millie Bobby Brown, huomasin jo eleven roolissaan yllä Stranger Thingssa et on kyllä hyvä näyttelijä.

Keskivaiheilla leffa rupes laahaamaan ja etenkin toistamaan itseään aivan älyttömästi. Tosi iso miinus, niin saati se ku kehiin astuu robottigodzilla. Ihan pikkuisen lähtenyt käsistä juoni.

Leffan pääteemana ei ole godzilla vs kong, vaan sen tytön ja kongin välinen viittomakieli, joissa molemmat olivat ymmärtäväisiä ja kiitollisia toisilleen. Toinen pääteema on koti, sinne pääseminen jota kong viittoi moneen otteeseen leffassa.

6½
 
Pyy sanoi:
En näköjään osannut, 👹 kun sitä tekstiä ei näy tuossa. 👿 olkoot sitten.
Click to expand...



Seuraavan kerran "maalaa hiirellä" eli ns. valitse se spoilereihin haluttu tekstin osuus.
Sitten näpäytä kolmen pisteen alta Spoiler.

Seuraavaa_arvostelua_odotellessa.jpg

Hahaa.jpg

Arvostelun tilaten, eiku, arvostelua leppoisasti kuola suupielessä odotellen, Alicia

😇
 
The Good Liar 5.75/10. Arvostelu spoilereissa jos onnistuin. Kiitos neuvosta Alicia :D

Katselin eilen Netflixistä ton The good liar-leffan. Kyseessä oli trillerimäinen huijari-/ juonittelu-leffa missä pääosan näyttelijä Ian McKellen elättää itsensä huijailemalla suuria summia rahaa kumppaneineen muilta rikkailta tyypeiltä. Elokuva alkaa todella vahvasti ja elokuvan alku-osa on aika mukavaa seurattavaa. Roy on todella älykäs, juonitteleva ja kykeneväinen muutenkin ikäisekseen. Tappaakin yhden tyypin aika vaivattomasti ja suojaa itsensä valvontakamroiden kuvaukselta tilateesssa.
Elokuvan keskivaiheella taso alkaa heikkenemään koska loppuratkaisu onkin jo suurimmalta osin puolivälissä viimeistään tiedossa, eli Roy onkin vedettävänä eikä vedätetty. Tässä olisi voinut olla käsikirjoituksen osalta parannettavaa että katsojaa olisi pitänyt ehkä viedä siihen suuntaan että kyllä se Betty sittenkin on vedetettävänä eikä Roy. Ajattelin tuossa vaiheessa ajattelin että ihan mukiinmenevä elokuva tämä kuitenkin lopulta on.

Loppua kohti taso heikkenee tosi huonoksi. Juoneen lisätään nuoren Royn tarina, joka on mielestäni aivan turha, huonosti tehty lisäys ja käsikirjoittajat kyllä epäonnistuvat tässä. Bettyn/Lilin Royn nuorena tekemä raiskaus vaan lisätään tuonne leffaan ja tuntuu joltain liimatulta lisäykseltä joka on jostain leikkauspöydältä vaan otettu leffaan tekemään jonkinlaista tunnereaktiota mutta eipä toiminut. Elokuvan lopun heikkous häiritsi itseä monin tavoin. Miten Roy, joka elokuvan alkupuolella oli todella älykäs, nopeasti hoksaava ja kykenevä ei muka missään vaiheessa älynnyt tulevansa huiputetuksi, tämä on oli epäuskottavaa. Lopun tappelukohtaus oli myös aika surkuhupaisaa, miksi Betty/Lili joka oli Royn huijaamat kaverit avukseen hankkinut päästi vielä Royn noin lähelle että meinasi kuolla. Tappelukohtaus oli aivan turha ja huonosti suunniteltu tilanne. Tuntui että käsikirjoittajilla lähti jotenkin hyvän alun jälkeen homma täysin lapasesta ja elokuvasta yritettiin tehdä jotain suurempaa koskettavampaa draamaa loppua kohden joka ei vaan toiminut.

Näyttelijöistä ei ole huonoa sanottavaa, varsinkin pääosan näyttelijä Ian McKellen hoiti hommansa tosi hyvin vaikka taisi olla 79 tai 80 vuotta jo mittarissa tuossa vaiheessa.

Lyhyesti alku 8/10, puoliväli 5/10 ja loppu 3/10.
 
Tuosta lopusta vielä, kun aiempi arvostelu oli hävinnyt, tuli tässä mieleen seuraava.

