Eduskuntavaalit 2011

Mitä puoluetta äänestät?

  • Kokoomus

    Votes: 0 0,0%
  • Keskusta

    Votes: 0 0,0%
  • SDP

    Votes: 0 0,0%
  • Vihreät

    Votes: 0 0,0%
  • Vasemmistoliitto

    Votes: 0 0,0%
  • Perussuomalaiset

    Votes: 0 0,0%
  • RKP

    Votes: 0 0,0%
  • Muutos 2011

    Votes: 0 0,0%
  • Kristillisdemokraatit

    Votes: 0 0,0%
  • Vapauspuolue

    Votes: 0 0,0%
  • SKP

    Votes: 0 0,0%

  • Total voters
    0
Veikkaisin että ainakin osa tätä systeemiä on vastuun siirtäminen syyllisiltä veronmaksajille. Jos pankit tekevät huonoja investointeja, niin se on sitten paska säkä ja voi voi. En minäkään voi perustaa hiekkamyymälää saharaan siten, että huudan jotain muuta maksamaan jos ei tule voittoa.

Kuten olen aiemminkin sanonut, luulen että toinen vastuun siirtäjä on istuvat hallitukset (olkoonkin että nämä eivät ole ainakaan kaikissa tapauksissa vastuullisia tehdyistä virheistä). Kuten Suomenkin historiasta on nähtävissä, syyllisiksi muistetaan helposti ne, jotka ovat olleet vallassa kun jotain isompaa paskaa tulee käteen. JOS tässä on tosiaan kyse siitä että pankit haluavat muutaman vuoden aikaa pestä kätensä koko jutusta ja päättäjät haluavat siirtyä muihin hommiin ennenkuin napsahtaa, niin on se aika hemmetin väärin.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Teikäläisen mielestä se, että vuotavaan sankoon kaadetaan lisää vettä, on ongelman hoitamista? Jos tuota oiretta/seurausta pystyy hetken ehkä lykkäämäänkin, niin eihän se sitä ongelman aihetuttanutta tilannetta miksikään muuta.

Selitäpä Kaapeli se, että kun kerran esim. Kreikka on selvästikin menossa kokoajan huonompaan suuntaan, niin miten se voitaisiin lopulta pelastaa millään lainoilla? Kreikan ehkä saadessa seuraavan paketin sen tilanne on käsittääkseni esim. lainan saannin suhteen mennyt vain huonompaan suuntaan entisestä paketista.

Lyhyesti kerrattuna lainoille ja takausille on asetettu raskaat ehdot, joilla pyritään siihen, että PIGS maiden budjettivaje saataisiin korjattua ja velkaantuminen aluksi hidastettua inhimilliselle tasolle sekä lopulta pysäytettyä.
Eli ongelmamaille on määrätty massiiviset leikkauslistat (mm. julkisten työtenkijöiden palkkojen leikkaukset ja etuuksien jäädytykset, veronkorotukset, sosiaalimenojen leikkaukset, valtionyritysten ja -omaisuuden myynti...), joiden avulla budjettivaje saataisiin kuriin ja velkaantumiskierre pysäytettyä.

Riittääkö toimet ja onnistutaanko ne toteuttamaan? En minä tiedä, mutta eipä tuo melko todennäköiselle uudelle lamallekaan suoraan antautuminen tunnu niin kovin hyvältä vaihtoehdolta, koska sellaiset seuraukset ovat niin massiiviset ja pitkäaikaiset. Edellinen lamahan saatiin kuitenkin näillä menetelmillä taittumaan.
Olisi varmaan hyvä samalla kehitellä keinoja estää vastaavat tilanteet jatkossa.
 
Riittääkö ja onnistuuko se? En minä tiedä, mutta eipä tuo todennäköiselle lamallekaan suoraan antautuminen tunnu niin kovin hyvältä vaihtoehdolta.

Tuo, että onnistuuko se vai ei, on aikalailla keskeinen kysymys tässä asiassa. Ei tuohon voi minusta lähteä arpomaan vain "kokeillaan nyt tätäkin" -asenteella. Pååtta tai narrison voisivat kommentoida tuota, kuinka todennäköiseltä näyttää että Kreikan korjaustoimenpiteet tuottavat tulosta.

