The Lion King (2019)
Upea leffakokemus oli kyllä. Juonihan on aivan täysin sama kuin siinä piirretyssä, mutta ei haitannut yhtään toivoinkin sen olevan niin koska halusin nähdä miten oikeana elokuvana on onnistuttu siinä tapahtumien toteutuksessa ja se oli 10 tason jälkeä. Leffan loputtua oli olo et ei tuon paremmin olisi voitu tehdä siitä piirretystä täyttä kopiota oikeana elokuvana.
Upea leffahan tuo oli sisällöltään, ulkonäöltään ja musiikeiltaan. Juoni todella hyvin kirjoitettu ja henkilöhahmot mm Scarin kieroiluineen ja etenkin Simban itsensä kadottamisessa henkisesti ja sitten lopulta itsensä löytämiseensä ihan huippua ja Mufasan ja sen profeetta paviaanin Rafikin pohdiskelevuus ja ajatusmaailma asioista. Oli siis tosiaan hyvin saatu syväulotteisuutta moniin hahmoihin. Se paviaani oli kyllä mun lempihahmo. Sitten alkukohtaus alkaa lehendaarisesti ja tuli kyllä niin nostalginen olo että, kun se paviaani nostaa Simban jylhäkalliolla ylös ja kaikki eläimet on kokoontuneet sinne samalla soiden se eeppinen "aatsu vengaa papadiitisoo". mitä lie kieltä,
mut iso plussat. tuo alkukohtaus oli kyllä eeppisin kohtaus koko leffassa mun mielestä, loppuratkaisu oli sitten toiseksi siistein kohtaus. mainitaan vielä et kolmanneksi upein kohtaus oli kun Mufasa puhuu taivaalla ukkosen seasta Simballe. Myös yöllä aina kuvatun paviaani profeetan monologi ja ennustukset oli siistejä mm kun niitä näytettin aina yöllä sitä Rafikia ja hänen kotipuutansa.
Myös ihan uskomatonta tietokonegrafiikkaa, mm vaikka leijonat paksuineen kaulusturkkeineen todella aidon näköisiä. leffaan oli osattu valkata ohjaaja jolla on hyvin mielikuvituksellista silmää sillä monissa kohdissa se visuaalinen loisto oli mm maisemineen upeaa katsottavaa ja se sulautui saumattoman hienosti yhteydessä kohtauksiin ja etenkin musiikkeihin. tuo yhdistelmä kanssa 10 arvosanan asiaa.
Soundtrack oli kyllä Timonin ja Pumban lauluja lukuunottamatta kultaa. Meni muutamassa kohdassa roska silmään aikuisella miehellä. Musiikkien yhteydessä kohtauksiin takia. can you feel the love tonight jne ja nyt kun puhuin tuosta roskasta silmässä niin hyvä mainita tässä kohtaa et se tuntui edelleenkin, kuten lapsena siinä piirretyssä tosi pahalta kun Mufasa tippuu ja kuolee ja Simba menee sit kuolleen mufasan viereen makaamaan...
Niinkuin alussa sanoin niin ei vois parempaa kopiota piirretystä leijonakuninkaasta tehdä. En anna kuitenkaan täyttä kymppiä, koska musta tää olis saanut olla vähän aikuismaisempi vaikka se oli nytkin aika hurja välillä oikeasti, mutta Timonin ja Pumban höpinät ja se helkkarin uutisia kertova lintu oli kaikkein surkein veto leffassa. vaikka olisin toivonut vielä aikuismaisempaa toteutusta, mut ymmärrän TÄYSIN et miksi on tehty miten on tehty, koska tää on tarkoitettukin koko perheen leffaksi.
Eeppisen nostalginen ja onnistunut kopio vanhasta Leijonkuningas piirretystä.
9½
Upea leffakokemus oli kyllä. Juonihan on aivan täysin sama kuin siinä piirretyssä, mutta ei haitannut yhtään toivoinkin sen olevan niin koska halusin nähdä miten oikeana elokuvana on onnistuttu siinä tapahtumien toteutuksessa ja se oli 10 tason jälkeä. Leffan loputtua oli olo et ei tuon paremmin olisi voitu tehdä siitä piirretystä täyttä kopiota oikeana elokuvana.