Tuosta lopusta vielä. Se, että Roy pahoinpideltiin lopussa halvaus-kuntoon oli minusta myös huono ratkaisu. Vaikkakin Roy oli murhaaja ja huijari ja ties mitä niin elokuvan luonteeseen olisi sopinut joku muu ratkaisu, tämä oli jotenkin liian väkivaltainen. Tästä jäi sellainen kuva että väkivallalla korjaa väkivallan. Vaikkakin se näin oikeassa elämässä varmasti rikollismaailmassa on ja monilla on pahempia kohtaloita kuin Roylla niin tuo ratkaisu että kasikymppinen hakataan halvauskuntoon oli jotenkin huono minusta.

Sopivampaa olisi ollut vaikka että kun Roy sen viimeisen 100 000 puntaansa olisi hävinnyt häntä olisi voitu lievemmin pahoipidellä ja heittää vaikka liikkuvasta autosta siten että loputulema olisi ollut se että se Royn polvi olisi oikeasti pettänyt alta ja se olisi joutunut liikkumaan niin kuin se oli teeskennellyt liikkuvansa. Ja/tai kun Roy olisi dumpattu jonnekkin kadulle niin joku rikas tyyppi olisi katsonut Royn olevan joku koditon ja olisi heittänyt sadetakkinsa Royn päälle samoin tavoin kun Roy nakkasi omansa siellä Metrossa. Jotain tämmöistä.
 
Willy´s Wonderland, 7½/10.



Mietin jo että onkohan tämä katsottava leffa ollenkaan, kun olin nähnyt trailerin muistaakseni ja tiesin suurinpiirtein juonta etukäteen. Päätin kuitenkin katsoa ja olipahan positiivinen yllätys! IMBD-arvosana ei tämän leffan kohdalta puoltanut omaa mielipidettä vaan tämä oli kyllä hyvä. Kauhukomedia joka ei ottanut itseään liian vakavasti mutta osasi olla silti pelottava välillä. Lastenlaulut olivat kerrassaan mainioita ja jäivät soimaan päähän, toivoin niitä koko ajan lisää leffan edestessä. Elokuvassa oli monia tosi hyvin toimivia yksityiskohtia, olutta piti päästä juomaan aina kellon soidessa oli nuoriso pulassa tai sitten ei ollut, aivan sama. Myös flipperin löydyttyä sitä piti pelata samalla juodessa. Nicholas Cagella ei ollut yhtä ainutta repliikkiä koko elokussa, joka oli sekin hieno yksityiskohta! Ainut häiritsevä kohta oli Willy´s Wonderlandin omistajan tökeröt tekoviikset, epäuskottavaa :D Lämmin suositus tälle leffalle, avoimin mielin katsottuna oikein raikas kokemus kun monet leffat ja leffojen juonet tuntuu olevan nykyisin semmosta massatuontatomössöä.
 
Howl's Moving Castle (2004) IMDb 8,2
883801790425d17deadd1cc439e188b3_706x397.jpg

Alussa mummo lähtee kävelyretkelle ja törmää liikkuvaan linnaan. 10 pisteet tuon linnan ulkonäöstä, vain Hayao Miyazaki osaa keksiä jotain tollaista. Kun mummo menee sit sisään linnaan niin hän huomaa takassa liekin joka puhuu. Tostakin isot pisteet, ku ite tykkään kaikesta tollaisista mielikuvituksellisista jutuista. Veiken juttu leffassa on kuitenkin se et kun avaat eräänlaisen kiekon kääntämälle sen punaiseksi olet linnan ovella ja jos kääntää sen vihreäksi ja avaa oven oletki kaupungissa. Oli kyllä tosi metkasti keksitty tuo. Melkein leffan siistein juttu tuo, kun siitä oli vielä käytännössä hyötyä tarinan ja hahmojen kannalta.

Kahdesta päähenkilöhahmosta vähän: Päähenkilö tyttö Sophie noidutaan vanhaksi mummoksi ja mua häiritsi se et Sophie ei kyseenalaistanut ja ihmetellyt asiaa tyyliin yhtään.😄 juonen edetessä hahmo kehittyy hyvin vahvaksi ja välitettäväksi hahmoksi, eikä mitään paperia ole hahmo.
Hauru oli sellainen hahmo josta voi löytää monia ajatuksellisia tasoja etenkin kohdassa jossa Hauru keskustelee diippejä Sophielle josta voi päätellä eri asioita. Ajatuksellisista tasoista vielä on Hauruun liittyen itseensä, identiteettinsä sekä liittyen muihin henkilöhahmoihin ja sotaan. Välillä Hauru on taas tosi omituinen kun tuli auttamasta ihmisiä sodassa. Kuin tulee kotiinsa ja noiden kohtien tarkoitus jäi mukavasti auki, Antaen katsojalle tilaa miettiä asioita.

Leffassa on kävelevän linnan lisäksi isossa osassa alkava iso sota ja pommikoneita, laivoja ja tankkeja on kaupunki täynnä. Hauru niminen poika jolla on taikavoimia niin aika tosi kekseliäästi sodan raakuus näkyy 90% sesti Haurun kautta leffassa, eikä et ollaan sodan keskellä. Hauru tulee sodan keskeltä aina ihan uupuneena ja jopa verisenä kotiinsa / liikkuvaan linnaan.