Edellinen lamahan saatiin kuitenkin näillä menetelmillä taittumaan.
Olisi varmaan hyvä samalla kehitellä keinoja estää vastaavat tilanteet jatkossa.

Niin siis pelkästään se, että jokin lama "korjataan" jollain kikkailulla, on mielestäni jo aikalailla päin persettä. Suhdannevaihtelut ovat ilmeisesti väistämättömiä, mutta niitä pitäisi tasoittaa verotuksella, koroilla jne., ei sillä että syytämällä rahaa jonnekin saadaan tilanne näyttämään niin hyvältä että markkinat tasaantuvat. Mielestäni tälläinen patching-tyylinen ongelmanratkaisu johtaa kohti suurempaa katastrofia ennemmin tai myöhemmin.
 
Tuo, että onnistuuko se vai ei, on aikalailla keskeinen kysymys tässä asiassa. Ei tuohon voi minusta lähteä arpomaan vain "kokeillaan nyt tätäkin" -asenteella. Pååtta tai narrison voisivat kommentoida tuota, kuinka todennäköiseltä näyttää että Kreikan korjaustoimenpiteet tuottavat tulosta.
.

Kreikan ongelmana on pitkälti minusta se, että sillä on niin suuri julkinen sektori. Tällä tarkoitan sitä, että säästötoimenpiteet tuntuvat heti BKT:ssa, jolloin velka/BKT suhde ei oikene. Kreikan 2-vuotisen lainan korko on +25% eli kun valtion budjetti on lienee jotain 30-40% BKT:sta niin Kreikalla menisi liki kaikki verotulot valtion velan korkoihin.

Kreikka ei myöskään juurikaan osoita myöntymistä vaan sitkeästi syyttää kaikkia muita kuin itseään ja ammattiliitot ovat yleislakossa jatkuvasti. Ei tuollaisella asenteella voiteta ainakaan sijoittajien luottamusta, mutta toisaalta kukaan ei enää usko (poislukien Katainen ja kumppanit) että Kreikka voisi palata normaaleille lainamarkkinoille.
 
Tän koko pakettikeskustelun seuraaminen on aivan helvetin turhauttavaa, koska tämä on malliesimerkki ns. vaihtoehdottomuuden poliitikasta. EKP:n roolia ei suurinpiirtein edes mainita :dance:. Joka on täysin sekopäisen järjetöntä, mutta kuvaa ehkä tämän talous- ja rahaliiton tilaa muutenkin. EKP on kuitenkin se ainoa taho, joka voi luoda rahaa (€) ja se voi peräti tehdä sen ex nihilo. Liikepankit voivat luoda ainoastaan velkaa.

Oli jo varsin hyvin tiedossa ennen EMU:n kolmosvaiheen aloittamista, että rahaliittoon liittyy vakavia ongelmia ja tämä myönnettiin myös valtavirran taloustieteen toimesta (joskin tässä huomiota kiinnitetään vain rajattuihin asioihin).

"Monetary policy, run by an independent central bank whose goal is price stability, will have a dominant role in the EMU. Fiscal policy, apart from occasional attempts at co-ordination, will continue to be a matter for the individual member states, and its major task will be to facilitate the adjustment processes that are necessary after an asymmetric shock.

Such a macroeconomic policy has two weaknesses. The fiscal policy autonomy of member states can lead to free-riding in the form of excessive deficits, which have negative spill-over effects in other member states and may even lead to 'moral hazard'. The fiscal discipline requirements are meant to prevent such excessive deficits, but they also exacerbate the other weakness of the regime, namely the national states' limited scope for autonomous fiscal stabilisation policy." Hansen & Nielsen (1997): An Economic Analysis of the EU.

Boldatulla viitataan vakaus- ja kasvusopimukseen.

Toisaalta muistan lukeneeni jostain suomalaisesta kansantaloustieteen opuksesta ylistävään sävyyn kirjoitettua lukua siitä kuinka mahtava keksintö on, että EMU:ssa saadaan markkinat huolehtimaan jäsenmaiden finanssipoliittisesta vastuullisuudesta (siis viemällä pois kansallinen mahdollisuus vastasykliselle elvytykselle ja jättämättä rakentamatta vastaavaa tahoa EU-tasolle. Kyllä on hienoa!).