Upea leffahan tuo oli sisällöltään, ulkonäöltään ja musiikeiltaan. Juoni todella hyvin kirjoitettu ja henkilöhahmot mm Scarin kieroiluineen ja etenkin Simban itsensä kadottamisessa henkisesti ja sitten lopulta itsensä löytämiseensä ihan huippua ja Mufasan ja sen profeetta paviaanin Rafikin pohdiskelevuus ja ajatusmaailma asioista. Oli siis tosiaan hyvin saatu syväulotteisuutta moniin hahmoihin. Se paviaani oli kyllä mun lempihahmo. Sitten alkukohtaus alkaa lehendaarisesti ja tuli kyllä niin nostalginen olo että, kun se paviaani nostaa Simban jylhäkalliolla ylös ja kaikki eläimet on kokoontuneet sinne samalla soiden se eeppinen "aatsu vengaa papadiitisoo". mitä lie kieltä,
mut iso plussat. tuo alkukohtaus oli kyllä eeppisin kohtaus koko leffassa mun mielestä, loppuratkaisu oli sitten toiseksi siistein kohtaus. mainitaan vielä et kolmanneksi upein kohtaus oli kun Mufasa puhuu taivaalla ukkosen seasta Simballe. Myös yöllä aina kuvatun paviaani profeetan monologi ja ennustukset oli siistejä mm kun niitä näytettin aina yöllä sitä Rafikia ja hänen kotipuutansa.Myös ihan uskomatonta tietokonegrafiikkaa, mm vaikka leijonat paksuineen kaulusturkkeineen todella aidon näköisiä. leffaan oli osattu valkata ohjaaja jolla on hyvin mielikuvituksellista silmää sillä monissa kohdissa se visuaalinen loisto oli mm maisemineen upeaa katsottavaa ja se sulautui saumattoman hienosti yhteydessä kohtauksiin ja etenkin musiikkeihin. tuo yhdistelmä kanssa 10 arvosanan asiaa.
Soundtrack oli kyllä Timonin ja Pumban lauluja lukuunottamatta kultaa. Meni muutamassa kohdassa roska silmään aikuisella miehellä. Musiikkien yhteydessä kohtauksiin takia. can you feel the love tonight jne ja nyt kun puhuin tuosta roskasta silmässä niin hyvä mainita tässä kohtaa et se tuntui edelleenkin, kuten lapsena siinä piirretyssä tosi pahalta kun Mufasa tippuu ja kuolee ja Simba menee sit kuolleen mufasan viereen makaamaan...
Niinkuin alussa sanoin niin ei vois parempaa kopiota piirretystä leijonakuninkaasta tehdä. En anna kuitenkaan täyttä kymppiä, koska musta tää olis saanut olla vähän aikuismaisempi vaikka se oli nytkin aika hurja välillä oikeasti, mutta Timonin ja Pumban höpinät ja se helkkarin uutisia kertova lintu oli kaikkein surkein veto leffassa. vaikka olisin toivonut vielä aikuismaisempaa toteutusta, mut ymmärrän TÄYSIN et miksi on tehty miten on tehty, koska tää on tarkoitettukin koko perheen leffaksi.
Eeppisen nostalginen ja onnistunut kopio vanhasta Leijonkuningas piirretystä.
9½
Piru vie että se on varmaan pelottava leffa, en muista leffasta muuta kuin sen et siitä meni aikoinaan yönunet.
Sitä en paljasta onko siellä niitä enempää kuin yksi, mutta kyllä ahdisti MISTÄ? ne mahdolliset useammat alligaattorit ilmestyy varsinkin kun veden pinta nousi niin ei tiennyt yhtään missä se otus kulkee. yhdessä kohtaa kuulokkeissa äänet täysillä sain kyllä aikamoisen paskahalvauksen.