Hyvisten ja pahisten välinen asia ei ole leffassa ihan mustavalkoista, vaan siinä on aikamoista ymmärtäväisyyttä kun noita taikoi tytön mummoksi niin se noita otettiin mukaan liikkuvaan linnaan. Hänkin eli se noita oli saanut myös jonkin kirouksen muuttuen tyyliin 120v mummoksi.

Alussa kun kehuin kävelevän linnan ulkonäköä niin tässä on myös muuta upeaa visuaalisuutta, lentäen siellä pimeässä tähden lentojen keskellä ja sit lentäen pimeässä ukkosessa mustien pilvien ympäröimässä sodan tuhossa, koko kaupunki tulessa ja ihan raunioina. Visuaalista on myös etenkin jopa psykedeeliselle tasolle mentäessä ja tykkäsin suunnattomasti tuosta psykedeelisyydestä.

Leffan pääteema on köyden vetäminen yhdessä ja vielä enemmän että henkilöhahmot saavat toisistaan voimaa, luottamusta ja välittämistä. leffa on myös rakkaustarina, menemättä kuitenkaan laisinkaan siirapiksi.

10-
 
Lilja 4-ever (2002) IMDb 7,8
d64080d6134b42c9440d29b9f3d2e54b.png
Lilja asuu karmeissa oloissa ilman kunnon kotia. Vanhemmat lähtivät jenkkeihin ja jättivät liljan yksin kaduille ja myöhemmin selvisi ettei Liljan äiti edes halua tyttöä heidän mukaansa vaikka lupasivat et Lilja pääsee myöhemmin perässä tulemaan jenkkeihin. Leffassa on totaalisen harmaa ja ränsistynyt ympäristö, joka toimii täydellisesti tehokeinona voimistamaan leffan kaikkea sitä lohduttomuutta. Leffassa myös otetaan puheeksi et minkälainen maa neuvostoliitto on. Korostetaan miten paskat olot siellä jossain päin on esim ku poika istui sillan kaiteilla ja mietti hyppäämistä. Otetaan esille myös se tosi asia miten vaarallinen paikka Neuvostoliitto / Venäjä on.

Tässä leffassa on jotain kummallista omanlaista voimaa enemmän kuin missään leffassa mitä nähnyt. Tarkennan et ei voimakkain leffakokemus, mutta omalla tavallaan sellainen jota ei voi verrata mihinkään leffaan kun en toista samankaltaista oo nähnyt. Harvoin missään leffassa henkilöhahmot ja tapahtumat tuntuvat todellisimmilta kuin tässä. Leffan tunnekokemus on sellaista vuoristorataa, tulee kohtia jolloin on iloinen Liljan puolesta ja sit tulee kohtia jolloin harmittaa ja ahdistaa liljan puolesta paljon. yhdessä kohtaa jopa
erittäin hyvältä näyttävä tulevaisuus liljalla ja olin tosi onnellinen ja sit leffa näyttää katsojalle keskisormea et katsopas tätä. Tulee voimakas tunne et ei tää voi mennä näin, ei vaan voi ja silti olin naulattuna sohvaan.

Vaikka helppo kympin leffa, mutta leffa oli niin voimakas kokemus, et en tiedä haluanko nähdä tätä uudestaan...

10
 
Tigre sanoi:
Lilja 4-ever (2002) IMDb 7,8

Vaikka helppo kympin leffa, mutta leffa oli niin voimakas kokemus, et en tiedä haluanko nähdä tätä uudestaan...
Click to expand...

Aivan loistava elokuva, jota en halua nähdä uudelleen.
En ainakaan pitkään aikaan.

Mutta - vaikka sanon näin, niin silti olen monen karmeasta ihmiskohtalosta kertovan elokuvan kohdalla todennut,
että elokuva jää liian pinnalliseksi eikä välitä katsojalle sitä ahdistusta mitä elokuvan päähenkilön on täytynyt kokea.
Katsotaan tapahtumia ikään kuin jotenkin "vierestä", olematta kunnolla tilanteessa läsnä.

Ehkä joissain tapauksissa, kuten true crime -elokuvissa, kyse on siitä, että kun elokuva ei ole fiktiivinen vaan todellisiin tapahtumiin perustuva,
niin on haluttu esittää tapahtumat ikään kuin dokumentinomaisesti. Viimeisimpiä tämän tyyppisiä mitä olen katsonut, niin tulee mieleen Cleveland Abduction (2015).
Koin, että elokuva oli ikään kuin siisti, tunteita säästävä ja katsojaystävällinen versio tapahtuneesta.



​

 
Back
Ylös Bottom