Näin jälkiviisaana tätä EMU-touhua katsellessa on kyllä pakko todeta, ettei tähän olisi saanut IKINÄ mennä mukaan, koska kansalliset valuutat on yhtäältä viety pois, asetettu imaginäärisiä rajoitteita kansalliselle finanssipolitiikalle ja toisaalta EU-tason finanssipolitiikkaa ei ole mahdollista harjoittaa. Mutta asioistahan päätetään EU:ssa ensisijaisesti konservatiivisten tahojen toimesta (ihan sama kuinka paljon on ihmisiä työttöminä, mutta raha ja kerätty omaisuus ei saa menettää arvoaan).

EU:n tapa ratkoa tätä ongelmaahan on ensisijaisesti deflationaarinen: jos takuut laukeavat, joudutaan kriisimaita rahoittamaan jäsenvaltioiden budjeteista, jolloin raha on pois kaikesta muusta.

Vaihtoehto, jota ei ole tuotu lainkaan "isojen poikien" toimesta esiin: Ensinnäkin lisätään täystyöllisyyden ylläpitäminen EKP:n asialistalle pelkän hintavakauden ylläpitämisen jatkoksi (löytyy esimerkiksi FED:n asialistalta, ja näkyy myös FED:n tavassa ratkoa jenkkilän kriisiä). EU:lle luodaan finanssipoliittinen auktoriteetti, jolla on luotollinen tili Euroopan keskuspankissa. Kriisitilanteessa EKP luo tarvittavan määrän rahaa ja lainaa sen em. auktoriteetille, joka lainaa sen edelleen "kriisiytyneelle" jäsenmaalle. Em. auktoriteetti ja jäsenmaa sopivat korosta ja takaisinmaksun ehdoista (esimerkiksi Kreikan tapauksessa korruption ja veronkierron kitkeminen, ja siinä onnistuminen vaikuttaa korkoon tjsp). Ei tarvita markkinoita päättämään oliko se jäsenmaa nyt vastuullinen vai ei ja asettamaan ryöstökorkoja. Tärkeintä on ehkä kuitenkin se, että Nordean Roger Wessman jää nuolemaan näppejään.

Joo, tuohon liittyy ongelmia, se on sanomattakin selvää. Ensimmäinen asia liittyy siihen ettei EU:n sisällä ole riittävää solidaarisuutta jäsenmaiden välillä. Tämähän nyt on tullut HYVIN selväksi tämän eurokriisin yhteydessä (NE REIKKALAASET VIE MEITIN RAHAT!). Jotain asialle on kuitenkin pakko tehdä, koska EMU:un kuuluu rahoitustaseeltaan lähes kroonisesti ylijäämäisiä ja alijäämäisiä maita, joten näitä ongelmia tulee jatkossakin. En oikein näe mitään järkeä siinä, että tätä EU/EMU-asetelmaa lähdetään purkamaan Soinin teesien mukaisesti. Sen sijaan integraatiota tulisi viedä eteenpäin, mutta ei talouskonservatiivien ehdoilla, kuten tähän saakka on menty.
 
EKP pystyy jo nyt ja on ostanutkin jälkimarkkinoilta kriisivaltioiden velkakirjoja, eli sitä samaa mitä FED:n tekee. Espanjan 10-vuotisen korko on kuin nauliintunut 5,5%:iin ja kun se koettaa nousta sen yli niin mystisesti ilmaantuu peliin mukaan rajoitin ja korko tippuu taas jonnekin 5% pintaan.

Valtioithan eivät muutenkaan koskaa maksa lainoistaan kuin korot, joten minusta lopulta avoimen keskuspankkirahoituksen lopputulemana olisi olemattomat korot ja sitä kautta ybertehottoman julkisen sektorin. Mukana tulisi myös ennenpitkään tehottomuuden ja rahanpainamisen myötä korkea inflaatio ja heikko euro, Euroopasta tulisi uusi Argentiina.

Korot eivät ole turhaan olemassa.
 
EKP pystyy jo nyt ja on ostanutkin jälkimarkkinoilta kriisivaltioiden velkakirjoja, eli sitä samaa mitä FED:n tekee. Espanjan 10-vuotisen korko on kuin nauliintunut 5,5%:iin ja kun se koettaa nousta sen yli niin mystisesti ilmaantuu peliin mukaan rajoitin ja korko tippuu taas jonnekin 5% pintaan.

Valtioithan eivät muutenkaan koskaa maksa lainoistaan kuin korot, joten minusta lopulta avoimen keskuspankkirahoituksen lopputulemana olisi olemattomat korot ja sitä kautta ybertehottoman julkisen sektorin. Mukana tulisi myös ennenpitkään tehottomuuden ja rahanpainamisen myötä korkea inflaatio ja heikko euro, Euroopasta tulisi uusi Argentiina.

Korot eivät ole turhaan olemassa.

Ei se olisi avointa keskuspankkirahoitusta jäsenmaille, koska väliin olisi rakennettu erillinen instituutio, joka toimisi luotottajana ja määrittelisi koron. Jäsenmailla itsellään ei siis olisi luotollisia tilejä Euroopan keskuspankissa. Jos haluttaisiin käyttää markkinoita, voitaisiin samalla mahdollistaa tämän uuden instituution liikkeellelaskemat European Union Treasury Bond -tyyppiset joukkovelkakirjat, joita EKP:n olisi mahdollista ostaa. Tämän uuden instituution mandaatiksi voitaisiin määritellä aika valtavirtaisia käsityksiä siitä mitä talouspolitiikan pitää olla eli esimerkiksi EU:n kilpailukyvyn säilyttäminen jne, mutta toisaalta sen tehtäväksi voitaisiin asettaa myös pyrkimys täystyöllisyyden ylläpitämiseen. Aika samantyyppistä kamaa siis kuin Yhdysvalloissa liittovaltion hallituksella suhteessa osavaltioihin.

Tällöin lainojen ehdoiksi ei tulisi törkeitä "myykää omaisuutenne ja saarenne tai ette saa lainaa" -tyyppisiä ultimaatumeja, vaan voitaisiin vaatia puuttumaan niihin todellisiin ongelmiin. Toisin kuin on väitetty esimerkiksi Kreikan osalta korruptio ja veronkierto ovat siellä todella suuria ongelmia eikä esimerkiksi se, että kreikkalaiset olisivat laiskoja tai huonoja tekemään työtä.
 
Ei se olisi avointa keskuspankkirahoitusta jäsenmaille, koska väliin olisi rakennettu erillinen instituutio, joka toimisi luotottajana ja määrittelisi koron. Jäsenmailla itsellään ei siis olisi luotollisia tilejä Euroopan keskuspankissa. Jos haluttaisiin käyttää markkinoita, voitaisiin samalla mahdollistaa tämän uuden instituution liikkeellelaskemat European Union Treasury Bond -tyyppiset joukkovelkakirjat, joita EKP:n olisi mahdollista ostaa. Tämän uuden instituution mandaatiksi voitaisiin määritellä aika valtavirtaisia käsityksiä siitä mitä talouspolitiikan pitää olla eli esimerkiksi EU:n kilpailukyvyn säilyttäminen jne, mutta toisaalta sen tehtäväksi voitaisiin asettaa myös pyrkimys täystyöllisyyden ylläpitämiseen. Aika samantyyppistä kamaa siis kuin Yhdysvalloissa liittovaltion hallituksella suhteessa osavaltioihin.

Tällöin lainojen ehdoiksi ei tulisi törkeitä "myykää omaisuutenne ja saarenne tai ette saa lainaa" -tyyppisiä ultimaatumeja, vaan voitaisiin vaatia puuttumaan niihin todellisiin ongelmiin. Toisin kuin on väitetty esimerkiksi Kreikan osalta korruptio ja veronkierto ovat siellä todella suuria ongelmia eikä esimerkiksi se, että kreikkalaiset olisivat laiskoja tai huonoja tekemään työtä.

Voihan EKP ostaa jo nytkin markkinoilta euromaiden velkoja ja toisaalta en jaksa uskoa, että uusi virasto voisi tuoda mitään kuria Kreikan velkaantumiseen "jos se peli ei lopu niin se saa jatkua" lausunnoilla. Itseasiassa se olisi lähinnä vain haitaksi koska eihän ongelmiin joutunutta maata voi pakottaa tekemään mitään uudistuksia ja toisaalta jos virasto uhkaisi lopettaa luototuksen niin oltaisiin samassa jamassa kuin nyt.

En väitä tietäväni USA:n liittovaltion ja osavaltioiden välisistä suhteista paljoakaan, mutta minusta nimenomaan liittovaltio ei sekaannu osavaltioiden sotkuihin millään tasolla vaan jos ongelmia tulee, niinkuin nyt Kaliforniassa niin osavaltiot saavat itse setviä hommansa selviksi.

http://www.businessinsider.com/can-california-actually-go-bankrupt-yes-and-heres-how-2010-3

In that case, the federal government can step in and put the state into receivership. This would involve the assignment of an accountant to manage the state's debt, overseen by a judge. It would be a lot like bankruptcy, except instead of following a structured set of steps—informing creditors, appointing creditors' committees, a 120-day window to file a plan, etc.—a receiver has the authority to force creditors to renegotiate loans in a speedy fashion.

Eli ainoastaan konkurssin yhteydessä liittovaltio toimii järjestelijänä kun osavaltion velat leikataan ja järjestellään uudelleen. Jotain tuollaista tullaan varmaan soveltamaan Kreikan yhteydessä.
 
Suomessa on käytössä edustuksellinen, ei suora demokratia.

Ei Suomessa ole edustuksellista demokratiaa. Edustuksellisessa demokratiassa kansalainen voisi äänestää itselleen edustajan eduskuntaan. Minä äänestin eikä minulla ole edustajaa eduskunnassa eikä ole kellään muullakaan vaikka heidän äänestämänsä ehdokasta olisikin mennyt läpi. Ehdokas on kansanedustaja, mutta ei hänellä ole häntä äänestäneiden ääniä käytössään.

Suomessa on puoluevalta, jota myydään edustuksellisena demokratiana. Samaan tapaan kuin Irakissa oli diktatuuri, jota myytiin demokratiana. Saddam sai vaaleissa jotain 99.4% äänistä. Sekä Irakissa että Suomessa rajoitettiin ihmisten äänestysvaihtoehtoja, jotta vallanpitäjät varmistaisivat oman valtansa. Sekä Irakissa että Suomessa siirrettiin ääniä ehdokkailta toisille kysymättä äänestäjältä, että kenelle hänen äänensä pitäisi siirtyä.
 
Voihan EKP ostaa jo nytkin markkinoilta euromaiden velkoja ja toisaalta en jaksa uskoa, että uusi virasto voisi tuoda mitään kuria Kreikan velkaantumiseen "jos se peli ei lopu niin se saa jatkua" lausunnoilla. Itseasiassa se olisi lähinnä vain haitaksi koska eihän ongelmiin joutunutta maata voi pakottaa tekemään mitään uudistuksia ja toisaalta jos virasto uhkaisi lopettaa luototuksen niin oltaisiin samassa jamassa kuin nyt.

Minustakin tuo on utopistinen ajatus. Kreikka jne. eivät todellakaan pelaa sääntöjen mukaan ja takaukset on ainut tapa saada järkeä peliin. Luulen, että Kreikka tulee imuroimaan ulkopuolisen rahoitustarpeensa tulevalta vakausrahastolta tästä lähtien pysyvästi. Suomi tulee rahoittamaan Kreikkaa ja muita PIGS maita. Suomessa verotetusta kiristetään ja täällä verotetaan kaikki hengiltä ja sitten rahoitetaan etelän maita joissa veroasteet on matalammat. Eikös Portugalin ja Kreikan veroaste ollut jotain 40% kun Suomen on n.50%?
 
Olen yrittänyt jo aiemmin kirjoittaa, että euroalueen ongelmat ovat laajempia kuin vain sitä että tietyt valtiot ovat olleet vastuuttomia. Kiinteiden valuuttakurssien järjestelmässä (tilanne euroalueen sisällä maiden välillä) täytyy rahavirtoja kansantalouksien välillä pystyä sääntelemään, koska kokonaiskysyntä tällaisen alueen sisällä on epätasaista. Tämä pätee euroalueeseen (kysyntä sisällä on epätasaista) eikä kysynnänsääntelyä ole. Tätä kysynnänsääntelyä olisi esimerkiksi se, että vaihtotaseeltaan positiiviset maat velvoitettaisiin lisäämään tuontiaan alijäämämaista tai investoimaan alijäämämaihin tai muuta vastaavaa. Näinhän ei siis nykyisellään EU:ssa toimita. Samalla kokonaiskysynnän ylläpitämistä voitaisiin tukea edellä mainitun finanssi-instituution kautta, joka voisi lainata yhdessä EKP:n kanssa korkeasta työttömyysasteesta ja tuotantokapasiteetin alhaisesta hyödyntämisasteesta kärsivälle maalle alemmalla korolla.

Tällä hetkellä PIIGS-maiden luoma rahavarallisuus on siirtynyt toisiin maihin (negatiivinen vaihtotase) eikä niiden oma kokonaiskysyntä ole ollut riittävää paitsi julkisen kulutuksen ja velkaantumisen kautta. Samaan aikaan Saksa ynnä muut ovat korostaneet palkkamalttia eivätkä ole harjoittaneet ekspansiivista talouspolitiikkaa. Ne ovat siis käytännössä luoneet varallisuutta tuottamalla helevetisti hyödykkeitä ja luottamalla PIIGS-maiden kulutukseen ja itse nuukailleet. Tosin Saksa ynnä muut itse asiassa ovat hävinneet nykytlainteessa, koska hyödykevirrat ovat ohjautuneet Saksasta PIIGS-maihin eivätkä ne ole saaneet vastineeksi muuta kuin julkista kulutusta PIIGS-maissa. Jos ne olisivat käyttäneet saamansa rahat hyödykkeiden ostamiseen PIIGS-maista tai investointeihin sinne olisi asetelma myös Saksalle parempi. Nyt se häviää vaihdannassa. Nyt kun PIIGS-maita pakotetaan leikkamaan julkista kulutusta ja velkaantumista ajetaan taloudet entistä pahempaan jamaan, koska työttymyysaste tulee takuuvarmasti nousemaan.

Nämä "pelastuspaketit" itse asiassa leikkaavat jo valmiiksi puutteellista kokonaiskysyntää ja tulevat johtamaan hitaan tai negatiivisen talouskasvun aikaan koko euroalueella.

Tosin ei koske Suomea. (Kysy vaikka Kataiselta.)
 
Ei Suomessa ole edustuksellista demokratiaa. Edustuksellisessa demokratiassa kansalainen voisi äänestää itselleen edustajan eduskuntaan. Minä äänestin eikä minulla ole edustajaa eduskunnassa eikä ole kellään muullakaan vaikka heidän äänestämänsä ehdokasta olisikin mennyt läpi. Ehdokas on kansanedustaja, mutta ei hänellä ole häntä äänestäneiden ääniä käytössään.

Suomessa on puoluevalta, jota myydään edustuksellisena demokratiana. Samaan tapaan kuin Irakissa oli diktatuuri, jota myytiin demokratiana. Saddam sai vaaleissa jotain 99.4% äänistä. Sekä Irakissa että Suomessa rajoitettiin ihmisten äänestysvaihtoehtoja, jotta vallanpitäjät varmistaisivat oman valtansa. Sekä Irakissa että Suomessa siirrettiin ääniä ehdokkailta toisille kysymättä äänestäjältä, että kenelle hänen äänensä pitäisi siirtyä.
Suomessa on kuitenkin kaikille suotu ilmainen koulutus, jonka osittaisena sisältönä on oppilaille selitetty käytössä oleva suhteellinen vaalitapa - tämän ei siis pitäisi tulla äänestyksen jälkeen yllätyksenä kenellekään. Jos Suomessa ei ole demokratiaa ei sitä voi sitten sanoa olevan missään muuallakaan. Suurimmassa osassa demokraattisia maita on käytännössä kaksi puoluetta, kun Suomessa käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa etsitään symbioosia kuuden puolueen ajamien asioiden kesken.

Puolueilla on vain sen verran valtaa, kuin mitä äänestäjät suovat. Jos kyseessä olisi oikeasti puoluevalta, ei Persuilla olisi eduskunnassa noin montaa paikkaa ja presidentti olisi pysyvästi Keskustasta niinkuin aikanaan hyväksi havaittiin.
 
Suomessa on kuitenkin kaikille suotu ilmainen koulutus, jonka osittaisena sisältönä on oppilaille selitetty käytössä oleva suhteellinen vaalitapa - tämän ei siis pitäisi tulla äänestyksen jälkeen yllätyksenä kenellekään. Jos Suomessa ei ole demokratiaa ei sitä voi sitten sanoa olevan missään muuallakaan. Suurimmassa osassa demokraattisia maita on käytännössä kaksi puoluetta, kun Suomessa käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa etsitään symbioosia kuuden puolueen ajamien asioiden kesken.

Puolueilla on vain sen verran valtaa, kuin mitä äänestäjät suovat. Jos kyseessä olisi oikeasti puoluevalta, ei Persuilla olisi eduskunnassa noin montaa paikkaa ja presidentti olisi pysyvästi Keskustasta niinkuin aikanaan hyväksi havaittiin.

Eipä kai vaalien tulokset tulleet Irakissakaan yllätyksenä kenellekään. :D Tuolla sinä puolustat Suomen vaalitapoja.

Miksi Suomessa pitää olla demokratia, jotta se olisi mahdollinen muualla. Tiedätkö tarkkaan jokaisen yli 200 valtion vaalijärjestelmän, kun noin sanot? Irlannissa ja Maltalla on muuten käytössä siirtoäänivaalitapa useissa vaaleissa. Siltä osin ovat demokraattisempia kuin Suomi.

Puolueilla on sen verran valtaa kuin äänestäjät suovat silloinkin jos jokainen SKP saama ääni satakertaistettaisiin laskennassa tai jos olisi vain yksi äänioikeutettu. Tuollainen väitös on siis yhtä tyhjän kanssa. Ei se kerro mitään vaalien oikeudenmukaisuudesta tai demokraattisuudesta.

Mikä on oikean puoluevallan määritelmä? Kyllähän Suomessa äänestykset ratkaisevat puolueiden valtasuhteita, mutta vaaleissa on käytössä suuria puolueita suosivia rajoituksia ja ääntenlaskutapoja ja suuret puolueet päättävät vaalilaeista eduskunnassa. Korruptoiva järjestelmä, kun puolueet pääsevät itse päättämään, miten paljon valtaa heillä on.
 
Mikä on oikean puoluevallan määritelmä? Kyllähän Suomessa äänestykset ratkaisevat puolueiden valtasuhteita, mutta vaaleissa on käytössä suuria puolueita suosivia rajoituksia ja ääntenlaskutapoja ja suuret puolueet päättävät vaalilaeista eduskunnassa. Korruptoiva järjestelmä, kun puolueet pääsevät itse päättämään, miten paljon valtaa heillä on.
Siis mielestäsi Suomessa systeemi estää pienen puolueen nousun isoksi? Mitähän näissä vaaleissa tapahtui? Persut olisivat päässeet hallitukseenkin, jos olisi kantti riittänyt.
 
Mitenköhän sä tuollaisen mielipiteen sait tekstistäni luotua. Nykyinen järjstelmä syrjii pieniä puolueita. Se vie niiden paikoista osan suurille puolueille. Persut ovat suuri puolue. Järjestelmä suosii suurempien puolueiden äänestämistä. Toisaalta monilla äänestäjillä on myös typerä voittajaveikkausmentaliteetti äänestyksessä, mutta se ei ole järjestelmän vika, vaikka sitä käytetäänkin hyväksi.
 
Ei se keskusta enää mihinkään neuvotteluihin voi lähteä. Demarit koitaa vääntää vasemmistohallitusta, ei tule onnistumaan. Uudet vaalit siis. Jep jep.Hauskaa kesää vaan.
 
Back
Ylös Bottom